Pari viikkoa sitten sosiaalinen media täyttyi kauhistelulla ja keskustelulla siitä, miten moni mies uskoo, että nainen voi ansaita kokemansa väkivallan. Naisjärjestöt yhdessä, eli Nytkis ry:n tekemän asennetutkimuksen mukaan joka viides mies uskoo näin ja alle 35-vuotiaista miehistä jopa joka neljäs. On hyvä, että tutkimus herätti paljon keskustelua ja tätä keskustelua tulisikin pitää yllä.
Tilastot ovat karmeaa luettavaa. Hälyttävää on myös, että tutkimus antaa viitteitä siitä, että nuorten miesten suhtautuminen naisiin olisi korostuneen vihamielinen. Sinällään en pidä yllättävänä, että niin moni mies kaiken kaikkiaan ajattelee naisen voivan ansaita väkivaltaista kohtelua, sillä suomalaisista naisista joka kolmas on kohdannut fyysistä väkivaltaa parisuhteessa ja joka toinen henkistä väkivaltaa. Näiden tilastojen valossa ei yllätä, että niin moni mies oikeuttaa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.
Asian kauhistelun sijaan olisi syytä oikeasti luoda syväluotaava katsaus aseteisiin. Naisiin kohdistuvat vihamieliset asenteet eivät ole syntyneet tyhjiössä ja ne eivät ole ulkoistettavissa jonkun epämääräisen, nuorista miehistä koostuvan joukon ajatusvääristymiksi. Suomessa on tällä hetkellä vallassa poikkeuksellisen naisvihamielinen hallitus, joka muun muassa leikkaa väkivaltatyötä tekevien järjestöjen rahoitusta, kurittaa naisvaltaisia aloja esimerkiksi sementoimalla nämä palkkakuoppaan ja näyttää esimerkkiä leimaavasta vihapuheesta eduskunnan täysistunnoissa.
Hallituksen toiminta on omiaan luomaan hedelmällistä pohjaa kasvavalle, kylmälle ihmisvihalle, joka kohdistuu muun muassa naisiin, vähemmistöihin ja pienituloisiin. Tämä on todella huolestuttavaa, mutta asenteissa rehottavaa naisvihaa ei voida myöskään sälyttää vain vallassa olevien harteille.
Haitalliset ja vihamieliset asenteet ovat olemassa jo ajatuksissa ”miksei hän vaan lähde väkivaltaisesta suhteesta” tai ”miksi hän ei lähtenyt siitä tilanteesta pois”. Väkivaltaa kokeneet saattavat kohdata tällaisia asenteita ja tällaiset asenteet johtavat usein koettuun tarpeeseen vaieta väkivallasta. Ajatus siitä, että väkivallan lopettaminen on millään tavalla väkivallan kokijan vastuulla, on syyllistävää ja kytkeytyy vahvasti käsityksiin väkivallan ansaitsemisesta.
Pidän positiivisena, että väkivalta on puhuttanut ihmisiä. Asenteiden tekeminen näkyväksi ja aiheeseen tarttuminen laajasti herättää toivoa siitä, että ongelmaa voidaan paremmin hahmottaa ja puheeksi ottamisen kynnystä madaltaa. Kuitenkin on syytä kiinnittää erityistä huomiota siihen, että keskustelu ei jää kauhistelun tasolle: kun puhumme väkivallasta ja siihen liittyvistä asenteista, olisi hyvä jokaisen – sukupuoleen katsomatta – tarkastella myös omia asenteitaan.
Väkivaltaa ei ansaita ja vastuu siitä on yksinomaan tekijällä. Tätä ajatusta voi toistaa vaikka maailman tappiin asti, mutta sen sisäistäminen vaatinee laaja-alaisempaa, itsekriittistäkin asenteiden tarkastelua.
Kirjoittaja on Vasen Kaista -verkkolehden toimitussihteeri.