Teksti: ANNE SOIMAJÄRVI, kuvat: ARTO LEINO
Suomirockin legenda Eppu Normaali runoili vuonna 1979 kappaleessaan Pidetään ikävää:
“Suomalaiset ovat hyvin harrasta kansaa
Ne kirkonmenot aina aikaan saa
Oli seurat, sirkus taikka huumoria hurttia
On naamat kuin ois syöty yoghurttia.“
Kansalla lienee nykyään tilaus mielennostatukseen. Keskellä jatkuvaa negatiivisten uutisten virtaa tarvitaan vastapainoksi voimaannuttavaa toimintaa ja positiivisia irtiottoja.
Laman lamaannuttava vaikutus ajaa helposti suohon. Kun pää painuu alas, on vaikea kohta edes jaksaa havaita, mitä ympärillä tapahtuu. Muun muassa siksi osa kansasta vaelsi lauantaina pääkaupunkiin halki maan.
Kaksi kapinaa
Joukkovoima-kansanliikkeen mielenosoituksen Rautatientorin puheet aloittaneen Jussi Särkelän analyysin mukaan yhteiskunnassamme on käynnissä kaksi kapinaa: yhtäällä hallituksen kapina hyvinvointivaltiota ja ihmistä vastaan, toisaalla suuremman joukon, Suomen kansan enemmistön, kapina hallituksen harjoittamaa kurjistavaa politiikkaa vastaan.
Ensimmäinen kapina saa aikaan toisen. Kun kansalaisilta viedään oikeudet opiskeluun, työntekoon ja turvalliseen elämään, ei jää muuta mahdollisuutta kuin nousta ylös kertomaan, ettei näin voi edetä.
Särkelä muistuttaa historiallisesta aspektista – rakentavat, uutta luomaan pyrkivät voimat vievät lopulta voiton. Kansalaisten kapinalla on eheyttävä vaikutus sekä yksittäiseen ihmiseen että joukkoihin.
Joukkovoiman kolmas maanlaajuinen mielenosoitus viime lauantaina oli aiempaa enemmän puurtajien juhlaa. Kun joukko oli aikaisempiin mielenilmauksiin verraten pienempi, alle 5000 henkeä (elokuussa 2015 12000), paikalle ehtivät he, jotka olivat paikalla jälleen eli joilla oli kokemusta kansanliikkeen taipaleelta.
Mukana oli silti myös uusia aktiiveja. Tunnelmaa ei marssin alkuvaiheilla alkanut sadekaan latistanut, joskin kulkue hieman supistui sään mukaisen asustuksen puuttumisen vuoksi. Ne, jotka päättivät joukossa jatkaa, eivät sään armoilla oloa koe sen kummemmaksi kuin hallituksen armoilla oloa, päinvastoin.
Kokoontuessaan Rautatientorille ihmiset etsivät aiemmissa tapahtumissa kohtaamiaan ystäviä, eri paikkakuntien tuttavia, verkosta tuttuja kasvoja ja tyystin uusia juttukumppaneita. Puheita kuunneltiin ja saatiin niistä voimaa, ajatuksia jaettiin keskustellen. Yhteinen asia yhdistää ja luo turvaa. Monelle mielenosoitus on pidemmän ajan kohokohta – paikka, jossa voi puhua, kuulla ja olla osa jotakin merkittävää. Vaikka asia, jonka vuoksi oltiin liikkeellä, on vakava, ilmeet eivät olleet pelkästään sitä. Ei, koska yhdessä jakaen saa voimaa ja intoa.
Kapinarunoudesta puhuneen Särkelän mukaan vastarinnan tunteen, tietoisuuden ja toiminnan yhdistyessä kapina vahvistaa. Tietoisen suunnan myötä päästään päämäärään, kohti yhteisvastuun ja yhteishengen yhteiskuntaa. Yhdessä toimien kapina on positiivisesti muuttava voima.
“Minulla ei ole muuta kieltä
kuin runous
lyriikan kieli
vastavoimana aikamme kivikielelle
kuvattomalle maisemalle
jossa lintukin lentää kaavan mukaan.
Nokastaan on kadonnut lehvä
hengen symboli.
Siivissä painavat
tulosten taakat.
Minulla on runo
valon kielellä kirjoitettu
on elinvoima
ja sana.”
(Sinikka Haapanen)
Mitä yhteisvastuu tarkoittaa?
Joukkovoima-liikkeen ihmisille yhteisvastuun ja solidaarisuuden käsitteet ovat tuttuja, jokapäiväisiä, elämässä todeksi tulevia asioita. Mielenosoitukseen ei lähdetä oman itsen tai perheen vuoksi vaan jokaisen kansalaisen takia, poislukien ne, joiden puolesta ei tarvitse ääntä pitää – ne, joilla ilman aktiivisuutta on jo elämään tarvittavat resurssit hallussa nyt ja huomenna.
Hallitus ja sitä lähellä olevat tahot tuntuvat unohtaneen tyystin yhteisvastuun, solidaarisuuden ja yhteishengen määritelmät* ja tarkoituksen niiden takana. Hallitus ottaa ja antaa. Saajina ovat poikkeuksetta ne, joilla on jo ennalta paljon ja leikkausten kohteina ne, joilla ei ole juuri mitään. Kannanotoissaan hallitus syyllistää kansalaisiaan ja luo vastakkainasettelua eri kansanryhmien välille. Tämän kaltaisen toiminnan joukkovoimalainen kokee vääryytenä kansaa vastaan. Marssilla näkyi monia kylttejä, joiden sanoma oli pettymys maan hallitusta kohtaan.
Yhteinen pyrkimys
Mielenosoituksessa ”kaupantäti” ei ole paikalla, jotta saisi pitää sunnuntailisänsä – hän on paikalla, jotta jokainen kanssakulkija säilyttäisi mahdollisuudet ihmisarvoiseen elämään, opiskeluun, ruokaan, asumiseen, liikkumiseen, lääkkeiden ostoon ynnä muihin arkisen elon tarpeisiin niin, ettei mistään välttämättömyyksistä tarvitsisi enää enempää tinkiä. Kukaan joukossa ei kysele toisen motiiveja, koska ei tarvitse, ne tiedetään kyllä.
Minä olen joukkovoima, sinä olet joukkovoima, me olemme joukkovoima. Yhdessä olemme enemmän kuin yksin. Siksi he olivat paikalla.
Joukkovoima-kansanliike kutsuu jatkossakin leikkauksien kohteiksi joutuneita mukaan keskusteluun ja toimintaan. Liikkeen mukaan vastakkainasettelun on loputtava. Päämääränä on yhteiskunta, jossa pidetään kaikista huolta. Yhdenvertaista ja kestävää tulevaisuutta ei liikkeen mukaan rakenneta lyhytnäköisillä hätäratkaisuilla.
Se, että hallitus on jo tehnyt päätöksiä ja pannut niitä täytäntöön, ei tarkoita, että Joukkovoiman aika olisi ohi, että se olisi hävinnyt. Työtä oikeudenmukaisemman yhteiskunnan eteen täytyy jatkaa, samoin kuin hallitus jatkaa omia linjauksiaan, jotka ovat kaukana siitä, mitä kansalaiset tarvitsevat. Hallitus tekee koko ajan uusia aluevaltauksia ja päätöksiä ja pyörtää entisiä. Vaikea on löytää punaista lankaa, ellei sellaisena pidä ainoastaan pienituloisilta ottamista. Samaan aikaan varoja riittää kuitenkin muualle.
Joukkovoima on kansanliike, joka pyrkii aktiivisesti keskustelemalla, mieltä osoittamalla, tapahtumia järjestämällä, sekä vetoomuksia, kirjeitä, blogeja, sähköposteja kirjoittamalla ja jakamalla tuomaan kaikkien tietoisuuteen sen, että hallituksen politiikalla on vaihtoehtoja ja yhdessä toimien laivan suunnan voi kääntää. Sen vähin aikaansaannos ei liene se, että ihmisillä on paikka, missä puhua hartioita painavista huolista, joita nykypolitiikka aiheuttaa.
Yhteisöllisyyttä kaivataan ja tänään sitä voi löytää myös kansanliikkeestä, jolla on vilkas keskustelupalsta yötä päivää auki internetissä. Joukkovoiman alueelliset alaryhmät järjestävät kokoontumisia ja toimintaa suurten mielenosoitusten välissä. Kokoontumisiin ja palavereihin on tervetullut kuka vain, jota nämä asiat kiinnostavat. Kun tähän joukkoon astuu, ei ole maan matonen, huonompi, tyhmä tai kurja, vaan aiheen aito ja paras asiantuntija heti ensi hetkestä alkaen.
Mielenosoittajien seassa kulkiessa kuuli pohdintoja siitä, kuinka mukaan saataisiin enemmän väkeä. Kuinka rohkaista ja innostaa toisia? ”Täytyy pitää meteliä, ääntä! Täytyy tulla maan kolosta pois, muidenkin.”
Jokin pitää kansan maassa, hiljaisena. Kahlittuna nykyiseen. Pelkoko? Työpaikasta, naapurin ajatuksista, siitä, ettei itsellä ole, mitä antaa. Median ylläpitämä kuva siitä, että maassa ei enää ole varaa turvata ihmisten perustoimeentuloa eikä kohta maksaa kenellekään palkkaakaan tehdystä työstä on julmaa propagandaa.
Pelko on turha, sanoo joukkovoimalainen. Jokainen pystyy olemaan oma itsensä ja muuta ei tarvita.
Marssijan suussa ”Joukko on voimaa”. Jokainen yksittäinen aktiivi on voima, joka tullessaan toisten voimien yhteyteen saa ajan kuluessa, joukon kasvaessa, aikaan hyökyaallon, jota ei mikään muuri pitele
Vapise, hallitus, vapise Elinkeinoelämän keskusliitto. Joukkovoima on täällä, Joukkovoima tulee ja jyrää.
Kerta kerran jälkeen nousee joukosta huuto ”Soini, Orpo, Sipilä, emme alistu ikinä!” Nimet vaihtuvat, joukon yksittäiset osallistujat vaihtuvat, mutta marssijoita riittää.
Joukkovoima (kotisivut)
Kaksi kapinaa – Jussi Särkelän puhe Joukkovoima-mielenosoituksessa (Särkelän kotisivut 3.9.2016)
Pirkanmaan Joukkovoima (Facebook-ryhmä)
* Kielitoimiston sanakirjan mukaan yhteisvastuu on yhtä kuin yhteinen vastuu, yhdessä vastaaminen. Esimerkkeinä Vanhempien yhteisvastuu lasten kasvatuksesta. Usean velallisen yhteisvastuu saamisen suorituksesta.
Wikipedian mukaan Solidaarisuus (lat. in solidum) tarkoittaa yhteisvastuullisuutta, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja myötämielisyyttä kanssaihmisiä kohtaan. Käsite ei rajoitu ainoastaan toistensa lähellä oleviin ihmisiin, vaan sillä voidaan tarkoittaa jopa maailmanlaajuista kunnioitusta toisia ihmisiä kohtaan.
Yhteishengellä tarkoitetaan Sivistyssanakirjan mukaan yhteenkuuluvuutta, yhteistyötä ylläpitävää henkeä. esimerkiksi Seurassa vallitseva lämmin yhteishenki. Yhteishengen puuttuminen työpaikalta.
Yhteiskunta taas on kansa, tai muu sellainen ihmisyhteisö, sosiaalisena, (valtioksi, kunniksi ym.) järjestyneenä kokonaisuutena.
|||
Joukkovoimasta Vasen Kaistassa:
Joukolla palautetta budjettiriiheen (5.9.2016)
Joukkovoimalla sosiaalifoorumissa (28.5.2016)
Joukon voima ja ihmisen arvo (27.3.2016)
Joukkovoima: Yhdessä yhteisellä asialla (13.3.2016)
Joukkovoimaa koko maasta Helsingissä (24.8.2015)
*