Näkökulma

JORMA MÄNTYLÄ

13.11.2024 klo 16:06

Kangasala teki ylijäämää myymällä oman vesilaitoksen

Kangasalan kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantaina ylijäämäisen budjetin.
Jorma Mänrtylän kasvokuva-
Jorma Mäntylä

Kangasalan kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantaina 11.11. ylijäämäisen talousarvion. Ylijäämä tosin on kirjanpidollinen ja oli saatu aikaan oman vesilaitoksen myyntivoitosta. Kuntavero ja kiinteistövero pysyvät ennallaan. Lamminrahkan lähiön rakentamista jatketaan ottamalla lisää lainaa.

Valtuuston hyväksymän talousarvion ulkoiset toimintakulut ovat 117 miljoonaa euroa. Kummallisuus on olematon 26 miljoonan euron ylijäämä. Kirjanpidollinen silmänkääntötemppu saatiin aikaan myymällä oma vesilaitos ja ostamalla se itse. Kaupasta syntyi myyntivoittoa, joka näkyy talousarviossa. Se olisi 2,7 miljoonaa alijäämäinen ilman lumetta.

Kuntavero pysyy 9,4 prosentissa ja kiinteistövero 1,13 prosentissa. Tosiasiallisesti alijäämäisestä talousarviosta huolimatta investointiohjelmaa jatketaan ja uutta lainaa otetaan 24 miljoonaa lähinnä Lamminrahkan lähiön rakentamiseen. Kangasalan kokonaisvelka on ensi vuonna 134 miljoonaa. Asukasta kohti velka on Kangasalla silloin 3900 euroa eli Suomen kuntien keskitasoa. Kaupungin henkilöstömäärä on nyt 1231.

Lamminrahkan koulukeskus on 11 000 bruttoneliömetriä ja tilaa on 800 oppilaalle. Kolmeneljäsosaa tiloista on käyttämättömänä.

Lamminrahkan lähiön rakentaminen on suuri investointi. Se nielee Kangasalan varoja, kun korot ovat nousseet. Laskelman mukaan korkokulut 2025 ovat miljoonan verran kuluvaa vuotta enemmän. Lamminrahkassa ollaan vaikeimmassa vaiheessa. Rakentaminen on loppusuoralla, mutta asukkaita on vasta 600. Lehdistä on luettu, miten 800 oppilaan koulussa on vain 122 oppilasta. Huippumoderni koulukeskus maksoi 36 miljoonaa. Uudesta lähiöstä on kuluja, mutta uusia veronmaksajia se ei ole tuonut riittävästi.

Talousarvion ostopalvelumäärärahojen nousu on tuntuva. Suuri osa johtuu TE-uudistuksesta. Työvoimapalvelut siirrettiin sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen yhteydessä kunnille. Valtio lupasi maksaa kunnille TE-uudistuksen kulut, mutta tosiasiassa se maksaa vähemmän. Kuntaliitto on aiheellisesti ollut huolissaan ristiriidasta.

– Tuntuu siltä, että tätäkin julkista palvelua huononnetaan, jotta yksityisillä työnvälitysfirmoilla menisi paremmin. Näinhän yksityistäminen on usein edennyt. Tehdään julkisista palveluista niin huonoja, että on pakko käyttää yksityisiä, todettiin vasemmiston ryhmäpuheenvuorossa.

Perussyy valtion ja kuntien leikkauksiin on kasvanut puolustushallinto. Se on alkanut imeä rahaa muilta hallinnonaloilta, eivätkä leikkaukset koske sitä. Suomen puolustusmenot olivat vuosikymmeniä 1,5–3 miljardia euroa. Nyt ne ovat nousseet parissa viime budjetissa 6,5 miljardiin euroon. Ne ovat kymmenessä vuodessa kolminkertaistuneet. Suomi ylittää reippaasti Naton kahden prosentin suosituksen.

Menojen maksajia ovat kunnat ja hyvinvointialueet. Muutosta ei ole näkyvissä tämän hallituskauden aikana. Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoi 8.11., että puolustusmenoilla ei ainakaan ole minkäänlaista laskutarvetta vaan päinvastoin, kasvutarve on selvää.

– Kangasalan valtuustosalissa jatkuu hammasten kiristys, jos puolustusmäärärahat nostetaan kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta, mitä huimapäisimmät ovat kovaan ääneen esittäneet, päätettiin vasemmiston ryhmäpuheenvuorossa.

Kirjoittaja on valtuutettu Kangasalan kaupunginvaltuustossa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *