Pirkanmaan aluevaltuustossa kuultiin valtuustoryhmien näkemyksiä liikkuvien palvelujen pilotin väliarvioinnin tuloksista sekä lähiasemaverkosta. Uusi palvelumalli tarkoittaa käytännössä sitä, että hyvinvointialueella aiemmin kiinteissä toimipisteissä tuotettuja lähipalveluja korvataan palveluilla, jotka toimivat alueella sovituissa tiloissa esimerkiksi osa-aikaisesti. Tämä voi tarkoittaa aukiolojen muutoksen lisäksi myös palveluvalikoiman muutoksia. Aluehallitus tekee päätöksiä palveluista ensi viikon maanantaina.
Aluevaltuustolle tuodussa materiaalissa ehdotetaan, että Juupajoen, Kihniön, Kurun, Luopioisten, Mouhijärven, Punkalaitumen ja Ruoveden sosiaali- ja terveyspalvelut tuotettaisiin jatkossa liikkuvilla palveluilla. Liikkuvista palveluista on ollut käynnissä pilottihanke Kurussa, Luopioisissa ja Punkalaitumella. Vasemmistoliiton edustajat esittivät kesäkuun aluehallituksen kokouksessa pilotin jatkamista riittävän kattavien tulosten varmistamiseksi ennen päätöksentekoa. Esitys ei saanut riittävästi kannatusta. Huolenaiheena vasemmistoliiton edustajilla on ollut asian kiireellinen valmistelu ja saatujen tulosten suppeus, minkä lisäksi kokeilussa on ilmennyt ongelmia, joihin ryhmä kaipaa ratkaisuja.
Ryhmäpuheenvuorossaan vasemmistoliiton valtuustoryhmä otti kantaa muun muassa liikkuvien palvelujen kykyyn vastata palveluntarpeeseen, sosiaali- ja terveyspalvelujen äärelle pääsyn vaikeutumiseen ja työntekijöiden asemaan. Lisäksi valtuustoryhmä osoitti huolta siitä, että tieto palvelumallilla saatavista säästöistä on summittainen eikä siitä ole tuotu poliitikoille tarkempaa tietoa. Vasemmistoliitto vaatii enemmän tietoa laskelmista sekä Pirhan työntekijöiden kuulemista.
– Vasemmiston ryhmä on huolissaan työntekijöiden asemasta ja työajan käytöstä uudessa mallissa. Olemme kysyneet aluehallituksessa kahdesti siitä, kuinka paljon enemmän työntekijöiden työaikaa kuluu matkustamiseen liikkuvissa palveluissa verrattuna aiempaan, mutta tästä ei ole ollut saatavilla tietoa. Terveydenhoidon ammattilaisten työaika on kallista, ja emme halua heittää sitä hukkaan. Matkustamisen lisääntyminen kasvattaa tietysti myös matkakustannuksia, onnettomuusriskiä ja kasvihuonepäästöjä, mikä onkin vaikutusten arvioinnissa todettu, valtuustoryhmän puheenjohtaja Milka Hanhela esitti puheenvuorossaan.
– Lain mukaan sote-palvelut tulee suunnitella väestön palveluntarpeen pohjalta. Kuitenkin iso osa, asukkaiden raporttien mukaan jopa puolet liikkuviin palveluihin hakeutuneista ihmisistä on ohjattu kauemmas muille toimipisteille. Ongelma on, ettemme tiedä, ovatko nämä ihmiset voineet hakea palvelua kauempaa vai jääneet kokonaan ilman, sillä tätä ei ole arvioitu, Hanhela jatkoi.
Liikkuvatko palvelut vai ihmiset?
Vasemmistoliiton valtuutettu Mervi Veijola kritisoi esitettyä palvelumallia ja kyseenalaisti vahvasti palvelujen tasavertaisen toteutumisen Pirkanmaalla. Hän osoitti huolta palvelujen viemisestä kauemmas etenkin syrjässä asuvilta pirkanmaalaisilta.
– Me keskustelemme liikkuvista palveluista. Käsitykseni mukaan liikkuva palvelu tarkoittaa sitä, että palvelu tuodaan asiakkaan lähelle mutta käytännössä olemme viemässä palveluita eräiden kuntien asukkailta kymmenien kilometrien päähän kotoa, Veijola huomautti.
Kritiikkiä sai myös pilotin väliarviointimateriaalin kerääminen. Kyselytuloksissa korostuu palveluissa asioineiden vastaukset sen sijaan, että tuloksia olisi kerätty laajemmin alueiden asukkailta.
– Ensinnäkin palveluita tulee suunnitella ja kyselyitä tehdä asukkaiden kanssa eikä potilaiden kanssa. Kun kyselyt suunnataan asukkaille, niin silloin kehitetään yhdessä. Kun kyselyt tehdään niiden potilaiden kanssa, jotka ovat päässeet vastaanotolle, niin tulos saadaan juuri sellaiseksi, kun halutaankin, elikkä positiiviseksi, Veijola painotti.
Vasemmistoliiton valtuutettu ja aluehallituksen varapuheenjohtaja Jouni Sirén nosti puheenvuorossaan esille kuulemansa palautteen, jonka mukaan pilotti on aiheuttanut ihmisten liikkumisen palveluiden äärelle eikä palveluiden liikkumista lähemmäs ihmisiä. Sirén ihmetteli myös laskelmia palvelumallin tuomista säästöistä, jotka pohjautuvat toimitilavuokrien pienenemiseen. Hän peräänkuulutti rohkeutta perääntyä, mikäli malli ei toisikaan toivottuja tuloksia.
– Ei tehdä uudistusta uudistuksen takia, vaan pyritään parempaan palveluun.