Norjalainen rauhantutkija Johan Galtung menehtyi 93-vuotiaana 17. helmikuuta. Hän oli syntynyt Oslossa 24.10.1930. Laaja kirjallinen tuotanto puhuttelee yhä. Galtung ennusti Ukrainan sodan ja Yhdysvaltojen maailmanvallan laskun 2020-luvulla.
Johan Galtung oli maailman ensimmäinen rauhantutkimuksen professori Oslon yliopistossa vuonna 1969. Hän oli 15 yliopiston kunniatohtori ja -professori. Julkaisuja on yli tuhat ja kirjoja hän kirjoitti 156.
Minulle Galtung tuli tutuksi 1970-luvulla, kun opiskelin Tampereen yliopistossa. Hänen kehittämänsä uutiskriteerit oli kirjattu Antero Okkosen Toimittajan työ -kirjaan. Ihmettelin tuolloin, kuka on laatinut tämän kriteeristön, joka niin osuvasti kuvasi länsimaisen lehdistön toiminnan periaatteita. Vuonna 1975 näin hänet vilahdukselta mustien autojen kolonnassa, kun Galtung promovoitiin Tampereen yliopiston kunniatohtoriksi yhdessä presidentti Urho Kekkosen kanssa.
Johan Galtungin julkaisuihin ja haastatteluihin palataan jatkuvasti nykyisessä sotaisessa maailmassa. Hän otti kantaa Yhdysvaltojen rapistuvaan maailmanmahtiin, ennusti Ukrainan sodan ja esitti sinne myös rauhansuunnitelman.
Monet Galtungin arviot ja ennustukset ovat osoittautuneet hämmästyttävän oikeaan osuneiksi. Siksi ne ovat myös herättäneet kritiikkiä ja vastustusta.
Vastoin yleistä luuloa Galtung katsoi jo 1990-luvulta lähtien, että Yhdysvaltojen maailmanmahti on heikkenemässä ja se romahtaa 2020-luvulla. Käytännössä sen toteuttaa Donald Trump, jos hänet valitaan toiselle kaudelle Yhdysvaltojen presidentiksi. Hänen toimintaansa ohjaa ”USA ensin” -politiikka. Trump mitä ilmeisimmin hajottaa tai lamauttaa Naton, koska hän näkee, etteivät Yhdysvaltojen voimat enää riitä sotiin toisten Nato-maiden puolesta. Isolationisen eli eristäytymispolitiikan myötä Yhdysvalloista tulee fasististyyppinen äärioikeistolaisten kristillisten hallitsema maa.
Kaatuuko Yhdysvaltojen maailmanvalta?
Monet ovat viime aikoina olleet päinvastoin sitä mieltä, että Yhdysvaltojen globaali hegemonia on luja ja se vahvistuu Ukrainan sodan takia. Tätä mieltä oli muun muassa emeritusprofessori Jyrki Käkönen Kosmopolis -lehteen elokuussa 2022 kirjoittamassaan artikkelissa.
– Venäjä on luonut tilanteen, joka on vahvistanut Yhdysvaltain asemaa Lännen ja koko vallitsevan maailmanjärjestelmän johtajana, Käkönen kirjoitti ja tarkensi, että Yhdysvallat uusii hegemonisen asemansa Ukrainan sodan seurauksena.
Näkemys on niin erilainen, että kysyin Käköseltä, onko hän yhä samaa mieltä. Käkönen vastasi ja kertoi samalla tunteneensa ja tavanneensa Johan Galtungin.
– Väitöskirjassani 1986 esitin lähes 20 vuotta Galtungia aiemmin, että Yhdysvallat on laskeva suurvalta. Sama ajatus oli myös 2016 ilmestyneessä Blokkien paluu -kirjassa, jossa nostimme esiin myös haastajat. Mutta molemmissa esillä oli myös mahdollisuus, että USA kykenisi uusimaan hallitsevan asemansa joko yksin tai liittolaisten kera. En ole yksin myöskään sen ajatuksen kanssa, että Yhdysvaltain ylivallan aika on ohi, mutta siihen mahdollisesti liittyy paikallista sotaa isompi sota.
– Venäjän sota Ukrainassa toi Yhdysvalloille tilaisuuden saada länsi yhtenäisenä oman asemansa tueksi. Toisaalta se muutti haastajien blokissa asetelmia. Kiina nousi haastajien blokissa keskeiseen asemaan, Venäjän vaikutusvalta heikkeni siinä ja koko blokin yhtenäisyys siinä samalla kahdestakin syystä: laajeneminen teki haastajien blokista entistä moninaisemman ja toisaalta Intia ei ehkä voi enää odottaa Venäjän tasapainottavan Kiinan kasvavaa vaikutusvaltaa niin Aasiassa kuin globaalisti. Tämä heikentää haastajien blokkia ja luo Yhdysvalloille mahdollisuuden toiselle hegemoniselle kaudelle, joka kuitenkin sen heikentyneen johtajuuden vuoksi voi tuottaa järjestelmään isoja ongelmia.
– Nyt korjataan sitä satoa, kun kylmän sodan päättymisen jälkeen jatkettiin itse asiassa kylmän sodan politiikkaa, eikä rakennettu uutta kansainvälistä järjestelmää, joka olisi huomioinut uudet kehkeytymässä olevat valtasuhteet, Jyrki Käkönen täsmensi.
Ukrainan sota ja rauha
Johan Galtung ehti ottaa kantaa myös Ukrainan sotaan. Itse asiassa hän ennusti sodan syttymisen jo ennen sen alkua, vaikka Vladimir Putin esitti julkisuudessa, ettei Venäjä hyökkää Ukrainaan. Tapahtumasarja alkoi jo vuonna 2004, kun George Bush julisti Yhdysvaltojen haluavan Ukrainan Naton jäseneksi. Maaliskuussa 2014 Galtung arvioi, että Putin korjaa Nikita Hruštšovin vuonna 1954 tekemän virheen Venäjälle kuuluneen Krimin liittämisestä Ukrainaan. Putin teki sen Galtungin mukaan väkivaltaisesti. Krimin tataareille olisi pitänyt antaa laaja autonomia niemimaalla.
Ukrainan sodan lopettamiseksi Johan Galtung esitti Ukrainan muuttamista Sveitsin kaltaiseksi liittovaltioksi.
– Sveitsi on pohjimmiltaan neljä kansaa yhdessä. Liittopresidentin paikka kiertää maan eri etnisten ja kieliryhmien kesken ja vaihtuu vuoden välein kuitenkin niin, että jokainen neljästä etnisestä pääryhmittymästä saa säännöllisesti käyttää valtaa, Galtung esitti vuonna 2014 PBS-television toimittaja Gary Corserille myöntämässään haastattelussa.
Galtung painotti, että kestävä rauha saadaan aikaan vain kuulemalla kaikkia osapuolia, ei alistamalla tai nöyryyttämällä jotain osapuolta. Liittovaltiossa kaikkien etnisten ryhmien on saatava aidosti käyttää valtaa. Ukrainan väestöstä yli 30 prosenttia oli venäjänkielisiä vuonna 1991.
Bosnia-Hertsegovinaan saatiin rauha Sveitsin tyyppisellä ratkaisulla. Galtungin mukaan Kosovoon ei ole saatu kestävää rauhaa, koska enemmistöasemassa olevat albaanit eivät hyväksy serbien autonomiaa.
Jos Ukrainaan halutaan aidosti rauha, nämä Galtungin näkemykset nousevat varmasti esiin.
Lisätietoa
Galtung, Johan, haastattelu: Ukraine-Crimea-Georgia – the West and Russia. Democracy and Freedom Watch, March 10, 2014.
Galtung, Johan, haastattelu: Is Peace Possible? A Dialogue with Johan Galtung on Ukraine, Trump, Putin, Gandhi, and… Gary Corseri: groundreportindia.org/monthly/reports/2016
Galtung, Johan: On the Coming Decline and Fall of the US Empire. 28.1.2004 www.oldsite.transnational.org/SAJT/forum/meet/2004/Galtung_USempireFall.html
Juutinen, Marko & Käkönen, Jyrki: Blokkien paluu. BRICS-maiden nousu, USA ja Suomi. Helsinki 2016: Into-kustannus.
Käkönen, Jyrki: Luonnonvarat ja konfliktit muuttuvassa kansainvälisessä järjestelmässä. Tutkimus imperialismista ja Afrikan konflikteista 1970-luvulla. Tampere 1986: Tutkijaliiton julkaisusarja 40.
Käkönen, Jyrki: Ukrainan sota ja maailmanjärjestys. Kosmopolis: Vol 52 Nro 4 (2022).