Kunta- ja aluevaaleihin on 223 päivää. Viime kuntavaaleissa vuonna 2021 vasemmistoliitto sai kaikkien aikojen kehnoimman tuloksensa, vajaat 195 000 ääntä, 7,9 prosenttia äänistä. Nyt vasemmistoliiton kannatus on paljon korkeammalla, kesän kannatusmittauksissa ääniosuus on ollut yli 10 prosenttia.
Syksyn poliittiset kamppailut käydään kysymyksissä, joissa vasemmistoliitto on vahvimmillaan. Työelämän heikennysten torjuminen, reilun ja tehokkaan ilmastopolitiikan ajaminen ja vähäosaisten kansalaisten elinehtojen puolustaminen ovat nykyhallituksen tuhoisan politiikan syystä syksyn ja talven keskeisiä kamppailuja. Kamppailut käydään vasemmistoliiton kotikentällä.
Lainsäädäntö toki tehdään eduskunnassa, mutta useimmat kansalaisten arkea koskevat päätökset tehdään käytännössä kuntien ja hyvinvointialueiden valtuustoissa.
Vasemmistoliiton aktiivit tekevät vaalityötä mielessään puolueen paras kuntavaalitulos. Ensimmäisissä kuntavaaleissaan vuonna 1992 vasemmistoliitto sai 310 757 ääntä. Kesäkuun europarlamenttivaalissa vasemmistoliiton lista sai 6 001 ääntä enemmän.
Vasemmistoliitolla on mahdollisuus riemuvoittoon. Vaalikampanjan onnistuminen riippuu hyvin pitkälle ehdokasasettelun onnistumisesta. Niistä kunnista, joissa ei ole yhtään ehdokasta, ei tule yhtään ääntä. Kymmenet tuhannet kansalaiset äänestivät kesäkuun eurovaaleissa ensimmäistä kertaa vasemmistoliiton ehdokasta. Kuinka moni heistä on valmis ryhtymään vasemmistoliiton ehdokkaaksi huhtikuussa?
Keskisuurissa kunnissa valitaan yli neljäsosa valtuutetuista
Tämä kirjoitus on kolmas osa kirjoitussarjaa, joka käsittelee vasemmistoliiton vaalinäkymiä Pirkanmaalla huhtikuun alue- ja kuntavaaleissa. Kirjoitussarjassa kunnat jaetaan kolmeen suuruusluokkaan asukasmäärän mukaisesti. Tässä osassa tarkastellaan kuntia, joissa on 10 000–30 000 asukasta. Kirjoituksessa tehdään jatkossa tekstiä sujuvammaksi kirjoittamalla pienet kunnat, kun puhutaan alle 10 000 asukkaan kunnista, keskisuuret kunnat, kun viitataan 10 000–30 000 asukkaan kuntiin ja suuret kunnat, kun puhe on yli 30 000 asukkaan kunnista. Pirkanmaalla on 23 kuntaa, joista 13 on pientä, kuusi keskisuurta ja neljä suurta kuntaa.
Sarjan ensimmäisessä osassa punnittiin ensi kevään alue- ja kuntavaalien asetelmia niissä kuudessa Pirkanmaan kunnassa, joissa vasemmistoliitolla ei tällä hetkellä ole valtuutettuja. Toisessa osassa yksityiskohtaisen tarkastelun alla olivat ne seitsemän pientä kuntaa, joissa vasemmistoliitolla on ainakin yksi valtuutettu.
Keskisuurista kunnista vasemmistoliitto sai koko maassa vuoden 2021 vaaleissa vajaat 30 000 ääntä, noin 15 prosenttia kaikista äänistään. Pirkanmaalla vasemmistoliitto sai keskisuurista kunnista reilut 3 300 ääntä, 16,4 prosenttia kaikista äänistään. Näitä lukuja katsoessa ei keskisuurten kuntien merkitys vaikuta suurelta. Mutta kun katsotaan keskisuurten kuntien osuutta valtuustopaikoista, niiden suuri merkitys näkyy: niissä on yli neljäsosa (26,2 prosenttia) maan kaikista valtuustopaikoista, enemmän valtuustopaikkoja kuin suurissa kunnissa. Pirkanmaan valtuustopaikoista 31,3 prosenttia täytetään keskisuurissa kunnissa.
Akaa: vasemmistoliiton kolmannesta paikasta puuttui 26 ääntä
Akaa on nuori kaupunki. Se syntyi vuonna 2004, kun Toijala ja Viiala liittyivät yhteen. Kylmäkoski liittyi Akaaseen vuonna 2008.
SDP on ollut Akaan ykköspuolue, mutta viime kunnallisvaaleissa kokoomus nousi valtuustopaikoilla mitaten demarien rinnalle. Sosiaalidemokraateilla ja kokoomuksella on ollut ja on yhdessä enemmistö kaupunginvaltuuston paikoista.
Keskusta oli vielä vuoden 2012 kuntavaaleissa Akaan kolmanneksi suosituin puolue, mutta joutui jakamaan kolmossijan vuoden 2017 vaaleissa vihreiden kanssa. Viime vaaleissa keskusta joutui luovuttamaan kolmossijan perussuomalaisille reilulla marginaalilla.
Aluevaaleissa Akaasta oli suuri joukko ehdokkaita, mutta yhtään kaupungin edustajaa ei valittu Pirkanmaan hyvinvointialueen valtuustoon.
Vuoden 2021 kuntavaaleissa vasemmistoliiton valtuutetut saivat sijat 11 ja 25, ensimmäinen varavaltuutettu sijalle 37. Kun viimeisenä valtuustoon valitun vertausluku oli 181, olisi vasemmistoliitto tarvinnut 3×181+1 ääntä, 544 ääntä saadakseen kolme paikkaa valtuustoon. Näin kolmannesta paikasta puuttui vain 26 ääntä.
Akaan vasemmisto nosti komeasti ehdokasmääräänsä viime kuntavaaleissa, mutta menetti silti täpärästi yhden paikan. Kaikista Akaan ehdokkaista miesten osuus oli 63 prosenttia ja ehdokkaiden keski-ikä 48 vuotta. Vasemmistoliiton ehdokkaista miehiä oli 72 prosenttia ja ehdokkaiden keski-ikä 51 vuotta. Vasemmistoliiton nuorin ehdokas oli 24-vuotias.
Vasemmistoliiton valtuutetuiksi valittiin levyseppähitsaaja, pääluottamusmies Antti Maijala ja teollisuusliiton aluetoimitsija Mikko Virolainen. Virolaisen saatua omasta pyynnöstään eron valtuustosta toukokuussa 2022 hänen tilalleen valtuutetuksi nousi nuoriso- ja yhteisöohjaaja Mira Kivi (vaalien aikaan Mira Nurmi).
Hämeenkyrö: 59 lisä-ääntä olisi antanut vasemmistolle viidennen valtuustopaikan
Vuoden 2021 kuntavaaleissa perussuomalaiset sai suurimman äänimäärän kolmessa Pirkanmaan kunnassa: Kihniössä (34,9 prosenttia äänistä), Ylöjärvellä (23,7) ja Hämeenkyrössä (22,7).
Viime kuntavaaleihin saakka keskusta oli Hämeenkyrön ykköspuolue, mutta putosi nyt neljännelle sijalle. Kokoomus säilytti asemansa kunnan toiseksi ja SDP kolmanneksi eniten ääniä saaneena puolueena.
Aluevaaleissa Hämeenkyröstä oli peräti 17 ehdokasta Pirkanmaan hyvinvointialueen valtuustoon, mutta vain keskusta sai paikan. Vasemmistoliiton listalta varavaltuutetuksi valittiin sairaanhoitaja (AMK) Mirka Löf.
Viime kuntavaaleissa valtuustoon valitut vasemmistoliittolaiset löytyivät sijoilta 5, 14, 23 ja 31. Viimeisen valtuustopaikan saaneen valtuutetun vertausluku oli 111. Jos vasemmistoliiton äänimäärä olisi ollut 556, olisi puolueen viidenneksi sijoittuneen ehdokkaan vertausluku ollut 111,2. Siten vasemmistoliitto jäi 59 äänen päähän viidennestä paikasta.
Hämeenkyrössä miesten osuus kaikista valtuustoehdokkaista oli 60 ja vasemmistoliiton ehdokkaista 64 prosenttia. Kaikkien ehdokkaiden keski-ikä oli 48 vuotta ja vasemmistoliiton ehdokkaiden 51 vuotta. Vasemmistoliiton nuorin ehdokas oli 37-vuotias.
Vasemmistoliiton listalta valtuustoon valittiin sairaanhoitaja (AMK) Mirka Löf, fysioterapeutti (AMK) Hannamaija Oinonen, eläkeläinen Vilho Ponkiniemi ja filosofian maisteri, päivätoiminnan ohjaaja Raija Westergård.
Lempäälä: vasemmiston kolmanteen valtuustopaikkaan jäi matkaa
Lempäälässä kokoomus on kasvattanut etumatkaansa muihin puolueisiin viime vaaleissa. Kakkossijalla pysyneen SDP:n ääniosuus on laskenut. Keskusta on ollut kolmanneksi suosituin puolue kuntavaaleissa viime vaaleihin asti, jolloin perussuomalaiset ohitti keskustan.
Aluevaaleissa 33 ehdokasta pyrki Lempäälästä Pirkanmaan hyvinvointialueen valtuustoon, neljä puolueen edustajaa valtuustoon valittiin. Vasemmistoliiton ehdokaslistalta valittiin valtuuston varajäseneksi sosionomi (lail.), palveluneuvoja Satu Kosola.
Viime kuntavaaleissa vasemmistoliiton valtuutetut saivat sijat 18 ja 39. Ensimmäisen varavaltuutetun sija oli 59, joten kolmanteen paikkaan jäi pitkä matka. Kolmeen paikkaan olisi tarvittu 685 ääntä, joten paikan lisäys jäi 204 äänen päähän. Eurovaalien äänimäärällä Lempäälän vasemmisto olisi saanut viime kuntavaaleissa neljä paikkaa.
Lempäälän kaikista ehdokkaista oli miehiä 56 prosenttia, mutta vasemmistoliiton ehdokkaista vain 33 prosenttia. Kunnan kaikkien ehdokkaiden keski-ikä oli 49 vuotta, vasemmistoliiton 52 vuotta. Vasemmistoliiton nuorin ehdokas oli 36-vuotias.
Vasemmistoliiton ehdokkaista valtuustoon valittiin palveluneuvoja, sosionomi Satu Kosola ja suunnitteluavustaja Hannele Lehikoinen.
Pirkkala: vasemmiston toisesta valtuustopaikasta jäi uupumaan 35 ääntä
Pirkkalassa kuntavaalien voittaja on ollut kokoomus ja toiseksi on tullut SDP. Tämä kaksikko on yhdessä saanut yli puolet Pirkkalan valtuustopaikoista. Kolmanneksi menestynein puolue Pirkkalan kuntavaaleissa oli vuoden 2000 vaaleista lähtien vihreät. Viime kuntavaaleissa perussuomalaiset kuitenkin sai kolmanneksi eniten ääniä ja valtuustopaikkoja. Vihreät menetti kaksi paikkaa ja perussuomalaiset lisäsi paikkojaan kolmella.
Aluevaaleissa 27 pirkkalalaista haki paikkaa Pirkanmaan hyvinvointialueen valtuustossa, yhteensä neljä valittiin valtuustoon.
Viime kuntavaaleissa vasemmistoliiton valtuutettu sijoittui sijalle 23 ja varavaltuutettu sijalle 48 kun valtuustopaikkojen määrä on 43. Viimeisenä valtuustoon valitun valtuutetun vertausluku oli 199,7. Kahteen paikkaan olisi siten riittänyt tasan 400 ääntä, mutta tästä jäi uupumaan 35 ääntä.
Pirkkalassa miesten osuus kaikista ehdokkaista oli 60 prosenttia, vasemmistoliiton ehdokkaista 71 prosenttia. Kaikkien ehdokkaiden keski-ikä oli 51 vuotta, vasemmistoliiton ehdokkaiden 58 vuotta. Vasemmistoliiton nuorin ehdokas oli 37-vuotias.
Vasemmistoliiton edustajaksi Pirkkalan kunnanvaltuustoon valittiin entinen kansanedustaja, paperityöläinen Mikko Kuoppa.
Sastamala: vain 21 ääntä erotti vasemmiston kolmannesta valtuustopaikasta
Kuten Akaa, on myös Sastamala melko uusi kunta. Sastamalan kaupunki syntyi vuoden 2009 alussa, kun Vammalan kaupunki sekä Mouhijärven ja Äetsän kunnat yhdistyivät Sastamalan kaupungiksi. Kiikoinen liittyi seuraan vuonna 2013. Kun ottaa huomioon aikaisemmat kuntaliitokset, on Sastamala yhteensä 7 historiallisen satakuntalaisen kunnan yhteenliittymä. Äetsä oli syntynyt Kiikan ja Keikyän liitoksesta, Vammalaan aiemmin liittyneitä kuntia olivat Karkku, Tyrvää ja Suodenniemi.
Sastamalassa SDP, kokoomus ja keskusta ovat vaihtaneet asemia kolmen suosituimman puolueen ryhmässä. Nykyisessä valtuustossa kokoomus on suurin. Neljättä sijaa on pitänyt perussuomalaiset.
Sastamala on ainoa Pirkanmaan kunta, jonka valtuustossa RKP on edustettuna tällä vaalikaudella. RKP sai paikan vaaliliitossa kokoomuksen kanssa.
Vuoden 2022 aluevaaleissa oli Sastamalasta 31 ehdokasta Pirkanmaan hyvinvointialueen valtuustoon. Sastamala sai viisi aluevaltuutettua.
Vasemmistoliiton ehdokkaista sairaanhoitaja Leena Saarela valittiin aluevaltuuston jäseneksi.
Viime kuntavaaleissa vasemmistoliiton valtuutetut saivat sijat 12 ja 29, ensimmäinen varavaltuutettu oli järjestyksessä toinen valitsematta jäänyt sijalla 45. Viimeisenä valtuustoon valitun valtuutetun vertausluku oli 238,8. Jos vasemmistoliitto olisi saanut 717 ääntä, olisi kolmas ehdokas saanut vertausluvun 239 ja tullut valituksi. Mutta tästä äänimäärästä jäi puuttumaan vain 21 ääntä.
Sastamalan ehdokkaista oli miehiä 62 prosenttia vuoden 2021 kuntavaaleissa. Vasemmistoliiton ehdokkaista miehiä oli 67 prosenttia. Sastamalalaisehdokkaiden keski-ikä oli 49 vuotta, vasemmistoliiton ehdokkaiden 58 vuotta. Vasemmistoliiton nuorin ehdokas oli 40-vuotias.
Vasemmistoliiton listalta valittiin kaupunginvaltuustoon yo-merkonomi, eläkeläinen Timo Haapanen ja sairaanhoitaja Leena Saarela.
Vasemmistoliiton olisi pitänyt saada 145 ääntä enemmän säilyttääkseen viidennen paikkansa Valkeakoskella
Valkeakoskella kuntavaalien tulokset ovat kärjen osalta olleet vakaat. SDP on saanut noin kolmasosan äänistä ja kokoomus noin neljäsosan. Kolmannella sijalla oli vasemmistoliitto aina vuoden 2008 vaaleihin. Vuoden 2012 vaaleissa perussuomalaiset kiri vasemmistoliiton ohi, ja on siitä lähtien pitänyt kolmossijaa. Muiden puolueiden menestys on ollut vaatimatonta.
Vaalien jälkeen Valkeakosken kaupunginvaltuuston kokoonpanossa on tapahtunut kaksi muutosta. Yksi perussuomalaisten listalta valittu valtuutettu on eronnut ryhmästä ja muodostanut sitoutumattoman valtuustoryhmän. Perussuomalaisilla on siten nyt seitsemän valtuutettua.
Valkeakosken sitoutumattomien yhteislistalta valittu valtuutettu on perustanut SKP:n valtuustoryhmän. Suomen kommunistisella puolueella on siten yksi valtuutettu koko maassa. Vuoden 2021 kuntavaaleissa SKP jäi ilman valtuutettuja. Vuoden 2017 vaaleissa puolue sai vielä kaksi valtuutettua, yhden Hangossa ja toisen Nokialla.
Aluevaaleissa 2022 Valkeakoskelta oli 26 eri puolueiden ehdokasta, joista viisi valittiin Pirkanmaan hyvinvointialueen valtuustoon. Vasemmistoliiton ehdokaslistalta aluevaltuustoon valittiin kansanedustaja, sosiologi Anna Kontula.
Vasemmistoliiton ehdokkaat viime kunnallisvaaleissa saivat vertailulukunsa perusteella sijat 7, 18, 30 ja 40. Ensimmäisen varavaltuutetun sija oli 51. Valtuustoon viimeisenä valitun ehdokkaan vertausluku oli 186,5. Ohittaakseen tämän vertausluvun viidennellä ehdokkaallaan olisi vasemmistoliiton listan pitänyt saada 933 ääntä. Viidennestä paikasta jäi siten puuttumaan 145 ääntä.
Valkeakosken kaikista kuntavaaliehdokkaista oli miehiä 60 prosenttia, vasemmistoliiton ehdokkaista 56 prosenttia. Valkeakosken ja Valkeakosken vasemmiston keski-ikä oli sama, 51 vuotta. Vasemmistoliiton nuorin ehdokas oli 28-vuotias.
Vasemmistoliiton edustajiksi Valkeakosken kaupunginvaltuustoon valittiin eläkeläinen Harri Asikainen, sosiaaliohjaaja Veera Kiretti, pääluottamusmies, kiinteistönhoitaja Kai Muukkonen ja väitöskirjatutkija Anna Weckström.
Viime kuntavaaleissa vasemmistoliitto menetti lähes neljänneksen valtuustopaikoistaan
Vasemmistoliiton vaalitulos oli viime kerralla kaikkien aikojen kehnoin. Pirkanmaalla ehdokkaita oli ensimmäistä kertaa alle 300. Koko maassa vasemmistoliitto menetti ääniosuudestaan 0,9 prosenttiyksikköä ja Pirkanmaalla 1,3 prosenttiyksikköä. Keskisuurissa Pirkanmaan kunnissa vasemmistoliitto menetti ääniosuudestaan peräti 2,9 prosenttiyksikköä.
Vasemmistoliitolla oli myös poikkeuksellisen huono tuuri vuoden 2021 vaaleissa. Ääniosuus laski 0,9 prosenttiyksikköä, mutta osuus valtuustopaikoista väheni 1,6 prosenttiyksikköä. Tämä johtui siitä, että vasemmistoliitto sai poikkeuksellisen monessa kunnassa sijoituksia niukin naukin valintarajan alapuolella, kuten edelläkin on nähty. Monessa kunnassa yhden paikan lisäys jäi hyvin pienen äänimäärän päähän.
Miksi ehdokkaaksi ei ryhdytä?
Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusraportti Kampanja poikkeusolosuhteissa: Kuntavaaliehdokkaat 2021 käsittelee muun muassa ehdokashankinnan ja ehdokkaaksi ryhtymisen kysymyksiä. Kansalaiskyselystä haettiin syitä sille, että kansalaiset eivät asettuneet ehdolle. Yleisin syy olla hakeutumatta ehdokkaaksi oli se, ettei asia käynyt edes mielessä. Ei käynyt mielessä, koska kukaan ei kysynyt.
Tutkimustuloksesta voidaan päätellä, ettå vaatimaton tulos ehdokashankinnassa johtuukin osin siitä, että kysytään ehdokkaiksi etupäässä niitä puolueaktiiveja, joiden arvellaan suhtautuvan myönteisesti ehdokkuuteen. Kannattaisi kysyä ehdokkaiksi myös niiltä, joiden ei arvella edes harkitsevan asiaa.
Miten vasemmistoliitto pitää mukanaan satatuhatta uutta äänestäjää?
Helsingin Sanomat julkaisi heinäkuun alkupuolella tutkimusyhtiö Verianilta tilaamansa europarlamenttivaalien seurantatutkimuksen tuloksia. Ne kertoivat muun muassa sen, mistä vasemmistoliitto sai äänivyörynsä. Vasemmistoliitto piti ensinnäkin hyvin puoluetta eduskuntavaaleissa äänestäneistä, heiltä tuli 150 000 ääntä. Sosiaalidemokraatteja eduskuntavaaleissa äänestäneistä 75 000 ja vihreitä eduskuntavaaleissa äänestäneistä 30 000 äänesti eurovaaleissa vasemmistoliittoa.
Historiallisen kunta- ja aluevaalivoiton resepti on yksinkertainen: vasemmistoliitto pitää eurovaaleissa saamansa äänestäjät.
Aivan yksinkertaista se ei ole. Mutta vaalivoiton takominen voidaan aloittaa kunkin kunnan ehdokasasettelusta hakemalla listalle monipuolinen joukko ehdokkaita.
|||
Vasemmistoliiton vaaliasetelmat Pirkanmaalla alue- ja kuntavaaleissa 2025 -kirjoitussarja
Neliosaisen kirjoitussarjan Ilmestyneet osat:
Vasemmistoliitolla on eniten kasvun varaa pienissä kunnissa (2.8.2024)
Ehdokashaku käynnissä: vasemmistoliitolla kannatusta kaikkiin kunnanvaltuustoihin Pirkanmaalla (18.7.2024)
Pirkanmaan keskisuurissa kunnissa on reilu viidennes alueen asukkaista mutta liki kolmannes valtuustopaikoista (2.9.2024)