Kangasalan valtuusto hyväksyi maanantaina 10.6. armottoman kulukurin ja palvelujen alasajon, vaikka vuoden 2023 tilinpäätös oli reippaasti ylijäämäinen. Vasemmisto ja keskiryhmät onnistuivat pienentämään pahimpia leikkauksia. Vesilaitos päätettiin yhtiöittää raaimman kaavan mukaan.
Kangasalan tilinpäätös 2023 on 5,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Vuoden 2022 ylijäämä oli 1,6 miljoonaa ja vuonna 2021 ylijäämä oli 5,9 miljoonaa.
Vuoden 2023 toimintakulut olivat 112 miljoonaa euroa. Veroprosentti oli 8,36 sosiaali- ja terveyspalvelujen siirryttyä hyvinvointialueille. Asukasta kohti laskettu lainakanta on 3333 euroa, mikä on tasan Suomen kuntien keskitasoa. Vuosikate 2023 on 20 miljoonaa euroa.
Ylijäämäisistä tuloksista huolimatta Kangasala on aloittanut talouden tasapainottamiseksi ankaran säästö- ja leikkausohjelman. Vuoden 2024 talousarvio on 11,5 miljoonaa euroa alijääminen ja suunnitelmakauden vuodet 2025 ja 2026 ovat samoin alijäämäisiä. Marraskuussa tuloveroprosentiksi 2024 nostettiin 9,4. Investoinneista koulu- ja päiväkotihankkeita lykätään tuleville vuosille ja peruskorjauksia vähennetään. Työntekijöitä vähennetään luonnollisen poistuman avulla eli eläkkeelle siirtyvien ja työpaikkaa vaihtavien tilalle ei palkata ketään. Kangasalan kaupungilla on 1271 työntekijää, mistä tavoitellaan 40 henkilön vähennystä.
Soten poistuttua noin 800 työntekijää on sivistyskeskuksessa. Suurimmat leikkaukset ja säästöt kohdistuvat siksi kouluihin ja varhaiskasvatukseen. Tämä herätti valtuustossa vastarintaa. Kysyttiin pitääkö lasten ja nuorten kärsiä huonosta talouden hoidosta? Muutosesityksen leikkausten pienentämisestä teki Jari Leino (ps), vaikka hänen puolueensa valtiovarainministeri Riikka Purra on julkisesti ollut Suomen Margaret Thatcher, joka leikkaa säälimättömästi pienituloisilta ja työttömiltä. Muut puolueet olivat etukäteen sopineet tukevansa esitystä. Kokoomus jäi yksin puolustamaan ankarinta mahdollista leikkauslinjaa.
– Kun rakennus menee rikki, se pitää pahimmillaan purkaa ja rakentaa uusi, jos syynä on kunnossapidon laiminlyönti. Entä kun ihminen menee rikki? Joskus sen voi korjata, vaikka paljon kalliimmalla kuin mitä hyvinvoinnin ylläpito olisi maksanut, perusteli Maiju Nupponen (vas).
Esitys kevennetyistä leikkauksista voitti äänestyksessä kokoomuksen 32–19. Torjuntavoiton hinta oli 165 000 euroa, mikä on kaksi prosenttia 7,5 miljoonan säästötavoitteesta. Nyt koulunkäyntiohjaajia vähennetään kuuden sijaan vain kolme, koulujen pienryhmäopetuksesta ei luovuta ja yksi kasvatusohjaaja saa jatkaa alakoululaisten apuna.
Kangasalan vaikea taloustilanne on johtanut myös omaisuuden myyntiin. Hannu Karppila (kesk) esitti Längelmäveden rannalla sijaitsevan kunnan työntekijöiden virkistyskäytössä olevan Roninkärjen kiinteistön myymistä. Esitys kaatui 42–9.
Kangasalan Vesiliikelaitoksen yhtiöittämistä perusteltiin kirjanpidollisella hyödyllä. Kaupunki ostaa oman vesilaitoksensa ja ottaa sitä varten lainaa. Tästä saadaan myyntivoittoa ja kaupunki saa lainan koron ja lyhennyksen muodossa summan kaupungin kassaan pitkän ajan kuluessa. Esittelyssä myönnettiin, että tähän sisältyy riskejä.
Vasemmistoliitto teki muutosesityksen, koska vesilaitos on monopoli eikä sillä ole kilpailijoita. Se tosiasiassa perii veroluonteista maksua. Osakeyhtiömuoto ja sen mahdollistama liikesalaisuus ei sovellu monopoliin. Muutosesityksen mukaan yhtiöjärjestykseen voidaan kirjata, että yhtiö noudattaa toiminnassa julkisuuslakia. Äänestyksessä raain mahdollinen osakeyhtiömalli voitti 47-2.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton valtuutettu Kangasalla.