Vanhuksetkin ovat ihmisiä

Tampereen Eläkeläiset ry tarttui helmikuun kuukausitapaamisessaan toimeen ja listasi asioita ”Ikääntyneiden haasteet nyky-yhteiskunnassa”. Arja Matilaisen johdolla listattiin asioita, jotka ”ottavat päähän” ikäihmisiä heidän arjessaan. Ikäihmisiä harmittavia asioita löytyi isoja ja pieniä, katujen liukkaudesta terveydenhoitojonoihin. Koska asioita oli paljon, ne laitettiin viiteen koriin: sosiaali- ja terveysasiat, liikenne ja liikkuminen, digitalisaatio, yksityinen talous ja arvostus.

Terveydenhoitopalvelujen saatavuus puhutti eniten: pitkät jonot, hammashoitoon pääsyn ongelmat ja siirrot toiselle paikkakunnalle. Toiveikkuutta herätti mahdollisuus omalääkäriin. Takaisinsoiton ongelmiin löydettiin myös ratkaisuja; miksi Pirkanmaan hyvinvointialueelta soitettaessa ei näy, että soitto tulee Pirhasta, kun vastaava käytäntö on mahdollinen yksityisillä terveysasemilla kuten Mehiläisellä. Asia on pieni mutta merkitys suuri. Ihmiset eivät enää vastaa tuntemattomista numeroista tuleviin puheluihin.

Sosiaalipalveluissa päivätoiminnan siirtäminen digipalveluiksi ei miellyttänyt. Digipalvelut eivät tue ikäihmisten sosiaalista hyvinvointia. Ikäihmisiä mietityttää, mikä on Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan hyvinvointialueen välinen työnjako vanhusten hyvinvointipalveluissa. Tampereen Eläkeläiset ry haluaa, että ikäihmisten tarpeet otetaan huomioon kaupungin eri toiminnoissa poikkialaisesti. Ikäihmiset tarvitsevat esimerkiksi liikuntatiloja, kokoontumistiloja, helposti tavoitettavia yleisiä alueita, puistoja, kaupallisia palveluja. Ikäihmisten tarpeet tulisi huomioida myös asuinalueiden suunnittelussa ja kulkuväylien suunnittelussa.

Liikenne ja liikkuminen aiheutti paljon keskustelua. Todettiin, että liikenne- ja liikkumisolosuhteiden on edistettävä ihmisten osallisuutta yhteiskuntaan. Talvella katujen kunnossapito on todella merkittävä asia arjen sujuvuudessa.

Erityinen tamperelainen ongelma nyt, kun ratikkaa rakennetaan eri puolilla kaupunkia, on joukkoliikennevälineiden reittien ja aikataulujen muutokset. Muutoksia tulee koko ajan ja tiedotus muutoksista olisi saatavissa helposti netistä. Miksei eri kaupungin toimipisteistä ole saatavilla tulostettuna yhtä A4-paperiarkkia, jossa olisi sen bussin aikataulu, jonka henkilö tarvitsee päästäkseen kotoaan lähtemään. Netin käyttö puhelimella yhdistettynä liukkaaseen tai lumiseen jalkakäytävään ikäihmisen kädessä ei ole toimiva ratkaisu.

Koko ajan laajentuva digitalisaatio on jatkuva keskustelunaihe ikäihmisten keskuudessa. Erilaiset asiointivaltuutukset ovat esimerkiksi suuri ongelma. Monellakaan ei ole edes tiedossa, mitä asiointivaltuutuksia olisi mahdollista käyttää, saati mitä niiden käyttöönottaminen vaatii. Jotkin valtuutukset, kuten apteekkivaltuutus tai veroasiat toisen puolesta ovat helppoja ottaa käyttöön, mutta Kela-asiointi vaatii valtuuttajan kirjautumista pankkitunnuksilla ja valtuutuksen vahvistamista. Kaikilla ikäihmisillä ei ole läheisiä, joille asiointivaltuutuksia voisi antaa.

Toinen merkittävä asia on IT-tuen puute, jos ei ole lapsenlapsia tai muita osaavia läheisiä. Jo IT-laitteiden hankinta vaatii osaamista, jotta ei joudu ostamaan kaikkea mahdollista, jota ei edes tarvitse. Työpaikoilla on aina IT-tuki vieressä, kun tulee ohjelmistopäivityksiä tai uusien laitteiden käyttöottamisia, mutta missä on ikäihmisten IT-tuki? Nykyisin myös it-laitteiden käyttöohjeet ovat pääasiassa netissä.

Pankkiasioiden hoitamisen vaikeutuminen haittaa merkittävästi arjen sujumista. Pankkiverkosto on harventunut ja pankkien aukioloajat lyhentyneet muutamaan tuntiin viikossa. Enää ei voi maksaa laskujakaan pankissa, sieltä opastetaan menemään R-kioskille maksamaan laskut. Suoraveloitus toimii edelleen, mutta joskus tulee myös laskuja paperilla tai sähköpostilla.

Viimeinen vaan ei vähäisin kori sisälsi keskustelua arvostuksesta. Koettiin, että yleinen ikäihmisten arvostus ja kokemuksen kunnioitus on vähentynyt. Selvästi on ollut havaittavissa vastakkaisasettelua eri sukupolvien välille. Myös pari viikkoa sitten julkaistussa sukupolvibarometrissa korostettiin monisukupolvisuuden merkitystä. Nykyisin eri sukupolvet elävät liian erillään. Nuorilla ei ole näkemystä ikäihmisten elämästä ja ikäihmiset eivät ymmärrä nuorten ihmisten todellisuutta.

Ikäihmiset kaipaavat tunnetta kuulumisesta johonkin ja elämän merkityksellisyyttä. Julkisuudessa mielikuva ikääntyneistä ihmisistä on liian kapea ja yksipuolinen. Ikääntyneet voidaan nähdä vain kulueränä, eikä yksilöllistä ikääntymistä huomioida lainkaan.

Viime päivinä on julkisuudessakin korostunut ikääntyneiden huomiotta jättäminen heitä koskevissa ratkaisuissa. Vaikka ihmiselle kertyy ikää ja fyysinen toimintakyky voi laskea, ei hänen ymmärryksensä eri asioista vähene. Kuten eräs keskusteluun osallistuja kevensi tunnelmaa ja totesi, että jos insinöörit olisivat suunnitelleet vanhusten laitoshoitoa, vanhukset laitettaisiin liukuhihnalle erilaisia huoltotoimenpiteitä varten.

Kirjoittaja on vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas Tampereella.