Artikkeli: Tampere

8.11.2024 klo 16:20

Treyn edustajistovaalien ääniharava Lauri Lindén: ”Yliopistojen perusrooli jäänyt sivuosaan”

Tamperelainen Lauri Lindén on ehdolla kevään kunta- ja aluevaaleissa vasemmistoliiton listalla. Hän oli ehdolla myös kesän europarlamenttivaaleissa ja vuoden 2023 eduskuntavaaleissa. (Kuva: Anna Weckström)

Vasemmistoliiton Lauri Lindén nousi keskiviikon Tampereen ylioppilaskunnan, Treyn edustajistovaaleissa vihreän vasemmiston listalta koko vaalien ääniharavaksi 118 äänellä. Vihreä vasemmisto nosti äänimääräänsä edellisistä vaaleista huomattavasti ja sai yhden paikan lisää. Nyt vihreällä vasemmistolla on kuusi edustajaa edustajistossa. Myös vihreä lista pärjäsi hyvin ja kasvatti paikkamääräänsä kolmella paikalla kahdesta edustajasta viiteen.

– Vaalitulos on kokonaisuudessaan erittäin hyvä. Tämän syksyn vaaleissa on kautta maan näkynyt, että opiskelijat ovat äänestäneet punaisia listoja protestina hallituksen politiikalle. Opiskelijat ovat ryhmä, jonka päälle kurjistamispolitiikka on kaadettu, Lindén kommentoi.

Henkilökohtaista tulostaan tämänhetkisessä edustajistossa istuva Lindén luonnehtii positiiviseksi yllätykseksi. Hän kuvailee tuloksen antavan rohkeutta jatkaa sitä, mitä hän on tehnyt tähän asti ja puhua opiskelijoiden asioista julkisesti. Tavoitteekseen hän aikoo ottaa viestiä enemmän edustajiston toiminnasta, jotta toiminta tulisi näkyvämmäksi opiskelijoille.

Tampereen vihreä vasemmisto on nyt edustajiston toisiksi suurin ryhmä ja isoin poliittinen ryhmä. Eniten ääniä keräsi kauppatieteiden ja lääketieteiden opiskelijoiden yhteislista. Yhteensä edustajistovaaleissa annettiin 5843 ääntä ja äänestysprosentti oli vähän vajaa 30 prosenttia.

Opiskelijat ovat huolissaan tulevaisuudesta

Lindén nostaa esiin, että vaalikentillä on näkynyt tympiintyminen hallituksen kurjistavaan leikkauspolitiikkaan. Hän kertoo saaneensa positiivista palautetta nostaessaan opiskelijoihin kohdistuvien leikkausten vaikutuksia keskusteluun.

– Huomattava osa opiskelijoista on huolestuneita. Politiikka on alkanut uudella tavalla kiinnostaa opiskelijoita.

Kaikista eniten Lindénin mukaan opiskelijoita huolettaa opintotuen lainapainotteisuuden lisääntyminen, asumistuen leikkaus sekä opiskelijoiden siirtäminen asumislisälle vuoden 2025 elokuusta alkaen. Lindén toteaa, että on realistinen uhka, että tavoiteajassa valmistuvalla tulee olemaan 40 000 euroa opintovelkaa.

Asumistuen leikkaus voi puolestaan viedä opiskelijan tuloista jopa satoja euroja kuukaudessa ja asumislisälle siirtyminen leikkaa tuloja entistä enemmän. Jatkossa opiskelija ei saisi kesällä ollenkaan asumistukea tai -lisää. Kesätyön saaminen ei ole sekään Lindénin mukaan itsestäänselvyys, sillä työtilanne on kokonaisuudessaan ollut viime kesinä heikko. Ilman työtä jääville opiskelijoille on edessä selviytyminen toimeentulotuen hakemisen byrokratiaviidakosta.

– Huoleen asumislisälle siirtymiseen liittyy myös, että päätösten tavoitteena on lisätä soluasumista ja muutto halvempiin asuntoihin. Halvempia asuntoja ei kuitenkaan ole saatavilla ja jonot opiskelija-asuntoihin ovat pitkiä – puhutaan jopa vuosista.

Rohkeasti kantaa yhteiskunnallisiin aiheisiin

Lindén näkee, että Tampereen yliopistossa kärsitään demokratiavajeesta.  Hänen mukaansa olisi tärkeää saada opiskelijaedustus yliopiston johtoon, sillä päätöksenteko tapahtuu ylätasolla eivätkä opiskelijat saa riittävästi tietoa siitä, mitä päättävissä elimissä tapahtuu.

Lindénin mukaan yhteiskunnallisessa keskustelussa on havaittavissa kiire, joka heijastelee yliopistomaailmaan: opiskelijat käyvät läpi ”tutkintoputkia”, joissa tavoitteena on vain saada nopeasti paperit ulos ja päästä työelämään. Kilpailun ja kiireen yhteiskunnassa yliopistojen perustehtävät ovat jääneet taka-alalle, ja opiskelijoilla on yhä suurempi paine suorittaa opinnot nopeasti. Mahdollisuutta tai resursseja syventyä opintoihin ja tutkimukseen ei juurikaan ole.

– Yliopistosta tuntuu tulleen elinkeinoelämän pelinappula. Elinkeinoelämän johtoa on vahvasti mukana yliopiston johdossa. Yliopiston perusrooli, eli tieteen tekeminen ja kouluttaminen, on viime vuosikymmeninä jäänyt sivuosaan, Lindén huomauttaa.

Lindén haluaa, että opiskelijaliike olisi äänekkäämpi ottamaan kantaa yhteiskunnallisiin aiheisiin ja tähän hän haluaa keskittyä myös työssään Treyn edustajistossa.

– Treyn on otettava selkeä kanta Gazan kysymykseen ja tuoda esiin opiskelijoiden näkökulmaa mielenterveyskriisiin. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tilanne on huono – jonot ovat pitkiä ja hoitoon joutuu jonottamaan kohtuuttoman kauan. Emme pysty ratkaisemaan esimerkiksi resurssipulaa, mutta mitä voimakkaampi liikkeen ääni on, sitä paremmin meidät kuullaan.

Ajankohtaisena asiana, johon uusi edustajisto tulee tarttumaan, on Lindénin mukaan ylioppilaslehti Visiirin tulevaisuus.

– Olemme Vivassa lehden säilymisen kannalla. Se on osa yliopistodemokratiaa ja tärkeä tiedon lähde eikä ilman sitä yliopistolla ole ei riippumatonta journalistista mediaa, Lindén painottaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *