Petteri Orpon ja Riikka Purran johtama oikeistohallitus on tehnyt kovia leikkauspäätöksiä kautensa aikana. Leikkaukset sosiaaliturvaan, sosiaali- ja terveysjärjestöjen menoihin ja terveydenhuoltoon tulevat vielä iskemään kipeästi tilanteessa, jossa talous sakkaa ja monen toimeentulo on muutenkin koetuksella. Kulut nousevat ja käytettävissä olevat tulot laskevat.
Leikkaukset vaikuttavat seurauksineen kautta yhteiskunnan. Ihmisille jää entistä vähemmän rahaa käytettäväksi palveluihin, joten moni joutuu senkin takia lomautetuksi ja työttömäksi.
Orpon hallituksen leikkaukset ovat kuitenkin maltillisia verrattuna siihen, mitä ne voisivat olla. RKP ja kokoomuksen maltillinen siipi toimii hienoisena jarruna entistä rajummaksi käyvälle talousoikeistolle, joka haluaisi Argentiinan presidentti Javier Mileitä ihaillen käynnistää moottorisahan raivatakseen hyvinvointivaltion maan tasalle. Taustalla on libertaarinen ajatus minimivaltiosta, joka huolehtii vain omaisuudensuojasta ja sisäisestä sekä ulkoisesta turvallisuudesta.
Argentiinassa Milein moottorisahapolitiikka on nostanut köyhyysasteen 57 prosenttiin. Leikkaamalla on saatu tervehdytettyä julkista taloutta, mutta tavallisten kansalaisten asema on heikentynyt. Suomessakin kova oikeisto ihailee julkisen talouden tervehdyttämistä kansalaisten aseman kustannuksella.
Katuojaan ajettujen ihmisten määrä ei merkitse kovalle oikeistolle yhtään mitään. Nytkin X-viestipalvelussa (entinen Twitter) majaansa pitävä kova oikeisto iloitsee EU:n uusista leikkausvaatimuksista. Työttömillä ei kovan oikeiston mielestä ole oikeutta toimeentuloon, mutta myös esimerkiksi koulutuksesta ja muista julkisista menoista he ovat valmiita leikkaamaan rajusti.
Taustatukea kovalle oikeistolle tuo muun muassa Euroopan unionin uudet kovaa talouskuria korostavat talouspoliittiset säännöt, jotka voisivat vaatia jopa 10–15 miljardin euron sopeutuksia. Hallitus on päättänyt yhdeksän miljardin euron säästöistä, mutta koska sosiaali- ja terveysmenot kasvavat koko ajan, jää todellinen säästövaikutus julkiseen talouteen pienemmäksi.
Noin suurten leikkausten tekeminen jättäisi jälkeensä vain savuavat rauniot. Ei ihme, että valtiovarainministeriössä herättiin tilanteeseen ja haetaan Euroopan unionilta huojennusta sääntöihin. Toivon mukaan liikkumavaraa löytyy. Parempi olisi ollut, jos jo neuvotteluvaiheessa oltaisiin huomattu tiukan linjan seuraukset.
Yksi tulevaisuuden suurista kysymyksistä on, pystymmekö puolustamaan hyvinvointivaltiota tältä monesta suunnasta tulevalta hyökkäykseltä. Hyvinvointivaltion tulevaisuus on kohtalonkysymys, koska kädestä suuhun elävillä kovan kilpailuyhteiskunnan jäsenillä ei ole voimia huolehtia muista ihmiskunnan kohtalonkysymyksistä, kuten ilmastonmuutoksen torjumisesta, saati kansainvälisestä solidaarisuudesta.
Kirjoittaja on tamperelainen hyvinvointivaltion kannattaja.