Vasemmistoliittolaisten vappupuheissa Pirkamaalla suunnattiin katseet tulevaan. Mikäli Suomeen syntyy sinimusta porvarihallitus, vasemmistoliitto on valmis puolustamaan kansalaisten hyvinvointia ja työtätekevien oikeuksia.
Tampereella Laikunlavalla, Keskustorin kupeessa puhunut vasemmistoliiton kolmas varapuheenjohtaja Minna Minkkinen muistutti, ettei tuleva oikeistohallitus tule olemaan työtätekevän, eikä varsinkaan pienipalkkaisten, puolella.
– Vaikka tulevaisuus monelta osin näyttää epämääräiseltä ja pelottavaltakin, emme ole kohtaamassa sitä yksin. Yhdessä löydämme keinot rakentaa parempaa tulevaisuutta. On järjestäydyttävä ammattiliittoon, puolueeseen, erilaisiin toimijaverkostoihin ja mihin ikinä itselle sopivaa onkin. Sitä työväenliike on aina tehnyt ja tulee aina tekemään. Me olemme yhdessä tehneet töitä paremman Suomen ja maailman puolesta. Mikään edistys ei koskaan ole tullut armolahjana, vaan me olemme tehneet töitä sen eteen. Ja jatkamme tätä työtä, suuntasi Minkkinen vasemmiston tulevaa toimintaa ja kutsui kuulijoita yhteiseen työhön.
– Solidaarisuudessa piilee rakkaudesta suurin. Solidaarisuus ei ole almuja, vaan näkeminen ihmiset tasavertaisina. Solidaarisuus on pieniä ja suuria tekoja, joita me kaikki voimme tehdä. Se on oman osaamisen antamista, uusien taitojen opettelua yhdessä. Se on rinnakkain työn tekemistä ihmisten kanssa, jotka ovat yhteiskunnallisesti eri asemissa, tiivisti Minkkinen yhteisen työn merkityksen.
Ammattiliitot valmiina toimimaan
Monet vappupuhujat arvioivat tulevan oikeistohallituksen kyydin olevan kylmää. Vasemmistoliiton Pirkanmaan piirijärjestön puheenjohtaja Anna Jukantupa puhui punaisten hautamuistomerkillä Ylöjärvellä. Hän ennakoi tulevan oikeistohallituksen politiikkaa vertaamalla sitä Sipilän hallitukseen politiikkaan.
– Jos historia toistaa vähääkään itseään, ennustan, että Sipilän toimet kalpenevat Orpon hallituksen teoille. Pieni- ja keskituloisille kansalaisille ja hyvinvointiyhteiskuntaan turvaavat ihmiset tulevat kokemaan tulevina vuosina kovia. Kun eliitti pääsee päättämään hyväveliverkoston kanssa asioista ja pönkittämään omaa statustaan, on varmaa, että rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät, totesi Jukantupa.
Jukantupa myös muistutti, miten vasemmistopuolueiden ja ammattiyhdistysliikkeen yhteistyöllä saatiin estettyä monta Sipilän hallituksen esittämää työelämän huononnusta.
Työelämän ja ammattiyhdistysliikkeen merkityksen puhui myös vasemmistoliiton toinen varapuheenjohtaja Jouni Jussinniemi. Hän puhui Kyröskoskella, Nokialla ja Virroilla.
– Vasemmiston on oltava vastavoima mielivallalle ja työlakien heikentämiselle! On tavoiteltava vahvempaa työlainsäädäntöä työntekijän turvaksi ja reilun kilpailun takaamiseksi yritysten kesken. On vahvistettava luottamusmiehen asemaa laissa, jotta nekin työnantajat, jotka eivät luottamusmiesjärjestelmää hyväksy tai tunnusta, joutuvat sen tekemään, totesi Jussinniemi.
– Meidän omat toimemme ja vahvuutemme määrittävät sen, onko yleissitovia työehtosopimuksia tulevaisuudessa. Meidän omat toimemme ratkaisevat sen, onko luottamusmiehiä puolustamaan työntekijää työmaalla ja neuvottelemassa paikallisia sopimuksia! Meidän omat toimemme ratkaisevat sen, onko työsuojeluvaltuutettuja työpaikolla valvomaan, että työnantaja hoitaa työhyvinvointi- ja työturvallisuusasiat lakien ja sopimusten mukaisesti, kuvasi Jussinniemi yhteistyön merkitystä palkansaajien edunvalvonnalle.
Luottamushenkilö Anne Nyman kutsui myös vappupuheessaan Nokialla kaikkia jatkamaan taistelua paremman ja oikeudenmukaisemman tulevaisuuden puolesta.
– Minulla on suuri huoli, että tuleva hallitus tulee tekemään epäoikeudenmukaisia päätöksiä, leikkaamaan sosiaaliturvasta ja koulutuksesta, ja heikentämään työntekijöiden oikeuksia. Tämä ei ole oikeudenmukaista, ja se ei edistä yhteiskuntamme hyvinvointia. Mikäli näin käy, lähden mukaan rauhanomaisiin mielenosoituksiin hallituksen politiikkaa vastaan, totesi Nyman.
Akaassa Kylmäkosken ja Toijala Riihiniemen toverihaudoilla puhunut järjestämistoimitsija Antti Maijala vakuutti, että ammattiyhdistysliike tulee joka tapauksessa pitämään huolta työväestöstä ja erityisesti jäsenistään.
– Aika näyttää, minkälaisia toimenpiteitä joudumme tekemään, mutta ay-kone on kunnossa ja valmistautuminen on käynnissä, totesi Maijala.
Ammattikoulutusta ei saa lyhentää
Antti Maijala nosti esiin puheessaan koulutuksen merkityksen tulevaisuudelle. Hän totesi Marinin hallituksen päätökset oppivelvollisuuden pidentämisestä 18 ikävuoteen ja toisen asteen koulutuksen maksuttomuudesta olevan merkittävimpiä koulutuspäätöksiä Suomessa sitten peruskoulujärjestelmän luomisen. Tulevan oikeistohallituksen koulutustoimet sen sijaan epäilyttivät.
– Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on sanonut, että koulutus on erityissuojeluksessa, mutta mitä se tarkoittaa, kysyi Maijala ja muistutti valtiovarainministeriön ehdotuksesta lyhentää 40 prosenttia ammatillisista perustutkinnoista kolmesta vuodesta kahteen vuoteen. Maijala ihmetteli, miten eri ministeriöiden tulkinnat ovat niin kaukana toisistaan.
– Opetusministeriö sanoo, että Suomi tarvitsee yhä enemmän korkeasti koulutettua ja osaavaa porukkaa. Sen sijaan valtiovarainministeriö haluaa esityksellään kevytkoulutettua duunariporukkaa, totesi Maijala.
Kunnioitetaan punaisten uhrien ihmisarvoa
Monet vappupuheista pidettiin kunniakäynneillä sisällisodan uhrien muistomerkeillä. Tampereella Kalevankankaan punaisten muistomerkillä puhunut valtuutettu Milka Hanhela muistutti kunnioittamis-sanan kahdesta eri merkityksestä. Kunnioituksella voidaan ensinnäkin tarkoittaa joko kaikille ihmisille yhtäläisesti kuuluvaa ihmisarvon kunnioittamista, joka kuuluu kaikille ihmisille heidän teoistaan tai taustoistaan huolimatta. Toiseksi kunnioituksella voidaan tarkoittaa ihailevaa kunnioitusta, joka tyypillisesti on liitetty ihaltuihin sankareihin tai auktoriteetteihin.
– On tyypillistä ajatella, että sodassa kaatuneita tulisi kunnioittaa nimenomaan sankarivainajina. Mutta Kalevankankaan historia velvoittaa suuntaamaan huomion siihen toiseen, oleellisempaan kunnioitukseen laatuun: siihen, että tällä paikalla on kuollut ja tänne haudattu aivan tavallisia ihmisiä. Työväestöä, joka sekä elämässään että kuolemassaan olisi ansainnut tulla kohdelluksi ihmisarvonsa mukaan. Mutta kuten kaikki tiedämme, sekä ennen sisällissotaa, sen aikana että sen jälkeen punaiset ja heidän puolustamansa köyhälistö eivät saaneet valkoiselta Suomelta osakseen sitä peruskunnioitusta, mikä heille ihmisinä olisi kuulunut, totesi Hanhela.
Hanhela muistutti ihmisten olevan luonnostaan empaattista väkeä, joita vihapuhein taivutetaan syrjinnän ja riiston puolelle. Hän ennakoi edessä olevan hankalia aikoja kaikille, joiden mielestä politiikan tulee perustua kaikenlaisten ihmisten ihmisarvon yhtäläiselle kunnioitukselle, eikä pelkästään pääoman tai ihaillun eliitin etujen ajamiselle.
– Tulevina vuosina me tarvitsemme periaatteitamme, emme vain siksi, että näkisimme oikeistolaisen ja muukalaisvihamielisen propagandan läpi ja kykenisimme vastustamaan sitä johdonmukaisesti, vaan myös ja ennen kaikkea pitääksemme itse kiinni siitä, mikä tekee meistä ihmisiä.
Valtuutettu Satu Kosola totesi puheessaan Lempäälän Ristimäellä, ettei sisällissodan tapahtumien muistelu tarkoita sodan tai väkivaltaisuuksien ihannointia. Menneen muistaminen antaa auttaa meitä muistamaan, miten tuhoisaa kansan kahtiajako ja epätasa-arvo ihmisten välillä on.
– Olen myös erittäin huolissani siitä, että viime vuosina, etenkin sosiaalisessa mediassa, on tullut luvalliseksi käyttää väkivaltaisia ilmauksia. Sellaisia ilmauksia, joissa on vuoteen 1918 liittyvä kaiku. Tällaisia ovat esimerkiksi armonlaukaus ja saunan taakse vieminen. Sanoista ei aina ole pitkä matka tekoihin. Tällaisten ilmaisujen hyväksymineni ole sananvapautta vaan toisiin ihmisiin kohdistuvan väkivallan hyväksymistä, totesi Kosola ja muistutti historiasta opiksi otttamisen tärkeydestä.
Korjattu Lempäälän tapahtumapaikka Ristimäeksi 3.5. klo 9.00.