Terveiset taas yhdyskuntalautakunnasta. Tiistaina oli esillä kaksi isoa hanketta, joista aion katsoa vielä maakuntamuseon kannan: Itsenäisyydenkatu 2:n tornitalo ja Vanhan Domuksen purkaminen Kalevassa. Kumpikaan ei ole helppo tapaus.
Vanha Domus Väinämöisenkadulla on Tampereen ensimmäinen opiskelija-asuntola. Siinä on viisi taloa, jotka on rakennettu vuosina 1959–1965. Niissä on 322 opiskelija-asuntoa.
Tampereen opiskelija-asuntosäätiö Toas alkoi suunnitella Vanhan Domuksen uudistamista vuonna 2019. Silloin meille yhdyskuntalautakunnassa annettiin ymmärtää, että rakennukset ovat niin huonossa kunnossa, että niitä ei voi kunnostaa. Lopulta Toas suostui säästämään Vanhan Domuksen vanhimman eli A-talon. Muut talot päätettiin purkaa, ja Toas järjesti arkkitehtikilpailun rakennuksesta, jolla ne korvattaisiin.
Nyt näyttää siltä, että asia ei ollut ihan niin kuin meidän annettiin ymmärtää. Vuonna 2024 tehdyn kuntokartoituksen mukaan kaikki purettavaksi suunnitellut viisi taloa voitaisiin aivan hyvin kunnostaa. Toasin muotoilun mukaan talot ovat ”teknisen käyttöikänsä päässä”.
Purkamisen ja rakennushistorian tuhoamisen täytyy olla viimeinen ratkaisu. Vanhan Domuksen talot ovat olennainen osa Kalevan ensimmäisen rakennusvaiheen kaupunkikuvaa ja 1950-lukulaista arkkitehtuuria.
Purkaminen ja uuden rakentaminen on huono ratkaisu myös ilmaston kannalta. Laskelmien mukaan uuden rakentamisen hiilipäästöt ovat moninkertaiset verrattuna vanhan kunnostamiseen. Kun vanhan kunnostamiseen yhdistetään energiaremontti, päästöt selvästi vähenisivät nykytilanteeseen verrattuna.
Olen itse ollut hyväksymässä purkamisen mahdollistavaa asemakaavaa mitä ilmeisimmin väärän käsityksen pohjalta. Nyt ketuttaa.
Arkkitehtuurikilpailun voittaja, jota B-, C-, D- ja E-talojen paikalle on suunniteltu, on kyllä kaikin puolin hyvännäköinen. Siksakmuoto, puiset julkisivut ja harjakatto antavat sille luonnetta, mutta onko se niin ainutlaatuinen, että sen takia kannattaa tuhota rakennushistoriaa ja aiheuttaa turhia ilmastopäästöjä? Ehkä ei sittenkään.
Toas perustelee purkamista taloudellisilla syillä. Purkaminen ehkä on tuottavampaa, kun paikalle rakennetaan lisää kerrosneliömetrejä, mutta Toas ei ole voittoa tavoitteleva asuntorakentaja. Onko purkaminen siis todella ainoa ratkaisu?
Asemakaavaehdotus on nyt näytteillä ja kaikkien kommentoitava. Odotan, mitä esimerkiksi maakuntamuseo siitä lausuu. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että en voi hyväksyä korjauskelpoisten rakennusten purkamista.
Jos haluat kertoa kantasi Vanhan Domuksen kohtalosta, lähetä mielipiteesi osoitteeseen kirjaamo(AT)tampere.fi. Muista mainita diaarinumero: TRE:1479/10.02.01/2025 ja asemakaavanumero 8784.
Itsenäisyydenkadun tornista voi tulla mitä tahansa
Itsenäisyydenkadulle rautatieaseman kupeeseen kaavailtua hotellitornia on ehditty jo esitellä mm. Aamulehdessä. Sen estetiikasta voi olla montaa mieltä. Minusta se on liian iso möhkäle, mutta alue on määritetty korkean rakentamisen vyöhykkeeksi, joten sillä kai mennään.
Medioissa esitelty havainnekuva vaaleasta kaarevasta tornista on parempi kuin se ruskeaksi maalatuilla betonielementeillä tai ruskeilla teräslevyillä päällystetty versio, joka oli esillä aikaisemmin. Havainnekuvissa ei kuitenkaan näytetä, mitä torni näyttäisi katutasolla ja mitä materiaalia esimerkiksi katutason julkisivut olisivat. Sitä ei tiedetä. On myöskin täysin mahdollista, että lopullinen rakennus näyttää aivan toiselta.
Asemakaavaehdotuksen suurin ongelma on se, että siinä ei määritetä juuri mitään konkreettista. Asemakaavan mukaan uuden rakennuksen ”tulee muodostaa veistoksellinen maamerkki”, olla ”olla rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti erityisen laadukas ja viimeistelty” ja katutason julkisivut tulee ”toteuttaa suuria ikkunoita käyttäen ja arkkitehtuuriltaan korkeatasoisesti kaupunkikuvaan sovittaen”.
Se, mitä hienot sanat käytännössä tarkoittavat, jää hämärän peittoon. Mitään konkreettisia vaatimuksia julkisivumateriaaleista, väreistä tai yhtään mistään ei asemakaavassa ole. Havainnekuva varmasti täyttää asemakaavan vaatimukset, mutta yhtä hyvin niiden perusteella paikalla voidaan rakentaa jotain aivan muuta.
Vastapäisen Luminary-tornin asemakaavassa vaadittiin, että ”julkisivujen arkkitehtoniseen käsittelyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota”. Silti julkisivut tehtiin harmaasta betonielementistä.
Odottelen, mitä maakuntamuseo on mieltä tästä ehdotuksesta. Aiemman ehdotuksen se tyrmäsi.
Asemakaavaehdotus on nyt näytteillä, eli sitä saa kommentoida 22.4.2025 asti. Kommentit voi lähettää osoitteeseen kirjaamo(AT)tampere.fi. Mainitkaa mielipiteessänne diaarinumero: TRE: 5455/10.02.01/2019 ja asemakaavanumero 8460.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton valtuutettu ja rakentamisesta ja kaupunkisuunnittelusta vastaavan yhdyskuntalautakunnan jäsen Tampereelta. Tällä palstalla hän kertoo kuulumisia lautakunnan kokouksista.
III
Merkintöjä-sarja kokoaa yhteen vasemmistoliiton pirkanmaalaisten luottamushenkilöiden näkökulmia politiikkaan ja päätöksentekoon