Eduskuntavaaleihin on 394 päivää. Vasemmistoliiton kannatus nousi viime vuoden kunta- ja aluevaaleissa kymmenen prosentin tuntumaan, ja tämän vuoden kannatusmittaukset ovat kaikki mitanneet puolueelle yli kymmenen prosentin kannatuksen. Vasemmistoliiton gallupkannatus kirii kohti kaikkien aikojen parasta eduskuntavaalitulosta. Vuoden 1995 vaaleissa vasemmistoliitto sai 11,2 prosenttia äänistä ja 22 kansanedustajaa.
Yksittäisistä galluptuloksista on turha kovin paljoa innostua tai masentua, mutta kuusi uusinta mittaustulosta antavat melko luotettavan kuvan puolueiden kannatuskehityksen suunnasta. Tämä kirjoitus käynnistää kirjoitussarjan Gallupmonitori, joka julkaisee vaaleihin asti yhteenvedon päättymässä olevan vuosineljänneksen kannatusmittausten tuloksista.
Taulukko 1 osoittaa, että vasemmistoliiton kannatuksen kehitys on ollut vakaata eduskuntavaalien jälkeen. Ainoa suurempi poikkeus tasaisesta kehityksestä oli 10 prosentin rajan ylittyminen Euroopan parlamentin vaalien jälkeen. Viime vuonna vasemmistoliiton kannatus oli yli yhdeksän prosenttia kaikissa mittauksissa, ja tänä vuonna kymmenen prosenttia on ylittynyt kaikissa mittauksissa.
Taulukossa 1 kannatuslukujen muutos eduskuntavaalien jälkeen on esitetty prosenttiyksiköin. Prosentein ilmaistuna muutokset ovat paljon dramaattisemmat. Vasemmistoliiton kannatuksen nousu 7,1 prosentista 10,6 prosenttiin tarkoittaa liki 50 prosentin nousua.
Paikkaennuste eduskuntavaaleille 2027
Suomessa eduskuntavaalit käydään 13 vaalipiirissä. Manner-Suomen eduskuntapuolueet eivät osallistu kisaan Ahvenanmaan kiintiöpaikasta, jonka haltija liittyy RKP:n eduskuntaryhmään.
On hyvin vaikeata tehdä uskottava ennuste eduskunnan paikkajaosta kannatusmittausten perusteella, sillä eduskuntavaalit ovat tosiasiassa kahdettoista eri vaalit. Puolueiden kannatuslukujen muutokset eivät koskaan ole samat vaalipiireissä kuin valtakunnallisesti.
Seuraavassa paikkajakoarvauksessa on pyritty ottamaan huomioon laajasti tiedossa olevia, vaalipiirikohtaisia vaalitulokseen vaikuttavia asioita siinä määrin kuin niitä on tässä vaiheessa tiedossa. Perustaulukko paikkajaosta on saatu korjaamalla vuoden 2023 vaalien vaalipiirikohtaiset ääniosuudet kannatusmuutoksilla. Sen lisäksi on otettu huomioon muita seikkoja, jotka vaikuttavat lopputulokseen. Menestys alue- ja kuntavaaleissa on voitu ottaa huomioon, mutta varmoja tietoja esimerkiksi kansanedustajista, jotka eivät enää asetu ehdokkaaksi, on vielä hyvin vähän ja vaaliliitoista ei senkään vertaa.
Taulukon laskelmat on tehty ilman vaaliliittoja, koska sellaisista ei vielä ole tietoja.
Taulukossa 3 on pyritty tunnistamaan epävarmuudet taulukon solujen keltaisilla ja harmailla väreillä. Näin saadaan kullekin puolueelle paikkahaarukka. Jos vasemmistoliiton käy huonosti vaalipiirien valintarajoilla (kuten vuoden 2023 vaaleissa), puolue saa vain 16 kansanedustajaa. Mutta jos vasemmistoliitolla on hyvän vaalityön lisäksi hiukan onneakin matkassa, tuloksena voi olla 22 paikkaa eduskunnassa.
Vihreiden ennusteessa saama 14 kansanedustajaa pistää silmään: lisäisikö vihreä liitto kansanedustajiensa lukumäärää vain yhdellä? Kun tätä ihmettelee, sopii pitää mielessä, että kansanedustajien paikkojen jakautuminen ei ole mitenkään suoraviivaista. Viime eduskuntavaaleissa vasemmistoliiton kannatus oli korkeampi kuin vihreiden. Vihreä liitto sai silti kaksi kansanedustajaa enemmän kuin vasemmistoliitto.
Miksi paikkaennuste ei voi pitää paikkaansa?
Paikkaennusteet ovat tässä vaiheessa sangen epävarmoja. Ennusteiden uskottavuus paranee sitä mukaa kun vaalitulokseen vaikuttavat tekijät selviävät ja ne voidaan ottaa analyysissä huomioon.
Vaalipiirien kansanedustajien ja vaalipiirien lukumäärä
Vaalipiirien kansanedustajien lukumäärä vahvistetaan marraskuussa sen mukaan, mitä väestötietojärjestelmä kertoo 31.10. Viime vaaleissa muutoksia tuli paljon, ja niitä jännitettiin lokakuun lopulle asti.
Oikeusministeriö on asettanut hankkeen perustuslain ja vaalilain muuttamiseksi. Hanke vaalijärjestelmän muuttamiseksi on kirjattu vaaliohjelmaan, mutta hallituksen huomio on ollut muissa asioissa, joten mahdolliset vaalijärjestelmän muutokset tuskin ehtivät tulla voimaan ennen ensi vuoden vaaleja.
Kansanedustajat, jotka eivät asetu ehdokkaiksi ja vaalikentille palaavat entiset ääniharavat
Suositun kansanedustajan vetäytyminen uudesta vaalikampanjasta aiheuttaa hänen puolueensa piirijärjestölle aina vaikeuksia. Ääniä ei voi testamentata omalle puolueelle. Vasemmistoliitto menetti viime vaaleissa ainoan paikkansa kolmessa vaalipiirissä, joissa istuva kansanedustaja ei asettunut ehdokkaaksi. Useita kymmeniä kansanedustajia jättää eduskunnan vapaaehtoisesti joka vaaleissa. Nämä tulee vaaliennustetta laatiessa ottaa huomioon. Tähän mennessä vain vasemmistoliiton Anna Kontula (Pirkanmaa), keskustan Hanna Kosonen (Kaakkois-Suomi ja kokoomuksen Ben Zyskowicz (Helsinki) ovat ilmoittaneet jättävänsä eduskunnan. Ei ole myöskään tiedossa, ketkä entiset ääniharavat mahdollisesti palaavat vaalikentille.
Esimerkiksi vasemmistoliiton Marjatta Stenius-Kaukonen palasi ehdokkaaksi Pirkanmaan vaalipiirissä vuoden 1999 vaaleissa ja keräsi yksin kuusi prosenttia kaikista vaalipiirin äänistä.
Ehdokasasettelun onnistumisesta ei ole tietoa
Ehdokashakemukset jätettävä vaalipiirilautakunnille 354 päivän päästä, 9.3.2027, aina 40 päivää ennen varsinaista vaalipäivää. Ehdokkaita asetetaan toki aikaisemminkin, viimeistään kohta kesälomien jälkeen. Piirikohtaisessa vaalianalyysissä ehdokasasettelun onnistumisella on tärkeä sija. Kuinka monta aluevaalien ääniharavaa tai muuten vetovoimaista ehdokasta puolueet saavat listoilleen?
Tuleeko vaaliliittoja?
Vaaliliittojen solmiminen on viime aikoina jäänyt etupäässä pienpuolueille, mutta ovat eduskuntapuolueetkin solmineet muutaman vaaliliiton. Ensi vuoden vaaliliitoista ei ole vielä tietoa, mutta jos vuoden 2023 vaaliliitot solmittaisiin uudelleen, niillä voisi olla vaikutusta.
Helsingissä keskustan ja kristillisdemokraattien vaaliliitto voisi varmistaa keskustan epävarman paikan. Pirkanmaalla hyvin todennäköinen kokoomuksen ja RKP:n vaaliliitto saattaa pienentää kokoomuksen tappion yhden paikan menetykseen ja uhkaa vihreiden lisäpaikkaa. Kaakkois-Suomessa kokoomuksen ja RKP:n vaaliliitto saattaisi pelastaa kokoomuksen paikan menetykseltä. Lapin kauhuskenariossa kokoomuksen ja kristillisten vaaliliitto säilyttää kokoomuksen ainoan paikan vaalipiirissä ja torppaa vasemmistoliiton paluun eduskuntaan.
Monta muutakin kysymystä on auki. Onnistuvatko kokoomus ja SDP keinottelemaan vaaleista ”pääministerivaalit”. Puhutaanko veronkevennysten dynaamisista vaikutuksista vai lapsiköyhyydestä ja vanhusten asemasta? Kantaako vasemmistopuolueiden gallupkunto vaalipäivään saakka?
Vaaliennusteet ovat vaaliaktiivien ansaitsemaa hupia vaalityön lomassa, mutta tärkeintä on pitää katse omassa vaalityössä. Tässä vaiheessa on tärkeintä tunnistaa ne ehdokkaat, jotka haluavat kansanedustajiksi ja joihin voidaan odottaa kansalaisten luottavan.
Gallupmonitori palaa asiaan kolmen kuukauden kuluttua.
