Tampereen Vasemmiston puheenjohtaja Anu Ropponen pitää tärkeänä, että vasemmisto osallistuu oman pormestariehdokkaan kautta vaalikeskusteluihin siitä, mikä on puolueen hahmotelma ja näkökulmat kaupungin kehittämisestä ja haasteisiin vastaamisesta.
– Vasemmisto haluaa olla mukana keskusteluissa siitä, millaista Tamperetta halutaan rakentaa ja tuoda esille omia vaihtoehtojaan. Myös tämän vuoksi on tärkeää, että meillä on myös oma ehdokas mukana, Ropponen kommentoi.
Tampereen Vasemmiston valtuustoryhmän puheenjohtaja Mitja Tapio näkee, että on keskeistä, että myös Tampereella on suurissa kuntavaalikeskusteluissa oma edustaja, joka kykenee tuomaan vasemmistolaisen vaihtoehdon tuomaan esiin. Yhdeksi keskeiseksi teemaksi hän nostaa pienituloisten kaupunkilaisten aseman pitämisen esillä.
– Maan hallituksen politiikka kurjistaa kaikista pienituloisimpien ihmisten elämää ja Tampereella se vaikuttaa jopa erityisen voimakkaasti. Meillähän esimerkiksi häätöjen määrät ovat varsin lyhyessä ajassa nousseet räjähdysmäisesti ja enemmän, kuin yhdessäkään toisessa kaupungissa Suomessa, mikä kertoo niistä kipukohdista joihin myös Tampereen täytyy kyetä reagoimaan ja toimimaan vastavoimana maan hallituksen politiikalle, Tapio kommentoi.
Pormestarimallissa vahvuuksia ja heikkouksia
Kaupunginvaltuusto valitsee pormestarin kaupunginvaltuuston varsinaisten jäsenten joukosta. Pormestariksi valittava henkilö tarvitsee taakseen yli puolet valtuuston kokoonpanosta. Perinteisesti pormestariksi on noussut kuntavaaleissa suurimman puolueen pormestariehdokas, mutta mikäli neuvottelut eivät tuota tulosta, on mahdollista päätyä toisen puolueen edustajaan. Tampereen pormestari toimii kaupunginjohtajana sekä muun muassa kaupunginhallituksen puheenjohtajana.
Tampereella siirryttiin ensimmäisenä kuntana Suomessa niin sanottuun pormestarimalliin vuonna 2007. Pormestarimallin myötä kuntavaaleja on alettu nähdä osittain myös “pormestarivaaleina”. Mitja Tapio näkee tässä hyviä puolia, mutta myös varjopuolia.
– Itse ajattelen, että pormestarimalli kykenee tuomaan politiikkaa lähemmäksi kuntalaisia ja tuomaan sille vahvemmin kasvot, kuin perinteinen kunnanjohtajamalli. On tietysti melko vaikeaa, että pormestariehdokasasettelun myötä kuntavaaleista on tullut jossain määrin myös pormestarivaalit. Sitähän ne eivät ole, koska pormestari ja apulaispormestarit valitaan valtuuston sisältä vaalien jälkeen ja valtuuston kokoonpano on se, joka politiikan suunnan ratkaisee.
Pormestariehdokas valitaan jäsenkokouksessa
Kevään kuntavaalien suhteen edessä on Tampereen Vasemmistolle tärkeitä päiviä. Pormestariehdokkaan valinnan lisäksi tammikuun jäsenkokouksessa julkaistava kuntavaaliohjelma on jäsenkäsittelyssä tammikuun alkupuolelle saakka. Tähän mennessä jäsenistöllä on mahdollisuus kommentoida ja vaikuttaa ohjelmaan.
Pormestariehdokkaaksi on puolestaan ilmoittauduttava vuoden 2024 loppuun mennessä. Valtuustoryhmän puheenjohtaja kannustaakin pohdintoja käyviä asiaa harkitsemaan. Mikäli ehdokkaita ilmoittautuu enemmän kuin yksi, jäsenkokouksessa myös äänestetään pormestariehdokkaasta.
– Uskon, että erinomainen ehdokas saadaan, jonka kanssa voidaan reippaasti lähteä vaaleja tekemään, Tapio kommentoi.