MIKKO AALTONEN
Vastaanottokeskuksen perustaminen Kaupin sairaalan tiloihin keskusteluttaa kaupunkilaisia. Tampereella on suhtauduttu asiaan enimmäkseen rauhallisesti ja turhia hötkyilemättä, kuten tamperelaisuuteen kuuluu, mutta huoltakin asiasta on kannettu. Huolet tosin perustuvat enimmäkseen väärinymmärryksiin tai perättömiin tietoihin.
Viime vuoden lopulla Suomeen saapui suuri joukko turvapaikanhakijoita enimmäkseen Lähi-idästä. Tampereelle heistä tuli noin tuhat. Saapujat majoitettiin hätämajoitukseen ympäri kaupunkia, koska tällaista määrää majoitustiloja ei ollut nopeasti saatavilla. Majoitustiloina käytettiin muun muassa tyhjillään olleita kouluja Hervannassa ja Multisillassa.
Tällaisessa patja lattialla -majoituksessa ei ole tarkoituksenmukaista asuttaa ketään pidempään kuin on välttämätöntä. Tämän vuoksi Tampereelle ollaan perustamassa vastaanottokeskusta, jossa voivat asua oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat. Kaupin vastaanottokeskukseen majoitetaan 300 turvapaikanhakijaa.
Sairaalatoiminta päättyy Kaupissa ennen vastaanottokeskuksen toiminnan aloittamista. Tällä hetkellä toiminnassa on vielä kaksi vuodeosastoa ja matalankynnyksen päihdepalveluiden yksikkö Ensio. Kevään aikana vuodeosastoilta potilaat siirretään asumispalveluihin muun muassa Pohjolankadulle valmistuviin tehostetun palveluasumisen ryhmäkoteihin tai Hatanpään sairaalaan. Päihdepalveluiden yksikkö muuttaa Sarvikselle Hatanpäälle.
Kaupin sairaalan toiminta oli tarkoitus lopettaa joka tapauksessa ensi kesänä. Kiinteistö on rakennettu 30-luvulla eikä se enää vastaa sairaalatoiminnan tarpeita. Vanhan kiinteistön korjaaminen nykyaikaisen sairaalahoidon tarpeita vastaavaksi ei ole taloudellisesti eikä toiminnallisesti perusteltua.
Asukkaat vastaanottokeskukseen tulevat Tampereella olevista, lakkautettavista hätämajoitusyksiköistä. Muualta maasta saattaa tulla muutamia yksittäisiä tulijoita. Kaikenlaisista puheista huolimatta turvapaikanhakijoiden määrä ei siis vastaanottokeskuksen perustamisen vuoksi ole Tampereella nousemassa.
Vastaanottokeskuksen sijainnistakin on kannettu huolta. Aikaisemmin Tampereella toimi vastaanottokeskus Pohjolankadulla samassa rakennuksessa, johon nyt on valmistumassa tehostetun palveluasumisen yksikkö. Pohjolankadun keskuksen toiminnasta ei aiheutunut häiriöitä ympäristölle. Aiemmat kokemukset Tampereella eivät tue olettamuksia, että vastaanottokeskus lisäisi häiriöitä tai turvattomuutta.
Yleinen inhimillisyys ja kansainväliset sopimukset velvoittavat meitä auttamaan hädänalaisia. Suojelun ja turvapaikan tarpeesta päättävät valtion viranomaiset eikä Tampereen kaupunki eivätkä tamperelaiset poliitikot. Tällä hetkellä turvapaikanhakijoista noin neljännes on saanut oleskeluluvan. Jos tämä suunta jatkuu, Suomeen jää noin kahdeksantuhatta turvapaikanhakijaa.
Vaikka ajat ovat vaikeat, niin Suomi pystyy kyllä auttamaan tämän kokoista joukkoa ihmisiä ja Tampereen on oltava mukana kantamassa vastuuta.
Kirjoittaja on Tampereen kaupungin apulaispormestari ja vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja
