Kangasalan kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantaina kaksi miljoonaa euroa ylijäämäisen tilinpäätöksen vuodelta 2022. Se oli viimeinen, jossa sosiaali- ja terveystoimi oli mukana. Lähivuosina kuntien talous heikkenee voimakkaasti. Tulossa on kuntien omaisuuden myyntiä, veronkorotuksia, palveluverkon leikkauksia ja taksojen korotuksia.
Kangasalan tulosta selittävät 10 miljoonaa kasvaneet verotulot ja 4,6 miljoonaa nousseet valtionavut. Kangasalan lainakanta on kestävällä tasolla eikä se ole suuresti muuttunut. Vuonna 2012 lainaa oli 2101 euroa asukasta kohti, nyt tilinpäätöksen mukaan vuonna 2022 sitä oli 2623 euroa. Konsernivelka asukasta kohti on kasvanut ja on nyt 4948 euroa, kun se pari vuotta sitten oli 4317 euroa. Kangasala on edelleen keskitasoa vähemmän velkaantunut kunta. Lamminrahkan rakenteilla oleva lähiö Tampereen rajalla on rahaa nielevä musta aukko. Siksi pitkäaikainen vieras pääoma nousi 89 miljoonaan euroon lainamäärän lisäännyttyä 24 miljoonalla. Oman pääoman osuus taseessa on 46,3 prosenttia, mikä on kohtuullinen suoritus. Suunta on kuitenkin huolestuttava. Lähivuosien talous riippuu siitä, miten Lamminrahkaan saadaan veroja maksavia uusia asukkaita. Se tarkoittaa, että ihmisillä pitää olla hyviä syitä muuttaa asumaan Kangasalle. Palvelujen ja palveluverkon leikkaukset eivät edistä kaupungin asiaa, vaikka niillä ehkä saadaan aikaan kirjanpidollista etua.
Huolenaiheita riittää. Tilapäiset valtion korona-avustukset loppuvat ja valtionapuja leikataan, sillä kevään eduskuntavaalien voittajat suunnittelevat valtiontalouden tasapainotusta leikkaamalla kunnilta.
Sote-uudistus pakotti valtavaan kiinteistöomaisuuden uusjakoon
Kuntatalous on kääntymässä jyrkkään alamäkeen. Neljä viidestä Suomen kunnasta on tekemässä alijäämäisiä talousarvioita vuodelle 2024. Kangasalan alijäämä on arvion mukaan 7,5 miljoonaa. Talousarviota vuodelle 2024 laaditaan yhden prosentin veronkorotuksen varaan, ellei verokertymä loppuvuodesta merkittävästi nouse. Se tarkoittaa veronkorotuksen lisäksi 2,25 miljoonan leikkausta pysyviin menoihin. Monissa kunnissa talous on heikkenemässä niin kovaa vauhtia, että hätäkeinoksi on tulossa omaisuuden myynti. Mikkeli yrittää välttää kriisikunnaksi joutumista myymällä sähkölaitoksensa Etelä-Savon Energian.
Sote-kiinteistöjen myynti on aloitettu jopa isoissa kaupungeissa. Espoo myi Jorvin sairaalan 300 miljoonalla vakuutusyhtiölle. Jyväskylä myi sote-kiinteistönsä 84 miljoonalla ulkomaiselle pääomasijoittajalle. Oulu päätti myydä sote-kiinteistönsä 166 miljoonalla. Kouvola on suunnitellut 100 miljoonan kiinteistökauppoja.
Viime vuoden alusta lähtien sote-kiinteistöjä on myyty jo noin 700 miljoonan euron edestä. Kuntien ja pelastustoimen kiinteistöomaisuus on valtava, noin 9000 kiinteistöä. Valtioneuvoston kanslian arvion mukaan niiden arvioitu luetteloarvo on 4,2 miljardia euroa.
Kangasalan vasemmiston ryhmäpuheenvuorossa todettiin, että Kangasala ei ole aloittanut sote-kiinteistöjen myyntiä. Muistutettiin, että ne olisivat kertaluonteisia myyntituloja. Pitkäaikaiset vuokratulot menetetään. Uudet ostajat ottavat sijoituksensa takaisin vuokra- ja myyntituloina. Lopulta maksajia ovat kuntien asukkaat sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjät.