Suomi on kaukana – varsinkin Suomesta ja lännestä

Suomen sijainnista maailman poliittisella kartalla on ollut viime aikoina paljon puhetta. Paljon on korostettu, että Suomi edustaa samaa arvomaailmaa kuin läntisten valtioiden yhteisöt, kuten EU ja Nato. Äänioikeuden, tasa-arvon, lehdistönvapauden, riippumattoman oikeuslaitoksen ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen katsotaan kuuluvan läntiseen maailmaan. Jos nämä ovat länsimaisen valtion piirteitä, Suomi ja muut pohjoismaat varmasti kuuluvat joukkoon, vieläpä paremmin kuin useimmat länsimaat.

Poliittiset voimasuhteet muuttuvat, kansanvaltaisista demokratioista on tullut diktatuureja ja diktatuurien raunioille on perustettu vahvoja demokratioita. Poliittisten tunnusmerkkien kiinnittäminen ilmansuuntiin ei kanna pitkälle. Maantiede ja etäisyydet ovat sen sijaan pysyviä, joten niistä on helpompi puhua. Suomesta voidaan varmuudella sanoa, että maa on kaukana ja syvällä idässä, mutta ennen kaikkea pohjoisessa.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja uhatessa miehittää Kiova huomattiin, että Kiova on lähellä, lähes yhtä lähellä Helsinkiä kuin Utsjoen Nuorgam. Matka linnuntietä Helsingistä Kiovaan on 1 140 kilometriä, Nuorgamiin 1 110 kilometriä.

Suomi on suuri mutta kaukana

Matka Helsingistä ulkomaille on todellakin usein lyhyempi kuin matkat Suomessa. Pietari on Helsinkiä 20 kilometriä lähempänä kuin Seinäjoki. Petroskoihin ja Ouluun on Helsingistä yhtä pitkä matka. Rovaniemi on vain 10 kilometriä lähempänä Helsinkiä kuin Valko-Venäjän pääkaupunki Minsk. Göteborg on yhtä lähellä Helsinkiä kuin Kolari.

Suomi on pitkulainen ja pinta-alaltaan Euroopan kahdeksanneksi suurin Euroopan maa. Jos Suomen pohjoisin piste Nuorgamissa sijoitettaisiin Kööpenhaminaan, yltäisi maan eteläisin piste Hangossa 1 162 kilometrin päähän Italian Milanoon. Jos Suomi aseteltaisiin poikittain Manner-Eurooppaan siten, että Nuorgam olisi Englannin kanaalin kapeimmassa kohdassa Ranskan Calais’ssa, osuisi Helsinki Slovakian pääkaupunkiin, Bratislavaan.

Suomi on idempänä kuin itäblokin maat

Toisen maailmansodan jälkeen kutsuttiin Neuvostoliiton läheisimpiä keskieurooppalaisia yhteistyökumppaneita itäblokin maiksi. Tästäkin syystä nämä maat sijoittuvat monen suomalaisen mielikuvissa maantieteellisesti Suomesta itään. Tšekki on kuitenkin Suomesta länteen ja Albania Ahvenanmaan pituusasteilla. Slovakia, Unkari ja Puola ovat suurimmaksi osaksi Suomesta länteen. Romania ja Bulgaria mahtuvat Suomen pituusasteiden sisään.

Neuvostoliitosta itsenäistyneet Viro, Latvia, Liettua ja Moldova ovat samoilla pituusasteilla kuin Suomi, Ukrainastakin lähes puolet. Kiova on samoilla pituusasteilla Joensuun kanssa. Jugoslaviasta itsenäistyneistä maista Kroatia, Slovenia, Bosnia ja Herzegovina sekä Montenegro ovat Suomesta länteen, muut maat, Serbia, Kosovo ja Pohjois-Makedonia linjassa Suomen kanssa.

Euroopan unionin itäisin kylä Manner-Euroopassa on Ilomantsin Möhkö, josta koilliseen Virmajärven nimettömällä saarella on EU:n itäisin piste.

Suomi on pohjoisen maapallon suurvalta

Helsinki sijaitsee 60. leveyspiirillä. Joka kolmas 60. leveyspiiriltä pohjoiseen asuva ihminen on suomalainen. Noin 60 prosenttia kaikesta 60. leveyspiirin pohjoispuolella tuotettavasta ruuasta tuotetaan Suomessa.

Melkein koko Suomi on 60. leveyspiiriltä pohjoiseen, eteläpuolelle jää lähinnä Hankoniemi. Vain Islanti 360 000 asukkaineen on kokonaan 60. leveyspiirin pohjoispuolella. Mutta ei Islanti kovin pohjoinen ole, sen leveyspiirit sijoittuvat Rovaniemen ja Pihtiputaan leveyspiirien väliin. Euroopan unionin pohjoisin piste on Nuorgamissa.

Mutta entä Alaska – sehän erityisen pohjoisessa on? Alaskan suurin kaupunki Anchorage on Tampereen kanssa samalla etäisyydellä päiväntasaajalta. Yhdysvallat on pidemmällä etelässä kuin moni hahmottaa. New York on leveyspiirillä määritellen Madridin luokkaa.

Mielikuvat voivat olla hyvin voimakkaita. Kävin aikoinaan Manchesterissa värväämässä vaihto-opiskelijoita Tampereelle, jotta omat opiskelijat saisivat sieltä vaihtopaikkoja. Osaa sikäläisistä opiskelijoista oli hyvin vaikea vakuuttaa siitä, ettei jääkarhu tallustele vastaan Hämeenkadulla.

Kartat antavat väärää tietoa

Mielikuvamme etäisyyksistä sekä maiden ja maanosien suhteista ovat vääristyneitä monesta syystä. Keski-Euroopassa sijaitsevat entiset itäblokin maat ovat mielikuvissamme idässä nimityksen perusteella. Eurooppa on lähellä, siksi koko Eurooppa Uralia myöten voi tuntua yhtä isolta kuin Afrikka, vaikka Afrikka on kolme kertaa suurempi.

Kaksiulotteiset kartat lienevät suurin syy siihen, että hahmotamme maailman perin virheellisesti. Maapallo on pyöreä, ja sen totuudenmukainen kuvaaminen kaksiulotteisella paperilla on mahdotonta. 

Eurooppa-keskeisillä kartoilla Suomi on usein kuvattu kokolailla oikein, mutta muu maailma vääristyneesti. Tosin monilla eurooppalaisten televisiokanavien sääkartoilla Euroopan pohjoisreuna kulkee kehä kolmosen hujakoilla. On hyvä katsoa välillä muitakin kuin eurooppalaisia karttoja. Aasia- tai Afrikka-keskeisillä kartoilla Suomi on vaatimaton läiskä vähäisen Euroopan vasemmassa ylänurkassa.

|||

Korjauksia 13.3. klo 19.30. Alunperin pituus- ja leveyspiirit olivat johdonmukaisesti täsmälleen päinvastoin kuin piti. Virhe on korjattu. Varsinaiset asiat, joissa pituus- ja leveyspiirejä on käytetty, olivat alunperinkin oikein.