– Sisällissodan puhjettua punaisten joukoissa taisteli enimmäkseen miehiä, mutta haluan tänään nostaa esille naisten roolin sodassa ja yhteiskunnassa 1900-luvun alkupuolella. Sodat ja konfliktit kohtelevat sukupuolia aina eri tavoin. Miehet altistuvat sotatilanteissa suoralle väkivallalle todennäköisemmin kuin naiset. Sota- ja kriisitilanteissa naiset sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ovat normaalia haavoittuvammassa asemassa joutua monenlaisen väkivallan ja syrjinnän uhriksi, aloitti Alli Vähätiitto puheensa Kangasalan vasemmiston itsenäisyyspäivän tapahtumassa tiistaina, joka järjestettiin 76. kerran Kansanvallan muistomerkillä Kangasalan läntisellä hautausmaalla.
Vähätiitto pohti puheessaan naisten yhteiskunnallista asemaa ja syitä, jotka saivat naiset liittymään sotilaana punaisten joukkoihin. Naisten osallistuminen sotaan 1900-luvun alkupuoliskolla oli poikkeuksellista.
– Sisällissotaa edeltävänä aikana 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa teollistumisen myötä naisten asema yhteiskunnassa oli murroksessa. Naiset työskentelivät yhä useammin kodin ulkopuolella ja esimerkiksi Tampereella tekstiiliteollisuus työllisti paljon naisia. Naiset työskentelivät useimmiten eri töissä kuin miehet ja heidän palkkansa oli huonompi, kuvaa Alli Vähätiitto naisten sotaan lähdön syitä.
– Naisia ajoi punakaarteihin ilmeisesti halu osallistua vallankumoukseen. Syyt olivat osin myös taloudellisia. Naisen palkka tehdastyössä oli huomattavasti pienempi, mitä punakaarteissa luvattiin. Sotaan lähteneet naiset olivat usein myös hyvin nuoria, jatkaa Alli Vähätiitto.
– Punakaarteihin kuuluvat naiset pukeutuivat housuihin ja leikkasivat hiuksensa lyhyeksi. Syyt olivat osin käytännöllisiä, mutta myös keino rikkoa totuttuja normeja, kuvaa Vähätiittoa naisten elämää sodassa.
Naisia kuoli sisällissodan taisteluissa, mutta iso osa naisista teloitettiin ja osa kuoli vankileireillä, joissa heitä kohdeltiin julmasti häpäisemällä seksuaalisesti. Vähätiitto muistuttaa, että seksuaalista häpäisemisestä käytetään sodan välineenä yhä edelleen.
Ukrainan sota heikentää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemaa
– Naisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksiin ja ihmisoikeustilanteeseen liittyy edelleen surullisia piirteitä. Ukrainan sota on heikentänyt tilannetta entisestään Venäjällä ja Ukrainassa. Esimerkiksi Ukrainassa transnaisia on käännytetty rajalla, vaikka sukupuolen korjaaminen olisi vahvistettu juridisesti, toteaa Vähätiitto.
Vähätiitto muistuttaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen huonosta asemasta, joka on Ukrainan sodan aikana huonontunut entisestään. Venäläiset seksuaali- ja sukupuolioikeuksia puolustavat järjestöt ovatkin joutuneet siirtämään toimintaansa ulkomaille.
– Venäläiset ovat ajelleet vangituilta ukrainalaisilta naissotilailta hiukset ja pakottaneet heitä riisuutumaan joka päivä tarkastuksia varten. Vangittuja naisia on raiskattu ja pahoinpidelty muilla tavoin, kuvaa Alli Vähätiitto Ukrainan sodan julmuuksia.
Vähätiitto muistuttaa, ettei historiaa ei pidä unohtaa, vaan siitä on opittava. Sota ja väkivalta jättävät valtavan suuret jäljet ihmisiin ja työtä sen välttämiseksi tulee jatkaa.
– Sisällissota ajoittui poliittisesti epävakaalle ajalle, jolloin Suomi oli itsenäistymässä Venäjän vallasta. Tänään elämme vakaassa valtiossa, jossa meillä on oikeus ja vapaus ilmaista mielipiteemme, osoittaa mieltä ja vaikuttaa demokraattisesti. Olemme osa globaalia maailmaa, jossa kaikkialla ja kaikilla ei ole samoja oikeuksia, mutta meillä on kansainvälisiä yhteisöjä, joissa voimme vaikuttaa entistä helpommin ja entistä vahvempina. Juhlimme itsenäisyyttä monien huolien varjossa, mutta vahvoina jatkamaan työtä tasa-arvoisemman Suomen puolesta, totesi Vähätiitto.