hyvinvointitalous

Hyvinvointivaltion vastustajat huolissaan rahvaan työmoraalin höltymisestä

• 1.9.2024
• TEKSTI: JUHA DRUFVA

Turun yliopiston sosiaalipolitiikan professori Jouko Siipi (1920-70) julkaisi 1967 urauurtavan teoksen Ryysyrannasta hyvinvointivaltioon. Teoksensa loppukatsauksessa hän arvioi, millainen asema Suomella on vuonna 1985 kaupallisesti ja taloudellisesti yhdentyvässä maailmassa: ”Tuolloin Suomi saattaa sijaita kahdeksan miljoonan asukkaan Leningradin, kahdeksansataatuhantisen Murmanskin ja 2,5 miljoonan ihmisen Tukholman muodostaman kaupallisen ja kulutuksellisen voimakolmion sisällä. Asemamme voi olla sama kuin kolmen suurehkon […]

60-luvun sosiaalipolitiikka kehitettiin valtionvarainministeriön selän takana

• 15.7.2024
• TEKSTI: JUHA DRUFVA

Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla kolmannen osan ilmestyminen siirtyi syksystä 1961 seuraavaan syksyyn. Mauno Koivisto kirjoitti Suomen Sosiaalidemokraatissa kolmas lokakuuta1961, ”ettei Väinö Linnan romaanitrilogian kolmannen osan julkitulon lykkääntymisestä aiheutunut pahempaa tyhjiötä, sen täyttää Pekka Kuusen kirja 60-luvun sosiaalipolitiikka. Pekka Kuusen teos 60-luvun sosiaalipolitiikka julkistettiin 26. syyskuuta 1961. Samana päivänä kävivät Sosiaalipolitiikan yhdistyksen edustajat luovuttamassa kirjan […]

Vasemmistoliitto: selvitetään järjestöjen työn vaikutukset tamperelaisten hyvinvointiin

• 11.6.2024
• TEKSTI: SINIKKA TORKKOLA

Vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Ulla-Leena Alppi jätti maanantaina valtuustoaloitteen, jossa esitetään selvitettäväksi, miten järjestöt ja koko kolmas sektori vaikuttavat tamperelaisten hyvinvointiin. Selvitystyö ehdotetaan tehväväksi osana vuoden 2025 talousarvion valmistelua. Vasemmmistoliiton valtuutettujen lisäksi useat muut valtuutetut allekirjoittivat aloitteen. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä pitää selvitystyötä erityisen ajankohtainen juuri nyt, sillä Petteri Orpon hallitus leikkaa merkittävästi järjestöille vuosittain myönnettyjä valtionavustuksia. Hallitusohjelmassa päätetyn […]

Sputnikin lentovuonna ratkaistiin Suomen hyvinvointivaltion suunta

• 11.5.2024
• TEKSTI: JUHA DRUFVA

Hävittyään huhtikuussa 1957 Väinö Tannerille SDP:n puheenjohtajuuden äänin 95–94, K.A. Fagerholm jätti hallituksensa eronpyynnön. Hallitushuolet peri toukokuussa pääjohtaja V. J. Sukselaisen porvarillinen vähemmistöhallitus. Kuuden maalaisliittolaisen lisäksi siinä oli neljä RKP:n ja kolme Suomen kansanpuolueen ministeriä.  Elokuussa 1957 valtion kassa oli jälleen tyhjä. Eduskunta kutsuttiin niin kutsutuille mätäkuun valtiopäiville etsimään kassakriisiin ratkaisua lapsilisien supistuksista ja niiden […]

Kohti hyvinvointivaltiota: keskustelu hyvinvointivaltiosta avattiin syksyllä 1956

• 29.4.2024
• TEKSTI: JUHA DRUFVA

Syksyllä 1956 Tampereen työväenopiston opettaja V.O. Veilahti (1926-94) esitti ensimmäisen kokonaisvaltaisen vision suomalaisen hyvinvointivaltion rakentamisesta. Tämä tapahtui Synteesi ry:n järjestämässä tilaisuudessa. Tammi julkaisi keväällä 1957 Veilahden esitelmän Ajankysymyksiä -sarjassaan nimellä Hyvinvointivaltio – sen taloudelliset, poliittiset ja sivistykselliset kehittämisedellytykset. Veilahti määritteli hyvinvointivaltion englantilaisen New Statesmanin päätoimittaja Kingsley Martinin (1897-1969) määritelmän mukaisesti: ”Hyvinvointivaltiossa valtiovaltaa käytetään nimenomaan taloudellisen kilpailun […]

Porvarihallituksen talouskuripolitiikka on työläisen taakka

• 20.5.2023
• TEKSTI: LIBAN SHEIKH

Hallitusneuvotteluja käyvät oikeistopuolueet pyrkivät merkittäviin menosopeutuksiin talouden vahvistamiseksi, mutta vastuu tästä sopeuttamisesta vaikuttaa lankeavan raskaasti työväenluokan harteille. Julkisen sektorin säästötoimet, erityisesti 1–2 miljardin sopeutuksen hakeminen sosiaali- ja terveydenhuollosta, ovat vakava huolenaihe. Leikkauspuheissa tuntuu unohtuvan se, että Suomi on huoltosuhteeltaan heikkenevä maa, joka tarvitsee väestön ikääntyessä satsauksia palveluihin. Samalla unohtuu se, että Suomen terveydenhuolto on jo […]

Donitsitaloustiede ja talouskasvun rajat

• 10.10.2022
• TEKSTI: RAINE KOIVUMÄKI

”Valtiovarainministeriö ennustaa Suomen bruttokansantuotteen (bkt) kasvavan tänä vuonna 1,7 prosenttia. Ensi vuonna kasvu hidastuu 0,5 prosenttiin, ja vuonna 2024 kasvu olisi 1,4 prosenttia”, uutisoi Yle Suomen taloustilanteesta syyskuussa. Taantuman uhkaa eli sitä, että talous ei kasvaisikaan vaan bruttokansantuote saattaisi jopa laskea, ei voida artikkelin mukaan sulkea pois. Pitäisikö meidän olla huolissamme? Tämä lainaus tuntuu todella […]

Voimien keruun aika – syksyllä sitä tarvitaan

• 29.6.2022
• TEKSTI: ULLA-LEENA ALPPI

Tampereen kaupunginvaltuusto on kesätauolla ja toivottavasti valtuutetut myös. Tulevaa syksyä varten nimittäin kannattaa kerätä voimia. Jo kevätkauden viimeisessä iltakoulussa saatiin vihjeitä siitä, että kaupungin taloutta halutaan saada tasapainotettua hyvin perinteisin keinoin, leikkaamalla palveluista. Toki myös joidenkin investointien karsimiseen viitattiin. Valtuustolle painotettiin useaan otteeseen sitä, miten paljon Tampereella on niin kutsuttuja vapaaehtoisia palveluita. Siis palveluita, joita […]

Uusi talous hakee muotoaan – donitsista!

• 5.5.2020
• TEKSTI: Jukka Peltokoski

Somessa levisi tänä keväänä tieto, että Amsterdam alkaa soveltaa taloustutkija Kate Raworthin donitsitalouden mallia kaupungin talouden ohjaamisessa kestävälle tolalle koronakriisin jälkeen. Tarkkaan ottaen prosessi alkoi jo viime viime vuonna, mutta koronatilanne teki siitä uudella tavalla ajankohtaisen. Mistä on kyse? Miten donitsilla muutetaan taloutta? Raworthin donitsitalouden malli on kirjaimellisesti donitsin muotoon piirretty visualisaatio siitä, miten talousjärjestelmä […]

Kuinka freesiä on muistella vappuna vuoden 1918 kaatuneita?

• 3.5.2020
• TEKSTI: JOUNI SIRÉN KUVAT: MARKKU UUSINIEMI

JOUNI SIRÉN Tampereella vasemmiston vappuperinteisiin kuuluu käynti keväällä 1918 sisällissodassa kaatuneiden punaisten hautamuistomerkillä Kalevankankaan hautausmaalla. Joku voi kysyä, miksi meidän pitää muistella 102 vuoden takaisia tapahtumia. Onko se ”freesiä”? Vastaus kuuluu: on. Vuoden 1918 taistelut ovat osa tapahtumaketjua ja liikettä, joka vaikuttaa edelleen lähes kaikkeen Suomessa. Kun sisällissota syttyi, Suomi oli äärimmäisen epätasa-arvoinen yhteiskunta. Tuloerot […]