Tampereen Vasemmisto on julkaissut kuntavaaliohjelmansa selkokielellä. Ohjelmassa sanotaan, että Vasemmiston Tampereella ”kaupungin viestistä on saavutettavaa kaikille kaupunkilaisille. Tampere viestii monikielisesti, myös viittomakielellä, sekä tuottaa selkokielistä viestintää”. Vastaavaa, varsin edistyksellistä tavoitetta ei mainita muiden puolueiden ohjelmissa.
Selkokieli – mitä ja kenelle?
Selkokieli on suomen kielen helpotettu muoto. Selkokielessä käytetään yksinkertaisempia lauseita, tuttua sanastoa ja selkeää jäsentelyä, ja siksi selkokielen käyttö auttaa ymmärtämään paremmin esimerkiksi uutisia, ohjeita ja viranomaisviestintää.
Selkokielestä hyötyvät monet eri ryhmät. Esimerkiksi ihmiset, joilla on kehitysvamma tai oppimisvaikeuksia, saavat apua selkokielestä. Ikäihmisillä puolestaan muistiongelmat ja heikentynyt keskittymiskyky voivat vaikeuttaa monimutkaisen tekstin ymmärtämistä. Myös masennus voi heikentää keskittymiskykyä, ja silloin selkokielinen viestintä helpottaa asioiden hahmottamista.
Suomea opiskelevia maahanmuuttajia selkokieli auttaa siinä vaiheessa, kun yleiskieli on vielä liian haasteellista, sillä selkeä teksti helpottaa lukemista ja tiedon omaksumista. Suomenoppijat hyötyvät myös siitä, että heille puhutaan selkokieltä. Ei siis kannata vaihtaa keskustelukieltä englantiin, sillä suomenoppijat tarvitsevat harjoitusta ennen muuta suomen – eivät englannin – puhumisessa.
Selkokeskus on arvioinut, että selkokielestä voisi Suomessa hyötyä kaikkiaan 650 000–750 000 ihmistä eli yli kymmenen prosenttia väestöstä. Selkokielen tarvitsijat ovat siis Suomen suurin ja yhä kasvava vähemmistö.
Selkokieli ei ole kuitenkaan vain erityisryhmiä varten, vaan se hyödyttää myös monia muita. Ymmärrettävä kieli on tärkeää jokaiselle meistä erityisesti silloin, kun asiat koskevat kaikkia Suomessa asuvia ihmisiä tai kun tieto on vain digitaalisessa muodossa.
Tampereen kaupunki selkokielisenä toimijana
Muutama vuosi sitten etsin kaupungin verkkosivustolta sivuja, jotka olisi laadittu selkokielellä. Löysinkin muutamia. Elettiin koronan aikaa, joten koronarokotteen hankkimisesta oli kirjoitettu myös selkokielellä. Lisäksi löysin asumiseen liittyvän selkokielisen oppaan, joka oli laadittu jonkin hankerahoituksen turvin. Tampereen yliopistollisen sairaalan sivuilla oli tuohon aikaan opiskelijaprojekteina tehtyjä potilasohjeita, jotka eräs kollegani oli teettänyt kurssillaan. Sittemmin omalla kurssillani tehtiin yhteistyötä kaupungin kanssa. Opiskelijat laativat selkokielisiä ohjeita esimerkiksi kirjaston käytöstä ja liikuntaharrastuksista.
Tänä keväänä tein saman haun kaupungin uudistetuille verkkosivuille hakusanoilla selkokieli ja selkokielinen. Ilokseni löysin muutamia sivuja, joiden kieli oli helppolukuista. Tekstissä sanottiin, että kyseessä on selkokielinen sivu, vaikka sivulla ei ollut selkotunnusta. Selkotunnus on nimittäin merkki siitä, että materiaalin selkokielisyys on tarkistettu Selkokeskuksessa. Selkotunnuksen hankkiminen aineistolle ei maksa mitään. Tampereen Vasemmiston selkokielisellä kuntavaaliohjelmalla on selkotunnus.
Selkokieli edistää yhdenvertaisuutta
Selkokieli on hyvä keino tehdä yhteiskunnasta saavutettavampi. Kun tieto on ymmärrettävää kaikille, on yhteiskunta piirun verran oikeudenmukaisempi ja yhdenvertaisempi.
Selkokielinen viestintä ei sulje ketään ulkopuolelle, vaan antaa kaikille mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa. Onkin tärkeää, että viranomaiset, media ja yritykset kiinnittävät huomiota viestintänsä saavutettavuuteen.
Kirjoittaja on suomen kielen lehtori ja vasemmiston kuntavaaliehdokas.