Terveisiä taas yhdyskuntakuntalautakunnasta! Viime tiistain kokouksen tärkeimmät päätösasiat olivat Särkänsilta Mustanlahden satamassa ja Kotilinnasäätiön uudet kerrostalot Raholassa. Kumpikaan ei ole ihan ongelmaton tapaus.
Särkänsilta on tarkoitus rakentaa Mustanlahden satama-altaan poikki. Sillä halutaan helpottaa kävelyä Särkänniemen huvipuistoon keskustan suunnasta. Silta hyväksyttiin jo vuoden 2022 asemakaavassa, mutta nyt siltaa halutaan laajentaa.
Silta herätti kaksi vuotta sitten paljon vastustusta. Siltaa itsessään harva vastusti, mutta sen paikkaa pidettiin huonona. Sitä olisi haluttu siirtää muutama kymmenen metriä, jotta matkustajalaivat mahtuvat liikkumaan satamassa. Tähän ei suostuttu.
Sillan takia vuoden 2022 asemakaavasta tehtiin myös valitus hallinto-oikeuteen, mutta oikeus hylkäsi valituksen.
Nyt suunniteltu silta on reilusti aikaisempaa ehdotusta suurempi. Se on kaksihaarainen V:n muotoinen hässäkkä, joka oikeastaan valtaa koko Mustanlahden maiseman. Terässillan V-tyyli on kai lähinnä futuristinen. Inspiraation lähteenä lienee toiminut Näsinneulan arkkitehtuuri.
Omaan silmääni uusi silta on turhan massiivinen. Minusta olisi ollut parempi hakea inspiraatiota sataman vanhoista rakennuksista ja perinteisistä matkustajalaivoista. Nyt silta valtaa sataman maiseman ja koko Mustastalahdesta tulee pelkkä Särkänniemen huvipuiston sisäänkäynti.
Särkänniemen huvipuiston ja sen ympäristön kehittäminen on ilman muuta kannatettavaa, mutta myös satamalla kulttuurihistoriallisena perinnemaisemana on arvonsa.
Nielin kuitenkin närkästykseni, sillä maakuntamuseo hyväksynyt uuden siltasuunnitelman, joten realistisia mahdollisuuksia muuttaa hanketta ei ole.
Matkustajalaivat joutuvat väistymään sillan tieltä. Viranhaltijat vakuuttivat, että siltasuunnitelmasta on käyty keskusteluja myös laivurien kanssa ja heidän huolensa otetaan huomioon, kun satamaa kehitetään. Toivottavasti näin todella käy.
Silta maksaa reilut 5 miljoonaa euroa. Sen maksaa kaupunki.
60-vuotiaat kerrostalot ovat liian vanhoja
Mennään sitten Raholaan. Siellä Kotilinnasäätiö haluaa purkaa Voionmaankadulla olevat neljä, vuosina 1964–1967 rakennettua 6-kerroksista asuintaloa ja rakentaa niiden tilalle kolme uutta 7–8-kerroksista taloa.
Ympäristön näkökulmasta noin nuorten rakennusten purkaminen on kyseenalaista. Kotilinnasäätiön mukaan talojen kunnostaminen ikääntyville asukkaille sopivaksi olisi kuitenkin tullut niin kalliiksi, että uuden rakentaminen on järkevämpää.
Uusiin taloihin tulee lisää kohtuuhintaisia asuntoja ikääntyville tamperelaisille, mikä on tietysti hienoa. Toivottavasti uudet talot myös rakennetaan niin, että niitä ei tarvitse purkaa pois 60 vuoden kuluttua.
Positiivista on se, että asemakaavassa on hyvältä kuulostavat määräykset muun muassa julkisivuista ja rakennusten muodosta. On siis lupa odottaa, että Raholaan ei nouse pahimpia betonilaatikkoja. Myös olemassa olevat pihapuut on määrätty säilytettäväksi, mikä on erinomaista!
Hyvää on sekin, että kohtuuhintaisten asuntojen rakentaminen Tampereella on päässyt pieneen nousuun. Tänä vuonna valmistuu reilut 700 asuntoa ja ensi vuonna todennäköisesti vielä enemmän. Se on erinomainen uutinen.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton valtuutettu ja rakentamisesta ja kaupunkisuunnittelusta vastaavan yhdyskuntalautakunnan jäsen Tampereelta. Tällä palstalla hän kertoo kuulumisia lautakunnan kokouksista.
III
Merkintöjä-sarja kokoaa yhteen vasemmistoliiton pirkanmaalaisten luottamushenkilöiden näkökulmia politiikkaan ja päätöksentekoon.