Viime vuoden marraskuussa asunnottomuus nousi voimakkaasti keskusteluun Euroopassa, kun Euroopan parlamentti hyväksyi päätöslauselman, jonka mukaan Euroopan unionin ja sen jäsenmaiden tulee tehdä asunnottomuudesta loppu Euroopassa vuoteen 2030 mennessä. Tavoitetta ei ole varmasti helppo saavuttaa, mutta parlamentin asettama täsmällinen tavoite kertoo tahtotilasta ja todellisesta halusta ongelman ratkaisemiseksi. Asunnottomuus on Euroopassa kasvava ongelma. Joka yö yli 700 000 ihmistä nukkuu ulkona Euroopassa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana asunnottomien määrä on kasvanut 70 prosenttia. Asunnottomuus on kasvanut kaikissa jäsenmaissa Suomea lukuun ottamatta.
Keskustelu asunnottomuudesta jatkui keväällä EU-puheenjohtajamaa Portugalin järjestämässä sosiaalihuippukokouksessa Portossa. Kokouksen tarkoituksena oli erityisesti vahvistaa EU:n sosiaalisten oikeuksien pilarin toteutumista. Pilarin kahdestakymmenestä periaatteesta yhdeksästoista on: Sosiaalinen asuntotuotanto ja kodittomille annettava asumisapu. Olen itse toiminut vuoden 2020 alusta lähtien jäsenenä Euroopan alueiden komiteassa. Jäsenyys komiteassa antoi minulle mahdollisuuden esittää, että komitea laatisi lausunnon asunnottomuuden poistamisesta paikallisesta näkökulmasta. Onhan asunnottomuus ja sen poistaminen mitä suurimmassa määrin paikallistason asia. Aihetta pidettiin tärkeänä ja kesäkuussa komitea nimesi minut raportoijaksi, eli valmistelemaan komitean lausuntoa asunnottomuuden poistamisesta.
Lausunnon valmistelu on ollut hyvin mielenkiintoinen tehtävä. Samalla se on avannut aivan uusia näkökulmia asunnottomuuteen eri puolilla Eurooppaa. Paljon tietoa on tullut Euroopan kodittomien kanssa työskentelevien järjestöjen katto-organisaatiolta FEANTSA:lta. Monissa Euroopan maissa asunnottomuuteen on pyritty vastaamaan lisäämällä sosiaalista asuntotuotantoa. Lisääntynyt tuotanto ei ole kuitenkaan vähentänyt asunnottomuutta vaan se on kasvanut asuntotuotannosta huolimatta. Erilaiset väliaikaismajoitukset ovat myös yleisiä ratkaisuja monissa maissa. Esimerkiksi Ranskassa noin 200 000 asunnotonta nukkuu joka yö väliaikaismajoituksessa. Osassa maita väliaikaismajoituksesta vastaavat yksityiset yritykset ja majoituksen järjestämisestä on tullut bisnestä, mikä ei ole omiaan auttamaan asunnottomuuden poistamisessa.
Asunnottomuudelle ei ole olemassa yleistä ja yhteistä eurooppalaista määritelmää. Joissakin maissa asunnottomiksi luetaan vain kadulla nukkuvat henkilöt eikä heitä, jotka nukkuvat väliaikaisessa majoituksessa tai esimerkiksi ystävien tai sukulaisten luona. Huolestuttavaa on myös naisten ja nuorten kasvava määrä asunnottomien joukossa. Korona-pandemia on tuonut oman lisänsä ongelmaan, koska asunnottomat ovat hyvin haavoittuvassa asemassa eikä heitä voida suojata samalla tavalla kuin muita koronalta.
Asunnon ja oman kodin pitää olla jokaisen perusoikeus. Asunnottomuus on ihmisoikeusrikos. Siksi on hyvä, että Euroopan tasolla on nyt halua puuttua tilanteeseen. Keinoja asunnottomuuden vähentämiseen on olemassa ja hyvät esimerkit löytyvät Suomesta. Täällä toteutettu asunto ensin -periaate on osoittautunut toimivaksi tavaksi vähentää asunnottomuutta. Toimintatapaa ei ole keksitty Suomessa, mutta täällä se on laajimmin käytössä. Asunto ensin -toimintatavan suurin hyödyntäjä on Y-säätiö, jonka toiminta on ollut hyvin menestyksekästä ja kansainvälisestikin huomioitua. Alueiden komitean lausunnoissa valmistelija saa nimetä avukseen asiantuntijan. Lausuntoni asiantuntijana on toiminut Y-säätiön toimitusjohtaja Juha Kaakinen, jonka asiantuntemus on osoittautunut valmistelussa korvamattomaksi.
Aika näyttää, miten asunnottomuuden poistaminen Euroopasta onnistuu ja tapahtuuko se parlamentin asettamassa ajassa. Tahtoa ainakin näyttäisi olevan ja sitä löytyy kaikista poliittisista ryhmistä sekä jäsenmaista. Oleellisena osana on todennäköisesti rahoitus, jota EU:n pitäisi kyetä ohjaamaan paikallistasolle asti ja oikeasti vaikuttaviin toimiin. Vaikuttavista toimista ja toimintatavoista meillä on ensiluokkaista osaamista Suomesta sekä asunto ensin -toimintavasta. Meidän on hyvä nostaa esiin tätä osaamista ja sen soveltamista muissa Euroopan maissa. Näin saadaan autettua asunnottomia kaikkialla Euroopassa.
Kirjoittaja on Tampeeen kaupunginvaltuuston toinen varapuheenjohtaja ja vasemmistoliiton edustaja alueiden komiteassa.
III
Valtuustokolumneissa vasemmistoliiton tamperelaiset kaupunginvaltuutetut ja varakaupunginvaltuutetut kommentoivat kuntapolitiikkaa ja ajankohtaisia poliittisia aiheita.