Kirjoitan parhaillaan käsikirjoitusta opastuskierrokselle, jonka työnimenä on Vasemmiston Tampere. Kaupunkimme keskusta-alue on täynnä työväenliikkeen historiasta kertovia merkityksellisiä paikkoja ja kiehtovia tarinoita tapahtumista ja ihmisistä. Tragedioita, kohtaamisia, taistelua, edistystä. Kierros alkaa Punaisesta julistuksesta, Raatihuoneen kulmalta, Keskustorin laidalta, kulkee Finlaysonin ja Amurin kautta Työväentalolle.
Opastuksen teemaa työväenliikkeen merkityksestä teollisuuskaupungin kehitykselle voi pitää ajankohtaisena monestakin syystä. Lenin-museo jää historiaan ja sulkee ovensa 3.11., uusi Nootti-museo aukeaa samoissa tiloissa helmikuussa 2025. Nootti kertoo idänsuhteiden tarinaa ja keskittyy suomalaisten ja venäläisten suhteisiin, Neuvostoliittoon ja nykypäivään.
– Historia ei päättynyt Neuvostoliiton hajoamiseen emmekä halua jäädä menneisyyden vangeiksi, kertoo uudistuksen tarpeellisuudesta museonjohtaja Kalle Kallio.
Tampereen päivänä yksi opastuksistani päättyi Työväentalon eteen. Espoolaispariskunta oli tullut viikonloppuretkelle kaupunkiin ”katsomaan, miten erinomainen tämän Tampere on, kun tätä niin paljon kehutaan.” He halusivat tietää, miksi museo on täällä ja juuri tässä talossa, millainen oli kaupungin väestörakenne 1900-luvun alussa, kuinka paljon oli tehdastyöläisiä, miten he asuivat ja missä. Kuinka moni miestä tamperelaisista tietää ja muistaa näitä asioita? Mitä ne merkitsevät kaupunkilaiselle? Pariskunta pääkaupunkiseudulta päätti mennä Lenin-museoon ja lupasi tulla keväällä uudestaan Noottiin.
Tuttu, kulunut lause ”pitää tuntea menneisyys, jotta voi ymmärtää nykyisyyttä ja suunnitella tulevaa” on ollut usein mielessäni kuluneen vuoden aikana. Poliittisessa keskustelussa jyllää kärjistämisen ja vastakkainasettelun ilmapiiri, solidaarisuus on sanana hapertunut jonnekin Työväen arkistojen kansioihin. Lukutaidon heikkeneminen on vakava uhka demokratialle ja talouskasvujargon ohittaa pienen ihmisen arkihuolet. Tulevaisuus näyttäytyy uhkakuvien sarjana ja eteenpäin pitäisi mennä ja vielä nousuun, vaikka sumu ympäröi.
Hämärtääkö historiattomuus tulevaisuutta, onko se nykyajan ilmiönä yhtä huolestuttavaa kuin lukutaidottomuus? Lukutaidon edistämistä tuetaan monilla projekteilla. Pitäisikö kouluihin suunnitella historian oppimis- ja kokemusohjelma ja historia tutuksi -kerhoja? Voisiko historian ja yhteiskuntaopin tunteja yhdistää liikuntatunteihin – kävellään läpi kaupungin kohteelta toiselle, tehdään yhteiskuntasuunnistuskisa: kerää koko sarja paikallishistorian leimoja! Ehkä näitä toteutetaankin jo?
Valmistuin ammattiopisto Ahlman Edusta auktorisoiduksi matkailuoppaaksi kesäkuussa. Oppaan työnä on kertoa kaupungista ja sen historiasta, mutta myös nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Pandemia nosti kotimaanmatkailun suosiota ja trendi jatkuu. Teemalliset kävelykierrokset ovat suosittuja myös paikallisten keskuudessa.
– Matkailuopas on käyntikortti, joka luo matkailijalle mielikuvan paikkakunnasta, lukee Opasliiton nettisivulla.
Paikkakuntalaiselle opas voi olla historiankirja, aktivoija ja innostaja.
Asuinympäristömme on rakentunut ihmisten valintojen ja tekojen kautta. Tehdyt ratkaisut kertovat kunkin aikakauden tavoista, elämäntavasta ja arvoista. Miksi meillä on Hämeenpuisto, joka on valittu kaupungin kauneimmaksi kaduksi? Miksi Hämeenkadusta on tullut Hämppi, keskustan pääväylä, jolla ”ratikat ja pyöräilijät elegantisti kulkevat”, kuten toimittaja Jussi Konttinen kirjoitti Helsingin Sanomien laajassa Tampere-aiheisessa artikkelissa. Jutun otsikkona oli Suitsutettu suosikki. Hyvää luettavaa myös paljasjalkaiselle. Mutta mihin katosi Viistokatu ja mikä se yleensä edes oli?
Mitä kertoo matkailuopas Tampereesta vuonna 2040? Ratikalla ajellaan Hiedanrantaan,
20 000 asukkaan kaupunginosaan, jossa puistot, torit, pihat, viheralueet ja järviluonto luovat viihtyisyyttä ja rytmiä. Eteläpuiston reitillä ihastellaan luonnon monimuotoisuutta, kävelykaupungin identiteettiä ja samalla poiketaan vanhan kulkutautisairaalan pihassa, jossa iloinen ja värikäs Koko kylän piha kutsuu osallistumaan. Sen vieressä muutama uusi, laadukkaasti toteutettu kolmikerroksinen asuintalo, joissa on kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Hämpillä puut ovat kasvaneet, Tammerkoski virtaa läpi kaupungin kuten on tehnyt 7500 vuotta. Kaupunkimme perustaja Ruotsin kuningas Kustaa III näki siinä myös mahdollisuuden laivaliikenteen kehittämiselle.
Kannattaa lukea myös Jari Niemelän Meinattiin tehrä -kirja. Siinä kerrotaan erilaisista hankkeista, joita kaupungissamme on vuosien saatossa viritelty, muttei tehty – kuten esimerkiksi Kauppiin meinattiin rakentaa ydinvoimala.
– Ei tuomita vaan otetaan oppia, toteaa Niemelä kirjan julkistamisesta kertovassa jutussa.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton varavaltuutettu Tampereella.
III
Valtuustokolumneissa vasemmistoliiton Tampereen valtuustoryhmän jäsenet kommentoivat kuntapolitiikkaa ja ajankohtaisia poliittisia aiheita.