Otsikoilta Suomen karmivasta työllisyystilanteesta ei ole voinut välttyä. Erityisen huolestuttavaa on nuorten, etenkin 25–34-vuotiaiden, työttömyyden voimakas kasvu. Kesäkuun lopussa tässä ikäryhmässä oli 72 000 työtöntä.
Työttömyys uran alkuvaiheessa heijastuu pitkälle tulevaisuuteen. Ensimmäiset työpaikat tarjoavat työkokemusta, osaamista ja verkostoja, jotka ovat myöhemmin ratkaisevassa asemassa työnhaussa. Jos nämä mahdollisuudet jäävät saamatta, nuoren asema työmarkkinoilla heikkenee entisestään. Kilpailu työpaikoista on kiristynyt, kun työttömyys koskettaa laajasti myös muita väestöryhmiä. Kun nuori ei saa näitä arvokkaita eväitä työnhakupakkiin, ei hän mitenkään voi työnhaussa voittaa.
Pitkittynyt työttömyys tai pomputtelu määräaikaisesta työsuhteesta toiseen ei myöskään luo uskoa tulevaan. On vaikea haaveilla tulevaisuudesta, jos toimeentulo ja työura ovat jatkuvasti epävarmoja. Monilla nuorilla taustalla on lisäksi opinnoista kertynyt velkataakka, mikä lisää taloudellista painetta.
Kaupungin mahdollisuudet ratkaista työllisyyskriisiä ovat rajalliset, mutta eivät olemattomat. Näitä keinoja olemme käsitelleet niin kaupunginvaltuustossa kuin elinvoima- ja osaamislautakunnassakin.
Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuussa työllisyyspaketin, joka sisältää useita nuoria tukevia toimenpiteitä. Kesätyö- ja kesäyrittäjyysseteleiden määrää kasvatetaan, jotta yhä useampi nuori saisi ensimmäisen kosketuksen työelämään. Parhaimmillaan nämä kokemukset vahvistavat nuoren uskoa omiin mahdollisuuksiinsa sekä helpottavat myöhempää työllistymistä.
Haastava työttömyystilanne näkyy myös korkeakouluopiskelijoiden harjoittelumahdollisuuksissa, sillä niin ikään harjoittelupaikat ovat kiven alla. Tämä vaikuttaa sekä opiskelijoiden mahdollisuuksiin kerryttää työkokemusta että valmistumiseen, sillä harjoittelu kuuluu monissa tutkinnoissa osaksi opintoja.
Kolmas nuoria koskeva kokonaisuus työllisyyspaketissa on Tredun pajakoulumallin kehittäminen. Pajakoulu pyrkii tarjoamaan alle 30-vuotiaille, pelkän peruskoulun varassa oleville nuorille koulutuspolkuja toisen asteen tutkintoon. Pelkän peruskoulun varaan jääminen on yksi merkittävimmistä syrjäytymisriskiä lisäävistä tekijöistä.
Lisäksi elokuun elinvoima- ja osaamislautakunnan kokouksessa käsittelimme kaupunginosiin kohdistuvaa pilottia, jonka tavoitteena on vähentää nuorisotyöttömyyttä. Vaikka Tampereen kaupungin osuus valtakunnallisen pilotin rahoituksesta ei ole vielä tiedossa, niin nuorten, erityisesti työelämän, koulutuksen ja harjoittelun ulkopuolella olevien, työllistymisen ja koulutukseen kiinnittymisen tukeminen on Orpon hallitukselta pitkästä aikaa kannatettava toimi. Pilotit eivät kuitenkaan yksin ratkaise työllisyyskriisiä.
Syyskuun elinvoima- ja osaamislautakunnan kokouksessa tulemme käsittelemään Tampereen kaupungin elinvoiman avustusten myöntämisperusteita. Kyseisessä dokumentissa käsitellään myös nuorten työllisyyttä koskevia toimia: kesätyö- ja kesäyrittäjyysseteleitä, nuorisotakuuavustuksia sekä uutena avauksena kansainvälisyysseteliä, joka myönnetään yritykselle, yhdistykselle tai säätiölle kansainvälisen korkeakouluopiskelijan palkalliseen harjoitteluun.
Nuorten työllisyys ei ole vain yksittäisen henkilön inhimillinen koettelemus, vaan koko kaupungin ja yhteiskunnan tulevaisuuskysymys. Siksi jokainen työpaikka, harjoittelumahdollisuus ja koulutuspolku on tärkeä investointi. Vaikka kunnat eivät voi yksin ratkaista työllisyyskriisiä, voimme omilla teoilla tukea nuorten työllistymistä.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton valtuutettu Tampereen kaupunginvaltuustossa ja Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuustossa.
