Aluevaltuuston maanantain kokouksessa keskusteluun nousivat ikäihmiset sekä terveyden edistäminen ja hyvinvointikertomus. Valtuusto valitsi lisäksi uudeksi tarkastusjohtajaksi Aleksi Paanasen. Pohjaesitys oli Rami Aaltonen. Vasemmistoliiton Milka Hanhela esitti, että valinnasta suoritettaisiin suljettu lippuäänestys, minkä seurauksena suljettu lippuäänestys suoritettiin.
Aluevaltuusto käytti jälleen paljon aikaa keskusteluun IKI2035-kehittämisohjelmasta, kun valtuustossa käsiteltiin ohjelman raporttia. Vasemmistoliiton valtuutetut nostivat esiin huolta omaishoitajista ja palveluasumisen muodoista.
Vasemmiston varavaltuutettu Laura Korhonen muistutti puheenvuorossaan, että on tärkeä pitää huolta omaishoitajien jaksamisesta. Myös valtuutettu Anne Nyman nosti huolen esiin.
– Läheisten niskoille emme voi vyöryttää vastuuta vanhustenhoidosta. Jo nyt arviolta 1,2 miljoonaa suomalaista auttaa säännöllisesti toimintakyvyltään heikentynyttä tai sairasta läheistään selviämään kotona. 50 000 omaishoitajan lisäksi meillä on valtava määrä ihmisiä, jotka tosiasiallisesti toimivat omaishoitajina. Läheskään kaikki, jotka hakevat omaishoidon tukea, eivät sitä saa, Anne Nyman totesi.
– Ikäihmisiä ammatikseen hoitavat ihmiset ovat kertoneet huolestaan, että niin sanottua yhteisöllistä palveluasumista käytetään säästökeinona. Yhteisölliseen palveluasumiseen on sijoitettu henkilöitä, joiden muistisairaus on niin pitkälle edennyt, että he eivät tule toimeen arjessa ilman apua, vasemmistoliiton valtuutettu Jouni Sirén kommentoi.
Huumaustapaukset Pirkanmaalla
Vasemmistoliiton valtuutettu Aino Halinen kysyi aluevaltuuston kokousta edeltävällä kyselytunnilla huumaustapausten tilanteesta Pirkanmaalla. Halisen laatimassa kyselyssä viitataan opiskelijoiden esiin nostamaan huoleen huumaustapauksista. Halinen kysyi, onko Pirkanmaalla havaittu tapausten lisääntyneen, seurataanko tilannetta mitenkään ja millaista tukea uhreille tarjotaan.
– Huumatuksi tuleminen voi olla vakava fyysistä terveyttä uhkaava tilanne, mutta se horjuttaa myös henkistä hyvinvointia ja turvallisuuden tunnetta. Viime vuosina on uutisoitu muun muassa Iltasanomien ja Ylen toimesta siitä, että esimerkiksi tyrmäystippojen tutkiminen on haastavaa, tilastoinnissa on puutteita ja rikosilmoituksia tehdään tapauksista vain harvoin, valtuustokyselyssä todetaan.
Viranhaltijoiden vastauksessa selvisi, että tapauksia ei kirjata eikä niitä aukottomasti pystytä seuraamaan. Tietoon ei ole vastauksen mukaan tullut, että tapaukset olisivat lisääntyneet. Vastauksessa todettiin, että Pirkanmaalla on tehty yhteistä työtä turvallisemman yöelämän puolesta hyvinvointialueen, järjestötoimijoiden, oppilaitosten sekä ravintola-alan yrittäjien kanssa ja työtä aiotaan jatkaa. Tulossa on myös vastauksen perusteella turvallisemman yöelämän kampanja.
Hyvinvoinnin edistäminen puhutti
Aluevaltuustossa puhuttiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, kun valtuusto käsitteli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vuosiraporttia sekä hyvinvointikertomusta ja -suunnitelman päivitystä.
Vasemmistoliiton valtuutettu Sinikka Torkkola kommentoi saavutettavuutta ja digitalisaatiota:
– Saavutettavuus digitaalisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa tarkoittaa, että jokainen ihminen voi käyttää digitaalisia palveluita, riippumatta omista rajoitteistateistaan tai elämäntilanteestaan. Saavutettavuus digitaalisissa palveluissa on tärkeää kaikille, ei ainoastaan ihmisille, jotka eivät ole tottuneita digipalveluiden käyttäjiä. Myös niin sanotuilla diginatiiveilla voi olla tilapäisiä digitaalisten palveluiden esteitä, Torkkola korosti.
Valtuutettu Aino Halinen nosti puheenvuorossaan esiin Pirkanmaan hyvinvointialueen kouluterveyskyselyn tulokset, jotka osoittavat nuorten voivan huonosti ja totesi, että tilanne tuskin tulee helpottamaan lapsiperheköyhyyden lisääntyessä hallituksen pienituloisten toimeentuloon kohdistamien leikkausten takia.
– Kouluterveyskyselyssä todetaankin, että huonossa taloudellisessa tilanteessa eläville nuorille kasautuu niin terveydellisiä, sosiaalisia kuin osallisuuteen liittyviä ongelmia. Esimerkiksi nuoret, jotka arvioivat perheensä taloudellisen tilanteen huonoksi, kokivat selvästi useammin puutteita niin fyysisessä kuin psyykkisessä terveydessä verrattuna nuoriin, jotka arvioivat taloudellisen tilanteensa hyväksi. On odotettavaa, että nuorten opiskelijoiden välinen eriarvoisuus lisääntyy, kun hallituksen tekemät sosiaaliturvaleikkaukset pudottavat 31 000 lasta köyhyyteen, Halinen huomautti.
– Pahoinvointi ja lieveilmiöt lisääntyvät kahdella tapaa kriittisesti. Monilla, joilla jo valmiiksi meni huonosti, menee nyt entistä huonommin. Ja samalla yhä useampi voi pahoin. Haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien tunnistaminen onkin suunnitelmien toteutumisen näkökulmasta kriittistä. Samalla on vain perusteltua todeta, että sinällään erinomaisten visiomme ja missiomme toteutuminen päätetään lopulta suurilta osin aina budjettipöydissä. Urakka hyvinvoinnin haasteisiin vastaamisessa on ehdottomasti vaikea, mutta ei toki mahdoton, muistutti vasemmiston valtuutettu Lauri Lindén.
Laura Korhonen puhui lähisuhdeväkivallan ehkäisevän työn tärkeydestä. Pirkanmaan hyvinvointialueella on väkivallan ehkäisyn toimenpideohjelma ja Korhonen korosti, että ennaltaehkäisevä työ kuuluu monelle taholle.
– Meidän täytyy kyetä tunnistamaan lähisuhdeväkivalta ja sen uhka ajoissa hyvinvointialueen sekä kuntien kaikissa palveluissa. Väkivaltaa ei hoideta ainoastaan väkivaltayksikössä, vaan väkivaltaa voidaan tunnistaa ja siihen voidaan vaikuttaa esimerkiksi neuvolassa, päihde- ja mielenterveyspalveluissa, vammaispalveluissa, työterveydessä, kouluissa, päiväkodeissa, seurakunnissa. Väkivallan estämisessä tunnistaminen, puheeksi ottaminen ja ennaltaehkäisy on keskeistä, Korhonen totesi.
