Teksti: LIISA AHOLA, kuvat: KAI JOKELA
‒ Rasismi ei ole ainoastaan työväenluokkaisten valkoisten miesten ongelma, vääriin negatiivisiin leimaamisiin ja yleistyksiin syyllistyvät lähes kaikki. Myös rakenteet ovat rasistisia, totesi kansanedustaja, tietokirjailija Li Andersson alustuksessaan.
‒ Tässä keskustelussa yritämme antaa teille työkaluja käydessänne keskusteluja lähipiirissänne maahanmuutosta ja rasismista, sanoi kansanedustaja, tietokirjailija, tohtori Anna Kontula. Hän muistutti myös, ettei ole syytä ihannoida mitään maahanmuuttajaryhmää – eikä demonisoidakaan. Me kaikki ihmiset olemme joskus ärsyttäviä ja kaikissa ihmisryhmissä on huonosti käyttäytyviä. Meidän vain tulee sietää toisiamme.
Keskustelu on kolmas vaihtoehto
Käytännössä tällä hetkellä on vain kaksi tapaa suhtautua maahanmuuttoon: Rajat auki tai rajat kiinni. Li Andersson halusi ottaa maahanmuuttokeskusteluun mukaan rasismista puhumisen. Joka tapauksessa ihmiset liikkuvat. Niin he ovat tehneet aina. Jos laitamme rajat kiinni, niin siellä ihmiset ovat suljetun rajan takana. Meidän täytyy opetella tulemaan toimeen maahanmuuttoilmiön kanssa, vetosi Andersson.
– Talouskriisi on tosiasia. On muistettava, että se ei ole maahanmuuttajien aiheuttama, painotti Andersson. Hallitus oli päättänyt budjetin leikkaustoimista ennen kuin turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi. Suurtyöttömyys alkoi kauan sitten. Suomesta on siirretty työvoimavaltainen teollisuus halpojen työvoimakustannusten maihin.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Etla on ennustanut, että keskiluokka katoaa ja jäljelle jäävät rikas yläluokka ja köyhä alaluokka. Alaluokasta tulee monikulttuurinen. On syytä pelätä, että alaluokka tulee vielä jakautumaan ensimmäisen ja toisen luokan sosiaaliturvaa saaviksi. Hallitus on kaavaillut perustuslain kanssa ristiriidassa olevaa heikompaa sosiaaliturvaa turvapaikkastatuksen saajille.
Elintasopakolainen ei Suomesta turvapaikkaa saa
Li Andersson muistutti, että Suomesta turvapaikan saaneet eivät voi olla elintasopakolaisia. Se ei yksinkertaisesti ole lakiemme mukaan mahdollista. Suomi on sitoutunut Yhdistyneiden kansakuntien pakolaissopimukseen. Jos haluaisimme toimia toisin kuin nyt, meidän tulisi irtautua kansainvälisistä sopimuksistamme.
Olisi hyvä, jos meillä olisi mahdollisuus myöntää humanitaarisia viisumeita. Silloin myös köyhyyden, työttömyyden ja alhaisen elintason tähden olisi mahdollista saada oleskelulupa, vetosi Andersson.
Maahanmuuttoa säätelevään lainsäädäntöön tulisi saada muutoksia muun muassa seuraaviin asioihin:
- Laillisia maahantuloväyliä lisää
- Työnhakuviisumi
- Perheiden yhdistämisen helpottaminen
- Humanitaarisen viisumin salliminen
- Kotouttamisen tehostaminen
Suomi on ollut huono kotouttaja. Erityisesti kielteistä palautetta on annettu kotoutusohjelmaan kuuluvista kielikursseista. Kurssit ovat olleet heikkotasoisia ja niiden ajoitus on väärä. Kurssin voi aloittaa vasta oleskeluvan saamisen jälkeen, jolloin henkilö on voinut asua Suomessa jo kaksi vuotta.
Kaupunginvaltuutettu Minna Minkkinen kertoi suomalaisten penseästä asenteesta maahanmuuttajia kohtaan. Joku oli valittanut, ettei Helsingin metrossa kuule enää suomalaisten keskustelua, kun maahanmuuttajat ovat niin äänekkäitä. Minkkinen hämmästeli kommenttia, kun metrossa ei ole milloinkaan kuulunut suomalaisten keskustelua. Suomalaiset eivät tutustu ulkomaalaisiin naapureihinsa eivätkä opasta heitä suomalaisen kulttuurin ongelmissa. Jos ulkomaalainen naapuri tekee jotakin outoa, ollaan yhteydessä viranomaisiin, mutta ei vahingossakaan ihmiseen itseensä.
Maahanmuuttajaneuvoston jäsen, libanonilaistaustainen Mahmoud Machaal oletti suomalaisten varautuneisuuden ulkomaalaisia kohtaan johtuvan pelosta tai piilopelosta. Onhan Suomella pitkä valloitetun maan historia, ensin Ruotsin sitten Venäjän alusmaana. Hän muistutti, että maailma on ottanut vastaan paljon suomalaisia. Suomalainen siirtolaisuus on ollut ”elintasopakolaisuutta”. Suomalaiset itse ovat lähteneet etsimään parempaa elämää USA:sta, Kanadasta, Australiasta ja Ruotsista. Myös eläkeläisten asuminen Espanjassa ja Portugalissa on luokiteltavissa eräänlaiseksi elintasopakolaisuudeksi. Machaal kantoi huolta Suomessa syntyneiden maahanmuuttajien lapsista.
– Elleivät vanhemmat onnistu kotoutumaan, kuinka käy lasten heidän kasvaessaan aikuisiksi. Missä heidän kotimaansa on, kyseli Machaal.
Anna Kontula viittasi Aamulehdessä ilmestyneeseen kolumniinsa. Jos työnantajat onnistuvat saamaan paikallisen sopimisen käytännöksi ja samaan aikaan työmarkkinoille tulee kymmeniä tuhansia ihmisiä, joilla ei ole käsitystä suomalaisen työelämän pelisäännöistä, vaarana on työn halpamyynti.
– Kuka hyötyy maahanmuuttajien halpatyöstä, kysyi illan juontaja, Suomeen lapsena pakolaisena Chilestä tullut Javiera Marchant Aedo. Li Anderssonin mielestä lyhyellä aikavälillä halpatyöstä hyötyvät työnantajat, mutta pitkällä tähtäimella ei kukaan hyödy.
Meillä suomalaisilla on haastetta kerrakseen kuunnella ja yrittää ymmärtää rasististen mielipiteiden esittäjiä ja pyrkiä heidän kanssaan dialogiin. Rasismia ei tule missään olosuhteissa hyväksyä. Meidän tulisi osoittaa myötätuntoa turvapaikan hakijoita kohtaan, sillä jokaisella heistä on oma tarinansa. Välimerestä on tullut liian monen ihmisen hautausmaa.
Lue lisää muualla verkossa
Li Andersson: Maahanmuuttoviraston tehtävä on ihmisoikeuksien turvaaminen (Tiedote 22.10.2015)
Anna Kontula: Jotain pakolaiskeskustelusta unohtui (Kirjoitus Aamulehdelle 31.10.2015)
Minna Minkkinen: Kuripolitiikka ei ole pakolaisten syytä (Kirjoitus Aamulehdessä 7.10.2015)