Teksti: CAI MELAKOSKI Kuvat: REIJO KAHELIN, CAI MELAKOSKI
– Pirkanmaalla on nyt noin 34 000 työtöntä työnhakijaa eli noin 14 prosenttia työvoimasta. Tilanne on koko maata heikompi, todetaan vasemmistoliiton ryhmän maakuntavaltuustoaloitteeessa työllisyyden parantamiseksi Pirkanmaalla. Maakuntavaltuusto kokoontui tänään Tampereella. Kokous hyväksyi Pirkanmaan liiton talousarvion ja –suunnitelman vuosille 2015-2017.
Merkittävä painopiste liiton toiminnassa on Pirkanmaan maakuntakaava 2040:n valmistelussa. Luonnos tulee nähtäville helmi-maaliskuun aikana. Ryhmäpuheenvuorossaan maakuntakaavan luonnonvaroja ja liikennettä koskevista teemoista vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Rauno Kesseli totesi muun muassa:
– Kaavan tehtävä on luoda toimintaympäristö, jossa olemme elinvoimaisia. Se ei kuitenkaan saa viedä luonnonvaroja tulevilta sukupolvilta. Sen toteuttamisen ympäristövaikutusten tulee olla kohtuullisia. Tällöin joudutaan kuitenkin kysymään, kenen kannalta asiaa tarkastellaan.
– Nyt esillä olevien liikenneratkaisuehdotusten merkittävimmät ympäristövaikutukset kohdistuvat kolmeen kuntaan, siis Ylöjärveen, Pirkkalaan ja Lempäälän. Tarkastellaanko ympäristövaikutuksia yksittäisen kunnan omasta edusta vai laajemmasta yleisestä edusta? Mahdollisesta ristiriidasta huolimatta Vasemmistoliitto pitää tärkeämpänä yleistä etua, jatkoi Kesseli.
– Tuo sama kysymys yhden kunnan omasta tai maakunnan kokonaisedusta nousee esille myös yleisessä kysymyksessä siitä, pitäisikö maakuntakaavan antaa enemmän tilaa kunnille niiden omiin maankäyttöratkaisuihin. Jos koko valta tai valtaosa ratkaisuvallasta on yksittäisellä kunnalla, sen koosta riippumatta, herää kysymys, tarvitaanko tai mihin tarvitaan maakuntakaavaa ylipäänsä. Vasemmistoliitto näkee tässäkin yleisen edun yksittäisten kuntaetua tärkeämpänä.
– Kyseenalaistaminen on ylipäänsä tarpeellista ja tärkeää. Maakuntakaavan liikenneratkaisujen osalta voimme kysyä, miten ratkaisut edesauttavat työllisyyttä ja yritystoimintaa. Antavatko ne riittävästi tukea koko maakunnan elinvoimaisuuden turvaamisessa? Vai olemmeko vuonna 2040 kenties tilanteessa, jossa liikenneväyliä ei tarvita konkreettisten tavaratuotteiden kuljettamiseen, kun teollisesta tuotannosta on kokonaan siirrytty tietotuotantoon ja tietoliikenteeseen? Ovatko väylät tarpeellisia mahdollistamaan vain NATOn panssarivaunujen kuljettamisen etelästä pohjoiseen tai johonkin muuhun ilmansuuntaan? Vasemmistoliitto pitää joka tapauksessa tärkeänä liikenneverkon kunnosta huolehtimisen myös ihmisten, teollisen tuotannon ja luonnonvarojen kuljettamiseen.
– Kysymyksillä peilataan epävarmuutta tulevaisuudesta. Luonnonvarojen osalta on kysyttävä, ovatko kaavaratkaisut ekologisesti kestäviä ja luontoa vahvistavia. Miten keskittyminen vaikuttaa luontoon ja kulttuurihistoriallisiin ympäristöihin? Entä maaseutuun ja sen kehittämismahdollisuuksiin? kysyi Kesseli, ja jatkoi:
– Yhtä lailla on kysyttävä, kykenemmekö ottamaan huomioon yleiset yhteiskunnalliset muutossuunnat. Kykenemmekö itse vaikuttamaan niihin ja kääntämään maakunnan kehittymisen kannalta epäedulliset suunnat toisenlaisiksi? Hyvin valmisteltu, hyvään tulevaisuusnäkymään perustuva maakuntakaava on tässä työssä yksi instrumentti. Samaa työtä on kuitenkin tehtävä koko kehittämissektorilla eikä pelkästään maankäytön suunnittelussa. Tämän tyyppisestä asiasta Vasemmistoliitto jättää tänään myös valtuustoaloitteen tässä kokouksessa, sanoi Rauno Kesseli.
Kesselin puhe on tässä lyhennetty, linkki koko puheeseen löytyy jutun lopusta.
Vasemmistoliiton ryhmän maakuntavaltuustoaloite työllisyyden parantamiseksi Pirkanmaalla
Pirkanmaan maakuntakaavan valmistelutyöhön liittyen on tehty kattavat selvitykset usealta maakunnan toimintaan ja sen kehittämiseen tähtäävältä eri osa-alueelta. Näitä selvityksiä tullaan hyödyntämään maakuntakaavan aikaan saamiseksi. Selvityksiä tulee laajasti hyödyntää myös muutoin maakunnan elinvoimaisuutta lisättäessä.
Kaavan taustatyössä ja liiton muussa toiminnassa on tehty useita sellaisia erillisselvityksiä, joita voidaan ja tulee käyttää mahdollisuuksina työllisyyden parantamiseksi. Tällainen on mm. uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämistä koskevat selvitykset.
Pirkanmaalla on nyt noin 34 000 työtöntä työnhakijaa eli noin 14 prosenttia työvoimasta. Tilanne on koko maata heikompi. Samanaikaisesti työnhakijoiden ja vapaiden työpaikkojen kohtaanto on varsin heikko. Tässä saattaa osaselityksenä olla työvoimahallinnossa tehdyt uudistukset, jotka pääsääntöisesti näyttäytyvät työnhakijoiden silmissä selvinä heikennyksinä.
Kunnille on myös asetettu lisääntyviä velvoitteita osallistumisesta pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen tai työmarkkinakustannusten maksamiseen. Kun kunnille ei tässä yhteydessä ole annettu lisää resursseja ja kun kuntatalous muutoinkin on tiukilla, on tilanne niin työttömien kuin kuntienkin kannalta kohtuuton.
Vasemmistoliiton maakuntavaltuustoryhmä esittää aloitteenaan, että Pirkanmaan liitto ryhtyy valmistelemaan koko maakuntaa kattavaa työllistämisselvitystä. Siinä tulee mm. konkretisoida eri ohjelmissa ja tehdyissä selvityksissä esitettyjen kehittämistoimien mahdollisuudet lisätä työvoimavaltaista yritystoimintaa. Niin ikään tulee yksityiskohtaisesti esittää, mitä eri tukimuotoja yrittäjillä on käytettävissään yritystoiminnan aloittamiseksi ja/tai laajentamiseksi ja uusien työntekijöiden palkkaamiseksi. Tällainen tietopaketti ja selvitys tulee saattaa mm. yrittäjäjärjestöjen ja muiden yrittämiseen ja työllistämiseen osallistuvien yhteisöjen käyttöön.
Aloitteen mukaisessa työllistämisselvityksessä tulee myös esittää toimenpiteitä, joilla työvoimahallinnon ja kuntien yhteistä toimintaa voidaan tehostaa. Yhteistoiminnan tulee tukea kuntien toimintaa ja mahdollisuuksia.
Lisätietoja:
Rauno Kesselin ryhmäpuheenvuoro kokonaisuudessaan
Pirkanmaan liiton tiedote kokouksesta