Aluevaltuusto kävi maanantaina lähetekeskustelua mielenterveyspalvelujen kehittämissuunnitelmasta. Eniten valtuutettuja puhuttivat suunnitelmat siirtää Valkeakosken ja Sastamalan psykiatrian poliklinikoiden toiminnot Tampereelle. Asia herätti valtuutetuissa huolta muun muassa kasvavien välimatkojen takia.
– Palveluiden käyttäjissä on paljon asiakkaita, joiden toimintakykyä saadaan tuettua aktivoimalla heitä itse käymään fyysisellä vastaanotolla. Monilla heistä ei ole myöskään omaa autoa eikä ole kykyä eikä rohkeutta käyttää julkista liikennettä, jolloin pelkät kotikäynnit tai etäyhteydet eivät vastaavaa toimintakykyä ylläpidä eivätkä kehitä, kommentoi vasemmistoliiton aluevaltuutettu Leena Saarela.
– Pitkät välimatkat ja puutteelliset joukkoliikenneyhteydet voivat muodostaa merkittävän esteen ja kynnyksen palveluihin hakeutumiselle ja pääsylle ja vaikeuttaa palvelujen käyttöä ja siten myös pitkittää ja monimutkaistaa potilaan akuuttia sairausvaihetta, Saarela jatkoi.
Toimintojen siirtoa on perusteltu sillä, että Tampereella on mahdollista tarjota enemmän erilaisia hoitomuotoja ja Tampereelle on helpompi saada lääkäreitä. Kehittämissuunnitelmassa mainitaan myös mahdollisuus liikkuviin palveluihin vaikeissa tapauksissa.
Saarela toivoi, että vaihtoehdoissa huomioitaisiin myös mahdollisuudet säilyttää psykiatrisen avoterveydenhuollon palveluja Valkeakoskella ja Sastamalassa.
– Kaikkea alueellista työskentelyä ei pidä keskittää vain Tampereelle. Alueilla tarvitaan jatkossakin pysyvää psykiatrisen avohoidon henkilökuntaa, jolla mahdollistetaan myös asiakkaiden pysyvämmät hoitokontaktit ja etäkontaktien lisäksi pitää säilyttää mahdollisuus asiakkaan tarpeen mukaiseen kasvokkaiseen palveluun myös lähipalveluna, Saarela totesi.
Työvuorosuunnitteluun kaivataan yhteisöllisyyttä
Yhteisöllisestä työvuorosuunnittelusta käytiin jälleen aluevaltuuston kokouksessa keskustelua, kun käsittelyssä oli vihreiden aluevaltuutettu Petri Siuron yhteisöllistä työvuorosuunnittelua koskevan valtuustoaloitteen saama vastaus. Vastauksessa selviää, että osassa yksiköitä käytetään automatisoitua, eli optimoitua työvuorosuunnittelua, jonka käyttöönotosta päättävät johtajat. Optimoitu työvuorosuunnittelu antaa työntekijöille hyvin vähän mahdollisuuksia vaikuttaa työvuoroihinsa.
Vasemmistoliiton edustajat katsoivat, että aloitevastaus ei ollut linjassa valtuuston tahdon kanssa, sillä viime kaudella valtuusto oli hyväksynyt vasemmistoliiton ponsiesityksen, jonka mukaan työvuorosuunnittelun tulee toteuttamistavasta riippumatta mahdollistaa autonominen eli yhteisöllinen työvuorojen suunnittelu ja tukea työelämän ja vapaa-ajan yhteensovittamista sekä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä.
Vasemmistoliiton ryhmä oli jättänyt vuonna 2022 aloitteen, jossa vaadittiin ohjelmistoavusteiseen ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia heikentävään järjestelmään siirtymisen keskeytystä. Kun järjestelmä kuitenkin oli päätetty ottaa käyttöön, vasemmistoliiton edustajat vaativat ponnellaan, että yhteisöllinen työvuorosuunnittelu olisi mahdollista.
– Tänä iltana on paljo puhuttu myös työhyvinvoinnista. Siitä on kyse myös kolmivuorotyössä. Automatisoitu työvuorosuunnittelu, jossa työntekijällä toisin kuin yhteisöllisestä, autonomisessa työnsuunnittelussa on minimaallinen mahdollisuus vaikuttaa työvuoroihinsa. Itsekin kolmivuoroista hoitotyötä tehneenä, tiedän, että mahdollisuus vaikuttaa työvuoroihin on keskeinen tekijä työhyvinvoinnille. Se, että pystyy vaikuttamaan työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen, on keskeinen tekijä, vasemmistoliiton aluevaltuutettu Sinikka Torkkola totesi.
– Optimointimalli ei anna riittävästi mahdollisuuksia huomioida erilaisia elämäntilanteita ja niiden asettamia tarpeita. Työntekijöiltä saadun palautteen perusteella mahdollisuus vaikuttaa omiin työvuoroihin on vähentynyt yksiköissä, joissa optimointimalli on otettu käyttöön. Työvuorolistat julkaistaan edelleen vain noin viikkoa ennen niiden alkamista, jolloin työntekijöiden on vaikeaa järjestää esimerkiksi lasten päivähoitoa ja muita tärkeitä menoja. Vain kolme prioriteettitoivetta kolmen viikon listassa ei ole riittävä, Leena Saarela huomautti.
Siuro esitti aloitteen palauttamista valmisteluun, mutta palautusesitys ei mennyt läpi äänestyksessä. Äänestyksen jälkeen Siuro teki ponsiesityksen työelämän ja vapaa-ajan yhteensovittamisen helpottamisesta, mutta tämäkään esitys ei mennyt läpi äänestyksessä.
