Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi Iidesjärven puiston asemakaavan maanantain kokouksessaan. Alueelle suunnitellaan luontopainotteista puistokokonaisuutta ja luonnonsuojelualuetta. Asemakaavahanke on tullut vireille vuonna 2020.
Asemakaava-alueeseen kuuluva osa Iidesjärven vesialuetta ja osa rantavyöhykkeitä on osoitettu luonnonsuojelualueeksi. Noin kaksi kilometriä Tampereen keskustasta kaakkoon sijaitseva Iidesjärvi kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan ja on merkittävä virkistysalue.
Kaava herätti valtuustossa vilkasta keskustelua ja jakoi jonkin verran myös vasemmistoliiton valtuustoryhmän mielipiteitä, vaikka ryhmä kuitenkin asettui esitetyn kaavan taakse. Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Mitja Tapio oli tyytyväinen siihen, että luontoarvot ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen sekä turvaaminen otetaan kaavassa paremmin huomioon kuin aiemmissa suunnitelmissa.
– Vasemmistoliiton valtuustoryhmä on vuosien varrella keskustellut Iidesjärvestä valtavan paljon. Ryhmämme on vaikuttanut erittäin pitkäjänteisesti siihen, että suunnitelmia karsitaan ja niissä keskitytään erityisesti alueen luonnon tilan parantamiseen ja ihmisen aiheuttamien haittojen rajoittamiseen. Olemme myös perehtyneet kaupunkilaisten antamaan palautteeseen, käyneet keskustelua ja vierailleetkin alueella, vaikka se on monelle meistä entuudestaan hyvin tuttu, myös minulle henkilökohtaisesti, Tapio kommentoi.
Vasemmistoliiton valtuutettu Jouni Sirén osoitti puheenvuorossaan tyytymättömyyttä lopputulokseen:
– Tämän suunnitelman mukaisen puiston nimi voisi olla Menetetyn mahdollisuuden puisto. Meillä olisi ollut mahdollisuus tehdä Iidesjärven etelärannasta esimerkki siitä, miten ihmisen runnomat alueet luonnonmukaistetaan. Oltaisiin viherretty ankea varikkoalue ja kaatopaikka, mutta muuten menty luonnon ehdoilla. Tätä halusi myös iso osa alueen asukkaista ja muistakin tamperelaisista. Tällainen alue ison kaupungin keskustan tuntumassa asutuksen vieressä olisi ollut jotakin ainutlaatuista. Mutta luonto oli ilmeisesti liian radikaali ratkaisu, Sirén totesi.
Sirén istui viime valtuustokauden yhdyskuntalautakunnassa, jossa kaavaa oli valmisteltu monta vuotta.
– Kovan vastustuksen ansiosta pahimpia aikeita on onneksi karsittu, mutta edelleen on näköjään mahdotonta palata lähtöruutuun ja ensin kysyä asukkaita ja vasta sitten laatia suunnitelmia, hän jatkoi.
Yhdyskuntalautakunnassa tällä kaudella vaikuttava vasemmistoliiton valtuutettu Laura Korhonen korosti, että kaavavalmistelu on ollut pitkä prosessi, jonka aikana useita seikkoja sekä palautetta on otettu huomioon.
Kaavavalmistelussa on ollut paljon tärkeitä huomioitavia asioita, kuten luonnon monimuotoisuus ja alueella asuvien eläinten hyvinvointi, alueen mahdollisuudet ihmisten hyvinvoinnin tukemisessa sekä se miten saadaan estettyä ihmisten toiminnan vahingot alueelle, ja esimerkiksi vanhan kaatopaikan kunto. Saamani palautteen mukaan tamperelaisia on huolettanut erityisesti alueen luonnon säilyminen ja lintujen hyvinvointi. Kun kaavaa muovattiin, pyrittiin turvaamaan luontoa ja eläinten hyvinvointia, ja estää ihmisten tekemää haittaa alueella, Korhonen nosti esiin.
