Edesmenneiden sukupolvien perinteet painavat vuorenraskaina elävien aivoja. Siksi jokaisen sukupolven on kuviteltava ja kirjoitettava historia uusiksi selviytyäkseen oman aikansa haasteista. Näistä historian tosiseikoista johtuen Marsalkka Mannerheimin 72-vuotispäivänä neljäs kesäkuuta 1939 perustettu Teiniliitto ehti herättää ihastusta, vihastusta sekä muuttaa muotoaan ja toimintatapojaan useaan otteeseen ennen lakkauttamistaan 21. huhtikuuta 1983. Viime syksynä ilmestyneessä laajassa Teiniliiton historiikissa Vimmaa […]
Turun yliopiston sosiaalipolitiikan professori Jouko Siipi (1920-70) julkaisi 1967 urauurtavan teoksen Ryysyrannasta hyvinvointivaltioon. Teoksensa loppukatsauksessa hän arvioi, millainen asema Suomella on vuonna 1985 kaupallisesti ja taloudellisesti yhdentyvässä maailmassa: ”Tuolloin Suomi saattaa sijaita kahdeksan miljoonan asukkaan Leningradin, kahdeksansataatuhantisen Murmanskin ja 2,5 miljoonan ihmisen Tukholman muodostaman kaupallisen ja kulutuksellisen voimakolmion sisällä. Asemamme voi olla sama kuin kolmen suurehkon […]
Yksi lempiharrastuksistani on seurata, miten vasemmistosta ja vasemmistopoliitikoista puhutaan mediassa. Nyt kun uuden puheenjohtajan valinta on ajankohtaista, ei ole voinut välttyä keskusteluilta, joissa identiteetti- ja somepolitiikka asettuvat jonkin aidon politiikanteon vastinpariksi. Jopa yhden puheenjohtajaehdokkaan on arveltu olevan jotenkin liian somepoliitikko ja liian puolueen äänestäjäkunnan näköinen. Kun pääsee tiettyyn ikään, huomaa, että yhteiskunnallisessa ilmapiirissä toistuvat vuosikymmen […]
Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla kolmannen osan ilmestyminen siirtyi syksystä 1961 seuraavaan syksyyn. Mauno Koivisto kirjoitti Suomen Sosiaalidemokraatissa kolmas lokakuuta1961, ”ettei Väinö Linnan romaanitrilogian kolmannen osan julkitulon lykkääntymisestä aiheutunut pahempaa tyhjiötä, sen täyttää Pekka Kuusen kirja 60-luvun sosiaalipolitiikka. Pekka Kuusen teos 60-luvun sosiaalipolitiikka julkistettiin 26. syyskuuta 1961. Samana päivänä kävivät Sosiaalipolitiikan yhdistyksen edustajat luovuttamassa kirjan […]
Li Anderssonin huikean äänisaaliin innossa ehdittiin tapausta verrata Hertta Kuusisen kevään 1948 eduskuntavaaleissa saamaan 58 770 äänen vyöryyn. Sauli Niinistö rikkoi tämän ennätyksen vasta vuoden 2007 eduskuntavaaleissa saadessaan yli 60 000 ääntä. Tosin vuonna 1948 äänioikeusikäraja oli 21 vuotta ja Suomessa oli tuolloin vajaa 3,8 miljoonaa asukasta. Niinistön äänijytkyn aikaan oli äänestysikäraja 18 vuotta ja […]
Juhannuksesta koko Suomi menee kiinni –hokema ei kai oikein koskaan ole ollut totta kuin osalle suomalaisista. Useampi kuin joka neljäs 2,6 miljoonasta työtä tekevästä ihmisestä jäänee kesäisin joko kokonaan ilman lomaa tai lomailee vain lyhyesti. Syyt lomattomuuteen tai niukkalomaisuuteen ovat moninaiset, mutta pätkä- ja silpputyöläisyyden sekä pakkoyrittäjyyden lisääntyminen kasvattavat vakiintuneiden lomaoikeuksien ja -käytäntöjen ulkopuolelle jäävien […]
Tämän kirjoituksen tarkoituksena on osoittaa kyseenalaiseksi arviot siitä, että vasemmistoliiton eurovaalitulos oli kohtalon oikku ja että vasemmistoliitto seuraavissa vaaleissa palaa normaaleihin kahdeksan prosentin kannatuslukuihin, kirjoittaa Cai Melakoski vaalianalyysissaan. Europarlamenttivaaleista on sanottu, että vasemmistoliitto vihdoin sai potentiaalisen kannatuksensa mukaisen tuloksen. Vasemmistoliitto sai historiansa korkeimman äänimäärän ja suurimman ääniosuuden. Ääniosuus, 17,3 prosenttiyksikköä, on todennäköisesti aika lähellä potentiaalista […]
Suomalaisen hyvinvointivaltion rakentaminen on ollut talvi- ja jatkosotaa huomattavasti suurisuuntaisempi, pitkäjänteisempi ja kaikkia suomalaisia hyödyttänyt ja edelleen hyödyttävä ja eteenpäin vievä suurhanke. Hyvinvointivaltion rakentaminen ei ole kuitenkaan herättänyt yhtä suuria kansallistuntoja talvi- ja jatkosodan tavoin. Se ei ole nostanut ketään näkyvälle paikalle kansakunnan kaapin päälle. Ainoastaan hyvinvointivaltion kalleuden kauhistelijoille ja sosiaaliavustuksille irvistelijöille osoitetaan säännöllisin väliajoin suurta julkista […]
Vasemmistoliitto nosti kannatustaan 10,4 prosenttiyksikköä ja nousi eurovaaleissa Suomen toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Se on huikea tulos. Huikea on myös puheenjohtaja Li Anderssonin henkilökohtainen äänimäärä, 247604 ääntä. Andersson henkilökohtainen äänimäärä on myös suurin Suomessa yksittäiselle eurovaaliehdokkaalle annettu äänimäärä. Li Anderssonin karisma ja ennen muuta kyky puhua vaikeiksikin koetuista poliittisista kysymyksistä ymmärrettävästi on yksi hyvää vaalitulosta selittävä […]
Eurovaalien ennakkoäänestys on tänään alkanut ja gallupit näyttävät vasemmistoliiton kannalta suotuisilta: niiden mukaan luvassa olisi nimittäin kaksi edustajaa Euroopan parlamenttiin. Ylen galluptulos näyttää puolueelle 10,5 prosentin kannatusta. Vuoden 2019 eurovaaleissa kannatus jäi 6,9 prosenttiin. Vasemmistoliitto on nostanut eurovaaleissa teemoikseen rauhan ja ihmisoikeudet, luonnon ja ilmaston, reilun talouden sekä nuorten tulevaisuuden. Eurooppanuorten järjestämissä nuorten eurovaaleissa vasemmistoliitto […]