Vasemmistoliittolaisten vappupuheissa ympäri Pirkanmaata kohtasivat nykyisen politiikan rujous ja vahva muutostahto. Vappupuhujat antoivat tiukkaa kyytiä nykyhallituksen politiikalle, joka on kasvattanut työttömyyttä, lisännyt ja syventänyt köyhyyttä, rapauttanut hyvinvointipalveluja ja heikentänyt työntekijöiden oikeuksia.
– Orpo lupasi suomalaisille 100 000 uutta työllistä. Purra lupasi suomalaisille, että perussuomalaiset eivät leikkaa sosiaaliturvasta. Molemmat lupasivat laittaa Suomen talouden kuntoon. Onko kukaan Suomen poliittisessa historiassa pettänyt lupauksia ja epäonnistunut tavoitteissaan pahemmin kuin nämä kaksi, kysyi europarlamentaarikko Li Andersson vappupuheissaan Tampereella ja Kangasalalla.
– Ei tullut 100 000 työllistä. Tuli lähes 100 000 uutta työtöntä ja koko Euroopan unionin korkein työttömyys. Suomessa on myös Euroopan nopeimmin heikkenevä julkinen talous. Velkaantuminen ei taittunut ja vauhti vain kiihtyy. Budjettialijäämäkin oli edellisen hallituksen jäljiltä puolet pienempi kuin mitä Purra tulee jättämään seuraajalleen, totesi Andersson
Tampereen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja, varakansanedustaja Minna Minkkinen muistutti Hämeenkyrössä, etteivät hallituksen tekemät leikkaukset kuntien rahoitukseen ole abstraktia talouspolitiikkaa. Leikkaukset vähentävät koulujen ja varhaiskasvatuksen resursseja ja koskettavat jokaista perhettä.
– Asiakasmaksujen nosto kolmen vuoden sosiaaliturvaleikkausten päälle ajaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevat entistä suurempaan talousahdinkoon. Erityisen julmasti nämä osuvat pitkäaikaissairaisiin ja ikäihmisiin, konkretisoi Minna Minkkinen leikkausten vaikutuksia.
Kaupunginhallituksen toinen varapuheenjohtaja Teresa Kvick muistutti puolestaan Nokialla, miten entistä useampi joutuu korotusten seurauksena miettimään, maksaako vuokran, ostaako ruokaa vai meneekö lääkäriin.
– Näillä toimilla hallitus on ajanut Suomen suurtyöttömyyteen ja tyrehdyttänyt kotimaisen kulutuksen. He, joilla on vähänkin ylimääräistä, säästävät pahan päivän varalle: tänä aikana maassamme ei voi todellakaan luottaa siihen, että yhteiskunnan turvaverkot kannattelevat, jos työttömyys tai vakava sairaus osuu omalle kohdalle, totesi Teresa Kvick.
Ruovedellä ja Virroilla puhunut eduskuntavaaliehdokas Laura Korhonen puolestaan muistutti, miten nykyhallituksen politiikan seurauksena yli sata tuhatta uutta ihmistä ja 31 000 lasta on työnnetty köyhyyteen.
– Suomessa melkein miljoona ihmistä elää köyhyysrajan alapuolella. Ruokajonot on kasvaneet niin suuriksi, että Helsingissä jouduttiin sulkemaan yksi ylikysynnän takia. Asunnottomuus on lähtenyt Suomessa nousuun ensimmäistä kertaa vuosiin. Ihmisten toimeentulosta ja tärkeistä palveluista on leikattu, ja samalla rikkaille ja suuryrityksille on annettu veronkevennyksiä, totesi Laura Korhonen.
Nokialla puhunut vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas Anne Nyman arvioi osan päättäjistä olevan kaukana siitä todellisuudesta, jossa ihmiset elävät päivästä toiseen.
– Suomessa tehdään nyt sellaisia heikennyksiä sosiaaliturvaan, että niitä olisi vielä jokin aika sitten pidetty pöyristyttävinä. Nyt niitä perustellaan välttämättöminä säästöinä. Epävarmuudesta on tullut pysyvä tila ja palvelujen heikkenemisestä asia, johon ihmisten odotetaan vain sopeutuvan. Mutta se, että johonkin totutaan, ei tarkoita, että se olisi hyväksyttävää tai oikein, tiivisti Anne Nyman.
Työntekijöille oikeutta, ihmiskaupalle loppu
Työnjuhlassa puhuttiin myös paljon työstä ja vaadittiin parempia työn tekemisen edellytyksiä. Li Andersson muistutti, ettei nykyhallitus ole vaatinut suomalaiselta yritysjohdolta vyön kiristystä, talkoohenkeä eikä oikeastaan yhtään mitään.
– Lakko-oikeuden rajoittaminen, ansiosidonnaisen heikentäminen, liittojen asemaa heikentävä paikallisen sopimisen malli, sovittelijan aseman rajoittaminen, ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poisto, yhteisöveron alennus ja nyt vielä määräaikaisten työsopimusten helpottaminen listasi Li Andersson toimia, joilla hallitus on toteuttanut Elinkeinoelämän Keskusliiton, EK:n pitkää toivelistaa.
Minna Minkkinen muistutti, ettei Suomessa tapahtuva ihmiskauppa ei ole sattumanvaraista, vaan hyvin määrätietoista ja järjestelmällistä ja se on ollut pahantahtoisille toimijoille helppoa.
– Tavoitteena tulee olla, että Suomi ei enää ole maa, jossa ihmiskauppa on helppoa, vaan maa missä se on mahdotonta. Ihmiskauppaa ja työperäistä riistoa voidaan kitkeä kriminalisoimalla alipalkkaus, mahdollistamalla ammattiliitoille joukkokanneoikeus ja lisäämällä ammattiliittojen tiedonsaantioikeutta. Lisäksi on toteutettava hankintalain muutos, jotta pääurakoitsijalle tulee vastuu koko alihankintaketjusta. Näin kitkemme pois maan tavaksi muodostuneen riiston, vaati Minna Minkkinen.
Kohti kaikille turvallista Suomea
Millaisen Suomen me haluamme, kysyi europarlamentaarikko Li Andersson vappuyleisöltä.
– Haluammeko Suomen, jossa työelämän epävarmuutta, yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja köyhyyttä tietoisesti kasvatetaan poliittisilla päätöksillä. Ei – emme halua. Sellainen Suomi, jonka Orpon ja Purran hallitus leikkauksilla ja heikennyksillään luovat, ei ole meidän Suomemme. Meidän Suomemme on yhteiskunta, joka ymmärtää yhteisöllisyyden ja koko kansakunnan pärjäämisen merkityksen –- kaikille. Me olemme pienessä maassa asuva pieni kansa, ja juuri siksi meillä ei ole varaa hukata yhdenkään ihmisen potentiaalia sen vuoksi, että vanhemmilla ei ole ollut rahaa, tai siksi, että sairauden edessä apua ei ollut saatavilla, tiiviisti Andersson yhteisen näkemyksen tulevaisuuden Suomesta.
Nokialla puhunut vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelä muistutti, että on täysin mahdollista rakentaa yhteiskunta, jossa tavallisten ihmisten arki on turvattua ja jossa tulevaisuuteen voi luottaa ja jossa yhteiskunnan turvaverkko kantaa, kun elämä koettelee.
– Vasemmiston vaihtoehto lähtee yksinkertaisesta periaatteesta: talouden tulee palvella ihmisiä, ei toisin päin. Tämä tarkoittaa konkreettisia tekoja, painotti Mai Kivelä ja jatkoi, ettei ilmastopoliittisia toimia voi laiminlyödä, kuten tämä hallitus on tehnyt. Ei vaikka muut kriisit vaikuttaisivat akuutimmeilta. Sillä se on kuin sammuttaisi pienen tulipalon kodissa, jonka perustukset ovat romahtamassa.
Eduskuntavaaliehdokas Tiina Vaittinen nosti esiin puheessaan Sastamalassa kiertotalouden mahdollisuuden ja muistutti, miten yli kolmannes koko maailman bruttokansantuotteesta katoaa maailmantaloudesta joka vuosi.
– Yli 25 tuhatta miljardia euroa toisin sanoen heitetään hukkaan, vuosittain. Tämä johtuu siitä, että vallitseva talousjärjestelmä ei kykene säilyttämään tuottamaansa arvoa. Tuhlaamme itsemme turmioon. Näissä luvuissa piilee kuitenkin vihje siitä, miten aidosti kestävä ja hyvinvoiva talous voidaan rakentaa. Hyvinvoivat ja elinkelpoiset talousjärjestelmät tulevat tulevaisuudessa rakentumaan monialaisten kiertotalouden ekosysteemien varaan. Tämä ei tarkoita vain kierrättämistä, vaan taloudellisen toiminnan ja kuluttamisen uudelleen järjestämistä niin, että se mitä luodaan – tavaraa, palveluita, rahaa, arvoa, hyvinvointia – pysyy kierrossa ja säilyttää arvonsa.
– Monialaiset kiertotalouden ekosysteemit rakentuvat nimenomaan elinvoimaisten paikallistalouksien varaan. Tämä tukisi myös Suomen turvallisuutta ja huoltovarmuutta muuttuvassa geopoliittisessa tilanteessa. Jos niin haluttaisiin, taloudellista hyvinvointia tuottavia kiertotalousjärjestelmiä voitaisiin jo nyt rakentaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon materiaalivirtojen ympärille, jatkoi Tiina Vaittinen.
Muutoksesta totta
Li Andersson totesi katsovansa kohti tulevia eduskuntavaaleja suurella optimismilla ja motivaatiolla, sillä gallupit osoittavat muutoksen olevan mahdollista ja että se on jo käynnissä.
– Uskon, että meitä on täällä paljon, jotka haluamme samaa. Kuten totesin puheeni alussa, vasemmistoliiton oikeudenmukaiselle ja inhimilliselle politiikalle on kannatusgalluppien valossa kysyntää enemmän kuin koskaan, kannusti Li Andersson kuulijoita.
Anne Nyman muistutti, ettei nykyinen kehitys ole luonnonlaki eikä suunta ole ennalta määrätty. Aina on vaihtoehtoja, myös silloin, kun sanotaan, ettei niitä ole. Hän muistutti, että mahdollisuuksia vaikuttaa on monia ja yksi tärkeimmistä on ensi kevään eduskuntavaalit.
– Tulevat eduskuntavaalit ovat hetki kysyä, onko tämä suunta sellainen, jonka haluamme hyväksyä. Jos ei ole, suuntaa voidaan muuttaa – äänestyskopissa. Yhteiskunta, Suomi, ei ole vahva silloin, kun vain voimakkaimmat pärjäävät. Se on vahva silloin, kun se pitää huolta myös vaikeimmassa asemassa olevista, korosti Anne Nyman
Laura Korhonen puolestaan muistutti että vaaleihin, jotka lopettavat tämän julman kurjistamispolitiikan, on aikaa enää 352 päivää.
– Me vasemmistoliitossa olemme valmiita tekemään asiat paremmin. Vaalivalmistelu on alkanut, ensimmäiset ehdokkaat on julkistettu, suunnittelu ja tekeminen jatkuu. Vaalityö on nyt juuri siinä vaiheessa, että jokaisella päivällä alkaa olla merkitystä. Ja voin kertoa teille, että vasemmistoliitossa ei olla varmaan koskaan oltu vaaleihin näin valmiita kuin mitä me ollaan nyt. Muutos on tulossa, ennakoi Laura Korhonen
Kohti kaikille turvallista maailmaa
Suomen valinnoilla on merkitystä myös maan rajojen ulkopuolella. Li Andersson vaati puheessaan Suomesta maata, joka uskaltaa rohkeasti muodostaa oman linjansa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja toimii kansainvälisen oikeuden ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Hän korosti, ettei Suomi käy asekauppaa kansanmurhaa suorittavan valtion kanssa eikä salli ydinaseita maaperälleen.
Eduskuntavaaliehdokas Tiina Vaittinen totesi vappupuheissaan Sastamalassa, että kokoomuksen hallitsema Suomen ulkopolitiikka elää menneessä maailmassa.
– Maailmanpolitiikassa käynnissä olevaa historiallista murrosta ei olla suostuttu tunnustamaan ajoissa. Sen sijaan on viimeiseen saakka epätoivoisesti tarrauduttu Yhdysvaltain murenevaan maailmanmahtiin. Kansainvälispoliittisista tosiasioista vaikeneminen muistuttaa suomettumisen ajasta: rähmällään ollaan, nyt vain eri suuntaan kuin ennen, totesi Tiina Vaittinen.
– Orpon hallituksen viimeisin Suomen turvallisuutta heikentävä tempaus on sallia ydinaseiden tuominen Suomen maaperälle. Tämä historiallinen, iso ja vakava muutos Suomen ydinasedoktriiniin on valmisteltu hätiköiden ja asiantuntijoita kuulematta. Mutta näinhän hallitus työtään tekee: hätiköiden ja asiantuntijoita kuulematta. Olen koulutukseltani rauhan- ja konfliktintutkimuksen tohtori. Voin vakuuttaa, että hallituksen ajama ydinasedoktriinimuutos ei Suomen turvallisuutta paranna, päinvastoin, jatkoi Tiina Vaittinen.
Teresa Kvick puolestaan totesi, ettei maan hallituksella ole ollut rohkeutta selväsanaisesti tuomita presidentti Trumpin eri puolilla maailmaa tekemiä hyökkäyksiä ja uhkailuja.
– Suomen ja Euroopan pitää nyt seistä lujasti omilla jaloillaan ja selkeästi irtautua Yhdysvalloista, vaati Teresa Kvick.
