Kangasalla sosiaali- ja terveyspalveluista on karsittu syrjäseuduilla, mikä oli vahvasti esillä aluevaltuustoryhmän Sahalahden vierailulla. Huoli jäljellä olevien palvelujen säilymisestä on selvä, mutta myös pelko työntekijöiden jaksamisesta sekä toiveet jaksamisen tukemisesta välittyivät paikallisten puheista.
Ryhmä tutustui Sahalahden terveyskeskukseen ja terveyskeskuksen vieressä sijaitsevaan Höllinkodon ryhmäkotiin, minkä jälkeen tavattiin vielä paikallisia. Mukana vierailulla olivat valtuutetut Anne Nyman, Jouni Sirén, Minna Minkkinen, varavaltuutettu Satu Kosola, strategia- ja tulevaisuusvaliokunnan varajäsen Katja Kotalampi sekä pitkän uran kansanedustajana tehnyt Marjatta Stenius-Kaukonen.
Kun Kuhmalahden terveyskeskus lakkautettiin säästösyistä vuonna 2015, ohjattiin asiakkaat sieltä Sahalahden terveyskeskukseen. Sekä Kuhmalahti että Sahalahti liitettiin Kangasalaan 2000-luvun aikana. Terveyspalvelut ovat supistuneet asiakkaiden näkökulmasta huomattavasti etenkin Kuhmalahden terveyskeskuksen lakkautuksen seurauksena. Esimerkiksi laboratorioaikoja on tarjolla enää vain yhtenä viikonpäivänä, mikä on herättänyt närkästystä. Sahalahden laboratoriopalveluista käytiin vastikään kiivasta keskustelua kaupunginvaltuustossa, kun käsittelyssä oli valtuustoaloite, jossa vaadittiin laboratoriopäivien lisäämistä. Aloite ei kuitenkaan saanut riittävää kannatusta.
Kulkeminen pitkän matkan päästä terveyspalveluiden äärelle mietitytti aluevaltuustoryhmää. Kuhmalahdelta matkaan menee autolla noin kaksikymmentä minuuttia eikä julkinen liikenne kulje tiheään. Etenkin ikäihmisille tämä on aiheuttanut vaikeuksia. Kuhmalahdelta Sahalahdelle siirtynyt terveyskeskuslääkäri Saija Laurila kertoo, että Kuhmalahdella käy kuitenkin terveydenhoitaja vuoroviikoin kirjaston tiloissa, mikä hieman helpottaa tilannetta.
Sahalahden terveyskeskuksen henkilökunta suhtautuu soteuudistukseen toiveikkain mielin, vaikka yksityiskohdat ovat vielä epäselviä. Moni uskoo, että uudistus voi tuoda selkeyttä ja järkeviä ratkaisuja sekä yhdenvertaisuutta. Huolta herättää uudistuksen aikataulu, sillä siirtymän tulisi asiakkaiden ja henkilökunnan näkökulmasta olla mahdollisimman sujuva.
– Suhtaudun uudistukseen avoimin mielin. Toiveena olisi, että perusterveydenhuolto vahvistuisi, ylilääkäri Liisa Joutsinniemi kertoo.
Höllinkoto työhyvinvoinnin malliesimerkkinä
Terveyskeskuksen vieressä sijaitseva tehostetun palveluasumisen yksikkö Höllinkodon ryhmäkoti on otettu käyttöön elokuussa. 19-paikkainen yksikkö on tullut Kuhmalahdella lakkautetun Pentorinteen vanhainkodin tilalle. Niin henkilökunta kuin asukkaatkin siirtyivät uuteen osoitteeseen.
Kun Pentorinne lopetti ja työntekijät ja asukkaat siirtyivät Höllinkotoon, tarjottiin henkilökunnalle muutostyön ohjausta lievittämään muutoksen tuomaa epävarmuutta. Ohjaus osoittautui toimivaksi ratkaisuksi, mistä heräsi ryhmän keskuudessa ajatuksia muutostyön ohjauksesta laajemmin osana soteuudistusta.
Pentorinteen ja nykyisen Höllinkodon työyhteisö on peräti kaksi kertaa voittanut työyhteisöpalkinnon. Hyvinvointi todella näkyy yhteisössä: poissaoloja on vähän, henkilökunta saa vaikuttaa työympäristöönsä ja mittauksissa hyvinvointi saa korkeat lukemat. Osastonhoitaja Marjut Hietanen korostaa, kuinka tärkeää työhyvinvoinnista huolehtiminen on.
– Kaikki osallistuvat suunnitteluun ja kehittämiseen. Meillä on huikean minimaaliset poissaolot ja työhyvinvointi-indeksi on 4,6/5.
Henkilökunnan huomioiminen ja kuunteleminen ovat Höllinkodossa ykkösasioita. Hietanen uskoo vahvasti siihen, että mikäli työnantaja joustaa, on työntekijäkin valmis joustamaan. Esimerkiksi työvuorojen suunnittelussa on ensisijaisen tärkeää, että työntekijät voivat vaikuttaa työvuorolistoihin ja kunkin työntekijän elämäntilanne voidaan mahdollisuuksien mukaan huomioida. Siksi uusi, ohjelmistopohjainen työvuorosuunnittelun malli huolettaa henkilökuntaa. Jos henkilökunnalta viedään vaikuttamismahdollisuuksia, voi hyvinvointi kärsiä merkittävästi.
– Jos työilmapiiri laskee ja hyvinvointi kärsii, on vuosien työ lähteä rakentamaan sitä uudestaan samalle tasolle, Hietanen kommentoi.
Miltä näyttää tulevaisuus?
Keskustelutilaisuudessa Sahalahden Sariolan koululla tulevaisuus oli selvästi osallistujien mielessä. Sahalahden terveyskeskuksen säilyminen oli asukkaiden mielestä ensisijaisen tärkeää. Terveyskeskuksen merkityksellisyyttä perusteltiin muun muassa pitkillä etäisyyksillä muihin terveyskeskuksiin sekä lääkärin ja potilaiden suhteella: pienellä paikkakunnalla lääkäri tuntee alueen asukkaat hyvin. Terveyskeskuksen resurssit kiinnostivat asukkaita myös, sillä harmitusta ovat aiheuttaneet ongelmat ajanvarauspuheluihin ja neuvontapuheluihin vastaamisessa.
– Korvahuuhteluun pääsee helpommin kuin kysymään neuvoa puhelimessa, toteaa eräs paikallinen keskusteluun.
Sahalahden terveyskeskus on kertomansa mukaan pystynyt korjaamaan tilanteen ja nyt puheluun tai takaisinsoittopyyntöön vastataan saman päivän aikana.
Marjatta Stenius-Kaukonen kiinnittää huomionsa erityisesti potilaslähtöisyyteen:
– Asiaa pitää katsoa sairaiden näkökulmasta. Monisairaat syrjäkylillä asuvat tarvitsevat kirjavia palveluita. Hyvinvointialueet voisivat tehdä yhteistyötä potilasjärjestöjen kanssa.
Huoli terveysalan ammattilaisten jaksamisesta nousi monessa puheenvuorossa esiin. Alli Vähätiitto Kangasalan vasemmistosta toivoo, että tulevaisuudessa työntekijöiltä kysyttäisiin enemmän asioita suoraan. Keskustelu työntekijöiden kanssa oli tärkeää myös Katja Kotalammelle, joka puhuu hyvän johtamisen ja työnantajan ja työntekijän välisen keskustelun tärkeydestä. Satu Kosola puolestaan miettii, miten ihmiset saataisiin sitoutumaan hyvinvointialueen asioiden hoitamiseen.
– Voimme helposti sanoa, että rakastamme kotikuntaamme, mutta kuka rakastaa maakuntaa tai hyvinvointialuetta?