Työelämän kehittäminen ja tehostaminen on ollut monen illanistujaisten puheenaihe. Liian monella on kerrottavana samanlaisia esimerkkejä työpaikkatason toiminnasta. Kaikkien esimerkkien yhteinen nimittäjä on huono johtaminen. Huonolla johtamisella hukataan enemmän osaamista ja työtunteja kuin mikään ”yhteiskuntasopimus” ikinä voi saavuttaa lisäämällä työaikaa.
Yksi esimerkeistä kertoo, miten työntekijä joutui vaihtamaan työpaikkaa kahden kuukauden jälkeen, koska työnjohto ei kyennyt hankkimaan laitoskeittiöön edes kaikkia tarvittavia työvälineitä, raaka-aineita eikä edes riittävästi lautasia kaikille ruokailijoille. Työaika oli tarkoituksellisesti laskettu niin tiukalle, ettei aika riittänyt työn tekemiseen. Työnjohto edellyttikin, että työntekijät tekevät keittiön loppusiivouksen omalla ajalla. Kolmen kuukauden aikana viiden työntekijän keittiössä olikin pyörähtänyt 18 työntekijää. Miksiköhän?
Toisessa esimerkkitapauksessa työntekijä ei ollut saanut puoleen vuoteen yhtään kertaa kahta vapaapäivää peräkkäin, niinpä hän vaihtoi työpaikkaa. Kolmannessa työpaikassa tuhansien eurojen arvoinen kone seisoo nurkassa tyhjän panttina, koska työntekijöillä ei ole aikaa ottaa konetta käyttöön. Neljännessä esimerkkitapauksessa yritykseen hankittiin uusi, tehokas tuotantolinja. Tehot jäivät kuitenkin puolitiehen, sillä pakkaamoa ei laajennettu eikä pakkaajia palkattu lisää. Nämä tarinat eivät illanistujaisista lopu.
Edellä mainittuja ongelmia ei ratkaista palkkoja alentamalla tai työaikaa lisäämällä. Nämä ongelmat ratkaistaan ammattitaitoisella johtamisella sekä esimiesten ja työntekijöiden yhteistyöllä ja keskinäisellä kunnioituksella. Myös ammattiliittojen pitää lisätä vaatimuksiinsa vaade ammattitaitoisesta johtamisesta. Se on eduksi sekä työnjohdolle että työntekijöille ja koko tuotannolle, ihan kaikilla aloilla. Koska työntekijöiden niskaan ollaan koko ajan lisäämässä eri tavoin yrityksen riskiä, on työntekijöilläkin oikeus vaatia työn johtamiselta ammattitaitoa ja osaamista.
Ammattitaitoiseen johtamiseen tarvitaan metrimitan ja silmien euronkiillon lisäksi kokonaisuuksien ymmärrystä ja ihmisten kunnioitusta. Työntekemisen kehittämisessä ehdottomasti pitää siirtyä yksilökeskeisten ja lyhytaikaisten tulosten tuijottamisesta yhdessä työskentelyyn ja koko työryhmän aikaansaannosten mittaamiseen. Koska ryhmän tulokset ovat aina suuremmat kuin yksilöiden yhteenlasketut tulokset, joka on jo vanha ja tutkittu totuus.
III
Etusivun kuva: Cai Melakoski
*