Viialassa juhlittiin lauantaina Viialan Sampolan taloa, joka täytti 60 vuotta. Akaan vasemmistoliiton puheenjohtaja Jari Laihia toivotti noin 60 paikalle saapunutta juhlavierasta tervetulleeksi. Vieraille oli tarjolla eri sorttisia suolaisia ja makeita syötäviä ja tilaisuudessa kuultiin musiikkia Viialan Pyryn soittokunnalta.
Tilaisuuden juonsi Timo Villberg, joka siteerasi avaussanoissaan turkkilaista toisinajattelija Nâsim Hikmetia:
– Kaikkea riittää ihmisille, paitsi ihmisten enemmistölle. Ruokaa ja vettä, vaatteita ja rahaa riittää kaikille, paitsi ihmisten enemmistölle.
Viialan Sampolan 60-vuotisjuhlassa kuultiin useita puheita muun muassa Kansanedustaja Merja Kyllöseltä, Akaan kaupunginjohtaja Antti Peltolalta sekä paikallisilta toimijoilta, jotka ovat olleet aktiivisia Viialan Sampolan talon ja Akaan vasemmistoliiton toiminnassa. 60-vuotias talo on merkittävä paikallisten yhteisöjen kohtaamispaikka.
Monista saavutuksistamme on kiittäminen sitkeää työväenluokkaa
Vasemmistoliiton kansanedustaja Merja Kyllönen kertoi juhlapuheessaan, että koulutustaso Suomessa on valitettavasti lähtenyt laskuun. Noin 10–15 prosenttia nuorista jää yhteisön tarjoaman hyvän ulkopuolelle. Myös lukutaito on erittäin valitettava kasvanut heikkous yhteiskunnassamme. Koulutusta halutaan ja kaivataan, mutta siltä viedään taloudellinen pohja. Mielenterveyden ongelmien hoitaminen maksaa valtiolle tällä hetkellä 12 miljardia euroa vuodessa.
– Valtion ja politiikan taantumisen merkkejä on jo ilmassa. Ihminen ja ihmisen hyvinvointi on tärkein tuotannon tekijämme, Kyllönen totesi.
Juhlapuheessaan Kyllönen peräänkuulutti muutoksen saavuttamiseksi vaadittavaa pitkäjänteisyyttä ja puoluerajat ylittävää päätöksentekoa. Isot muutokset eivät tapahdu hetkessä. Yhteiskunta tarvitsee uskallusta luoda pitkän tähtäimen visioita ja tekoja. Politiikkaa tehdään, jotta maailmasta saataisiin parempi. Suunnan muuttaminen paremmaksi vaatii uskoa tulevaan ja tahtoa tavoitella parempaa yhdessä.
– Ilmastopolitiikka, sosiaaliturvan uudistus, työelämän edellytykset, nämä ongelmat tulee ratkaista yhdessä, ei vain omaa rintaa rummuttaen ja yhden puolueen näkökulmasta, Kyllönen linjasi.
– Millainen on koko elinkaaren mittainen elämän tarkoitus ja merkitys? Kyllönen kysyi.
Juhlapuheessa nousee esille myös huoli lapsiperheköyhyyden lisääntymisestä. Lapsiperheiden köyhdyttäminen ei Kyllösen mukaan ole viisasta.
– Vasemmistoliitto on rohkeasti ihmisoikeuspuolue ja meidän pitää perustella kantamme silloinkin, kun se on vaikeaa, Kyllönen julisti.
Kyllönen korosti, että vuonna 2024 vasemmistoliitto on Eurooppa-puolue, rauhan ajaja ja ympäristökriisin ratkaisija. Hän myös muistutti kuulijoita siitä, että vasemmistoliitto on vahvimmillaan silloin, kun se uskaltaa olla rohkea. Hän totesi, että politiikka vaikuttaa ja muovaa ihmisiä, mutta muistutti myös ajattelun kaventumisesta ja tyhmentymisestä. Hänen mukaansa ajattelun tulisi olla laajempaa, erityisesti kun yhteiskunnan haasteet ovat moninaisia.
– Jos haluat mennä nopeasti, mene yksin. Jos haluat mennä pitkälle, mene yhdessä, Kyllönen tiivisti puheensa sanontaan.
Juhlapuheensa Kyllönen päätti kirjoittamaansa runoon.
Sosiaalisesta mediasta saatava esimerkki huolestuttaa
Akaan kaupunginvaltuutettu Antti Maijala nosti pitämässään puheessa esille erityisesti huolensa lapsista ja nuorista: sosiaalisesta mediasta saatava esimerkki on huolestuttavaa, josta pahimpana seurauksena voi olla esimerkiksi Vantaan Viertolan koulun kaltaiset kouluampumiset.
– Sosiaalinen media on populistinen leikkikenttä, joka ruokkii vihaista ilmapiiriä, Maijala esitti huolestuneena.
Työmarkkinoiden ongelmien ratkaisuun Maijala kertoi toivovansa neuvottelua ja pohjoismaista kolmikantamallia. Liittojen tehtävä on turvata työehtojen yleissitova vähimmäistaso. Paikallinen sopimisen edistäminen voi olla uhka vähimmäistasojen saavuttamiseksi.
Viialan Sampolan toiminta edistää yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia
Akaan kaupunginjohtaja Antti Peltola totesi puheessaan uskovansa, että Viialan Sampolan rakennukselle saaduille avustuksille ja EU-rahoitukselle vaadittavia perusteluja ei ole ollut vaikea löytää. Tila on laajasti monenlaisten ryhmien ja yhteisöjen käytössä.
Tulevaisuudelta Peltola toivoo, että talo toimisi jatkossakin yhteisöjen paikkana edistämässä yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia. Kuntakehityksen näkökulmasta korkokulut syövät varoja erilaisilta tärkeiltä kehityshankkeilta. Akaassa odotetaan korkojen laskua, jotta rakennushankkeet saadaan käyntiin Akaan eri taajamissa. Korkeisiin korkoihin odotetaan Akaassa helpotusta kesän jälkeen.
Peltola korosti kuntien onnistumisen tehtävissään pienentävän valtion ja hyvinvointialueiden taakkaa. Leikkaukset näkyvät ankarina myös Akaassa ja muualla Suomessa kuntatasolla.
– Kunnissa tarvitaan kohtaamisen paikkoja. Kohtaamisilla ja yhteisöllisyydessä sekä toiminnallisuudella edistetään hyvinvointia ja terveyttä. Kiitos tällaisesta toiminnasta kuuluu muun muassa Viialan Sampolalle, Peltola kiitti.
Peltola osoitti kiitoksen vasemmistolle myös toimineesta yhteistyöstä kuntapolitiikassa ja Akaassa saavutetuista kehityksistä viime vuosien aikana.
Talolle toivotaan lisää tapahtumia ja toimintaa
Akaan vasemmiston taloudenhoitaja Marjatta Kivi esitti Sampolan juhlassa lyhyen historiikin 60-vuotiaan talon historiasta ja vaiheista. Taloa varten toteutettiin kahdet piirustukset, joista ensimmäinen jouduttiin hylkäämään niiden osoittautuessa liian kalliiksi. Sampolan rakentamiseen saatu laina taattiin järjestöaktiivien takauksella. Takaukseksi saatiin aktiivien omakotitaloja.
Talo on rakennettu talkoovoimin. Parhaimmillaan taloa oli rakentamassa yli 50 talkoolaista viikonloppuisin. Laina maksettiin kaikkien ihmetykseksi takaisin jo kolmessa vuodessa. Varoja kerättiin muun muassa tansseilla. Vuonna 2000 talo lahjoitettiin Viialan vasemmistolle.
– Talossa on sen historian aikana esiintynyt esimerkiksi Paula Koivuniemi, Irwin ja Kirka, Kivi mainitsi.
Kivi toivoo, että talolle saataisiin lisää tapahtumia ja toimintaan lisää aktiiveja, jotta taloudellinen ylläpito helpottuisi.
Kansantalot rakennettiin talkoovoimin
Kansantalojen liiton toiminnanjohtaja, Kati Tyystjärvi esitti omassa puheessaan, että ihmisillä tulee olla paikka, jossa kokoontua. Ajan henkeen noin 60 vuotta sitten kuului, että talot rakennettiin talkoovoimin, kuten myös Viialan Sampolan talo.
– Tahto rakentaa ja usko onnistumiseen on silloin ollut kova, Tyystjärvi muisteli.
Tyystjärvi kertoi, että myös hänen oman kunnan, eli Vantaan kansantalo, Puistonkulma, täyttää 60 vuotta tänä vuonna.
Kansantalojen perinteisimpiin varainkeruumuotoihin on kuulunut tansseja ja bingotilaisuuksia. 70-luvulta asti moninaisia ja monia aatteita edustavia seurantaloja on ylläpidetty julkisella rahalla.
Tyystjärvi kauhisteli, että seurantalojen avustukset on nyt leikattu yhteen kolmasosaan edellisestä.
– Pitäkää talonne elävänä. Ottakaa mukaan monenikäisiä toimijoita. Tyhjä talo on vain kuori, Tyystjärvi päätti puheensa.
