Toimittaja: CAI MELAKOSKI
‒ Oikeusvaltiossa rangaistukset eivät voi perustua talouden nousu- ja laskusuhdanteisiin. Kaavailut rikesakkojen nostamiseksi ja rikesakkokynnyksen madaltamiseksi ovat esimerkkejä siitä, miten käy, kun budjettitavoitteet lähtevät ohjailemaan oikeudenkäyttöä, sanoo kansanedustaja Anna Kontula tänään jättämässään kirjallisessa kysymyksessä sakkojen määräytymisperusteista.
Hallitus on jo kaksinkertaistanut rikesakot ja aikoo korottaa niitä vielä neljänneksellä. Hallitus on esittänyt myös päiväsakkojen kaksinkertaistamista.
Jo toteutetut korotukset eivät ole tuoneet hallituksen odottamia lisätuloja, sillä autoilijat ovat hellittäneet kaasujalkaa.
‒ Oikeusvaltiossa on olemassa vakiintuneet pelisäännöt, joilla rangaistuksista päätetään. Valtion alijäämäinen budjetti ei kuulu hyväksyttäviin rangaistusperusteisiin. Kutsuisin tätä rimanalitukseksi, ellei rima olisi jo valmiiksi niin alhaalla, ettei sieltä oikein mahdu enää limboamaan, Kontula napauttaa.
Kontula korostaa, että sakkojen ensisijaisena tehtävänä on kannustaa lainkuuliaiseen käyttäytymiseen, toissijaisesti rangaista lain rikkojia. Sen sijaan valtion alijäämäinen budjetti ei kuulu hyväksyttäviin rangaistusperusteisiin.
‒ Mikäli autoilijat halutaan paikkaamaan budjettivajetta, on se tehtävä säätämällä autoiluun liittyvää verotusta.
Anna Kontulan kysymys kokonaisuudessaan
Päivä- ja rikesakkoihin esitetään korotuksia (Oikeusministeriön tiedote 4.2.2016)
*Kontula-Anna