Merkintöjä, Näkökulma

HELY HOLLO

13.6.2024 klo 14:11

Itsenäisyydenkadun purkusuunnitelmat uuteen tarkasteluun

Työkkärin ja Mixein talonakin tunnettu Suomen Työväen säästöpankin talo sai jatkoaikaa, kun kaava palautettiin valmisteluun. (Kuva: Hely Hollo)

Yhdyskuntalautakunta kokoontui viimeistä kertaa ennen kesälomaa tiistaina, mutta listalla oli silti paljon painavaa asiaa. Käsittelyssä oli muun muassa ratikan Pirkkalan–Linnainmaan jatkoon liittyviä katusuunnitelmia ja useita keskustelua herättäneitä asemakaavoja. Raitiotien jatkon mahdollistavia katusuunnitelmia ja ratikkapysäkkien tulevat nimet hyväksyttiin, vaikka ratikan jatkon rakentamista ei ole vielä päätetty. Mutta mennäänpä asemakaavoihin.

Itsenäisyydenkatu 7–9 uudelleen selvitykseen

Itsenäisyydenkadulla olevan mielipiteitä jakavan Työväen säästöpankin talon kohtalo herätti kovasti keskustelua lautakunnassa, ja lopulta lautakunnan enemmistö, minä mukaan lukien, päätyi palauttamaan asemakaavan uudelleen valmisteluun. Valmistelussa pitää selvittää vielä perusteellisemmin rakennuksen kaupunkikuvallista arvoa ja mahdollisuutta kehittää tonttia nykyinen rakennus säilyttäen. Rakennuksen purkamista ei suljeta pois laskuista, jos sille on painavat syyt, mutta silloin uuden talon ulkonäköön pitäisi kiinnittää erityistä huomiota. 

Toas omistaa talon ja siinä on tälläkin hetkellä opiskelijoita asumassa, mutta Toas haluaisi kaavamuutoksen, joka mahdollistaisi nykyisen talon purkamisen ja uuden, korkeamman rakennuksen rakentamisen. 

Minusta talossa on omaleimainen ilme, eikä se ole suoraan elementtitehtaan kuvastosta vedetty tusinatalo. 1970-luvun rakentamista ei ehkä vielä osata yleisesti arvostaa kulttuurihistoriansa kautta, mutta minusta myös sen aikakauden merkkejä on hyvä säilyttää katukuvassa.

Kannatan täydennysrakentamista, ja purkava täydennysrakentaminen on joskus paras vaihtoehto, vaikka siitä aiheutuukin paljon päästöjä. Ilmastovaikutusten vuoksi olisi tärkeää löytää rakennuksille uusia käyttötarkoituksia ja kunnostaa ja korottaa olemassa olevaa, eikä aina rakentaa uutta, vaikka hinta olisi lähes sama.

Hakametsä sport campuksen käsittely jatkuu kesäloman jälkeen

Hakametsän alueen asemakaava on keskusteltu lautakunnassa monet kerrat, ja keskustelu jatkui jälleen tiistaina. Etenkin alueen puistoihin, Uudenkylänpuistoon ja Tarton puistoon rakentaminen on herättänyt runsaasti keskustelua. Alueen asukkaat ovat tuoneet aktiivisesti mielipiteitään esiin kaavaprosessin aikana ja kaupunginhallitukselle on luovutettu yli 2 000 nimen adressi puistojen säilyttämiseksi.

Kaava on kehittynyt hyvään suuntaan, mutta aivan tyytyväinen kaavaehdotukseen ei voi vielä olla. Hakametsän kaava jätettiin pöydälle, eli sen käsittelyä jatketaan seuraavassa kokouksessa elokuussa. En tosin uskalla odottaa kovin suuria muutoksia nykyiseen, mutta syksymmällä nähdään, tuleeko tähän vielä jotain parannuksia.

Viinikanlahden alueen tulevaisuus varmistuu

Viinikanlahden alueen asemakaava hyväksyttiin lautakunnassa ja se jatkaa kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsittelyyn. Olen suunnitelmassa tyytyväinen moneen asiaan. Luvassa on umpikortteleita, viimeisteltyjä julkisivuja ja rantapuistoa rakentamista tasapainottamassa. Mahdollisuus suunnitella näin suuri alue näin lähellä keskustaa puhtaalta pöydältä on harvinainen, ja mielestäni suunnittelu on onnistunutta. Tässä ei ole menty vain raha edellä kerrosneliöt maksimoiden, vaan on otettu huomioon myös estetiikka ja järven rannan merkitys kaupunkilaisten virkistäytymiselle ja luonnon monimuotoisuudelle.

Rakennusten ulkonäköön on kiinnitetty huomiota ja asetettu julkisivumääräyksiä, jotka lupaavat alueelle puu- ja tiilijulkisivuja. Myös puurakentamista edellytetään osalla tonteista. Hatanpään valtatien ja Hatanpäänkadun varteen on tulossa myös korkeaa, 12–17-kerroksista rakentamista, mutta rannan puolelle matalampaa korkeintaan 6-kerroksista rakentamista. Ranta pysyy kaikkien kaupunkilaisten käytössä puistoalueena. Toivotaan alueen olevan todellisuudessa yhtä komea kuin havainnekuvissa!

Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden maisteriopiskelija Tampereen yliopistossa sekä vasemmistoliiton varajäsen rakentamisesta ja kaupunkisuunnittelusta vastaavassa yhdyskuntalautakunnassa Tampereella.

III

Merkintöjä-sarja kokoaa yhteen vasemmistoliiton pirkanmaalaisten luottamushenkilöiden näkökulmia politiikkaan ja päätöksentekoon.

Lisää aiheesta muualla verkossa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *