Merkintöjä, Näkökulma

JOUNI SIRÉN

4.4.2025 klo 16:49

Kaupunkipuisto on hyvä alku

Tulevaan Tampereen kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluu myös Kauppi-Niihaman metsä. Seuraava tavoite on Jouni Sirénin mukaan on arvokkaan metsän muuttaminen luonnonsuojelualueeksi. (Kuva: Jouni Sirén)

Jouni SirénTerveisiä taas yhdyskuntalautakunnasta. Tiistain esityslistalla oli iloisia asioita: Tampereen kansallisen kaupunkipuiston perustaminen etenee, ja Tesoma kehittyy.

Tampere on nyt virallisesti päättänyt perustaa kansallisen kaupunkipuiston. Virallisen statuksen myöntää ympäristöministeriö aikanaan, mutta puiston rajat on nyt lyöty lukkoon. Rajat on vedetty niin, että mukaan saadaan Tampereelle tyypilliset kulttuurihistorialliset arvokkaat alueet, arvokkaat luonto- ja viheralueet ja myös vesi- ja ranta-alueita.

Virallisen määritelmän mukaan kansallisten kaupunkipuistojen tavoitteena on ”säilyttää ja kehittää arvokasta kaupunkiympäristöä, kaupunkiluontoa ja rakennettua kulttuuriympäristöä laajana, eheänä kokonaisuutena ja kaupunkilaisten olohuoneena”.

Tämä on erinomainen tavoite, ja siksi on hienoa, että kaupunkipuistoalueeseen on saatu mukaan myös lähes kaikki Tampereen edes jossakin määrin säilyneet historialliset kauniit asuinalueet, kuten Pispala, Tahmela, Pyynikki, Viinikka, Nekala ja Juhannuskylä.

Viher- ja luontoalueista mukana ovat muun muassa Pyynikki, Eteläpuisto, Iidesranta ja Kauppi-Niihama.

Suunnitelma myös osaltaan hälventää huolta Eteläpuiston tulevaisuudesta. Suunnitelman mukaan Eteläpuiston tulevassa asemakaavassa tulee suojella alueen kaupunkikuvalliset, kulttuurihistorialliset ja rakennustaiteelliset arvot ja varmistaa, että rantaan tulee koko keskustaa palvelevia monipuolisia ja laadukkaita virkistysalueita, -palveluita ja -toimintoja.

Se, että jokin alue on osa kaupunkipuistoa, ei vielä estä sen tuhoamista huonolla rakentamisella tai muulla, vaan alueet pitää suojella myös asemakaavalla. Kaupunkipuistostatus on kuitenkin hyvä tuki ja toivottavasti merkki siitä, että Tampereen päättäjillä on jonkinlainen ymmärrys siitä, että lähiluonto ja jäljellä olevat historialliset alueet pitää säilyttää.

Kaupunkipuistoon pitää myös laatia hoito- ja käyttösuunnitelma, joka varmistaa, että aluetta ”hoidetaan ja kehitetään sen luonnon- ja kulttuuriperinnöllisiä arvoja vaalien ja vahvistaen”. Toivottavasti tämä tarkoittaa sitä, että myös kaupunki alkaa pitää omia vanhoja kiinteistöjään kunnossa.

Kaupunkipuisto on hyvä alku. Vielä tarvitaan kuitenkin työtä, jotta esimerkiksi Kauppi-Niihaman metsä saadaan suojeltua ja Iidesranta luonnonvaraistettua niin kuin on jo Kummolan pormestariohjelmassa sovittu. Työn alla on myös muun muassa Pispalassa Punaisen tukkitien korttelin ja Pispalan pohjoislaidan suojeluasemakaava. Niitä ei saa pilata holtittomalla lisärakentamisella.

Tesoma kasvaa mutta kaipaisi väriä

Tesomalle vanhan kirjaston tontille Tesoman valtatien varteen kauppakeskus Westerin naapuriin nousee uusi 7-kerroksinen kerrostalo. Se noudattaa uuden Tesoman tyyliä eikä ole ollenkaan huonoimmasta päästä. Julkissivut ovat rapattuja, ja kattokaan ei ole ihan lättänä. Myös pihapiirin puustoa säästetään kiitettävästi.

Kuten niin monessa paikassa Tampereella, kaipaisin täälläkin julkisivuväreihin vähän vaihtelua. Värikartassa on muitakin vaihtoehtoja kuin harmaa ja valkoinen. Uusi rakennus on naapuritalojensa tavoin valkoinen.

Kirjoittaja on vasemmistoliiton valtuutettu ja rakentamisesta ja kaupunkisuunnittelusta vastaavan yhdyskuntalautakunnan jäsen Tampereelta. Tällä palstalla hän kertoo kuulumisia lautakunnan kokouksista.

III

Merkintöjä-sarja kokoaa yhteen vasemmistoliiton pirkanmaalaisten luottamushenkilöiden näkökulmia politiikkaan ja päätöksentekoon

Lisää aiheesta muualla verkossa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *