Teksti: CAI MELAKOSKI, kuva: PERTTI SALO
Hannu Salaman kirjailijanimikkoseura antoi odottaa perustamistaan useita vuosikymmeniä. Vasta hämeenkyröläisen tietokirjailijan ja kirjailijanimikkoseura-aktiivi Jussi Niinenmaan ja Hannu Salaman tuotantoa tutkineen kangasalalaisen tietokirjailijan ja kirjallisuudentutkija Milla Peltosen kohtaaminen pani vauhtia seuran syntyyn.
Niinenmaa kummasteli Hannu Salama -seuran puutetta viime syksynä Salaman täyttäessä 80 vuotta, olihan kymmenillä suomalaiskirjalijoilla jo nimikkoseuransa. Niinenmaan ja juuri Salaman elämäkerran kirjoittaneen Peltosen tutustuminen ja keskustelut johtivat nopeasti päätökseen asian korjaamisesta.
Nyt Jussi Niinenmaa on toukokuussa Tampereella perustetun seuran puheenjohtaja ja Milla Peltonen sihteeri. Seura aloittaa jäsenhankinnan kesän aikana, mutta jäsenyydestä kiinnostuneet voivat ilmoittautua johtokunnan jäsenille vaikka heti. Kiinnostus seuraa kohtaan on jo perustamisvaiheessa ollut lupaavaa. Ensimmäistä jäsentilaisuutta jo suunnitellaan, ja seura on varmasti näkyvillä Työväenkirjallisuuden päivässä syyskuun alussa.
Jussi Niinenmaa antaa seuralle vankan nimikkoseurakokemuksen
Seura on myös liittymässä Nimikoihin, Suomen kirjailijanimikkoseurojen muodostamaan yhdistykseen.
‒ Olen ollut kirjailijanimikkoseuratoiminnassa mukana pari vuosikymmentä. Siitä muun muassa kahdeksan vuotta olin Sillanpää-seuran puheenjohtajana, kertoo Niinenmaa. Aktiivina olen myös Viita-seurassa ja olen Nimikot ry:n hallituksen jäsen.
‒ Kirjailijanimikkoseuroja on perustettu ainakin 70. Kaikki eivät ole liittyneet vuonna 2004 perustettuun kattojärjestö Nimikoihin ja jotkut ovat eronneetkin. Osa seuroista on myös hiipunut tai kokonaan lopetettu, kertaa Niinenmaa Nimikoiden vaiheita.
Suomen ensimmäinen kirjailijanimikkoseura on vuonna 1930 perustettu Hj. Nortamon kulttuuriperinnön vaalimiseksi perustettu seura.
‒ Aikoinaan varsinkin Salaman teos Siinä näkijä missä tekijä teki minuun vaikutuksen. Kirjan aiheeseen minulla on ollut tilaisuus perehtyä muutoinkin melko paljon, valottaa Niinenmaa suhdettaan Salamaan.
‒ Jo pitkään olin miettinyt, että Hannu Salama tarvitsisi oman nimikkoseuransa, koska hänellä on ollut paljon persoonallista annettavaa suomalaiseen kirjallisuuteen, Niinenmaa perustelee.
Milla Peltonen tuo seuraan syvällisen Salama-tuntemuksen
‒ Hannu Salamalla on takanaan mittava ja monipuolinen tuotanto, jolle ei loppua näy. Jos kootut ja valitut teokset, näytelmät ja kuunnelmat lasketaan mukaan, Salamalta on julkaistu peräti noin 70 teosta. Viimeisin, runokokoelma Hyvästi, kirvesvarsi! ilmestyi 2016, ja uutta on tulollaan, luettelee Peltonen.
‒ Se, että Salamalle ei ole perustettu nimikkoseuraa aiemmin, tuntuu jopa hieman kummalliselta, semminkin kun uskollisia lukijoita tuntuu olevan paljon. On toki myös niitä, jotka eivät Salamaa voi sietää; Salama sai jo 70-luvulla kyseenalaisen kunnianimen Suomen vihatuin kirjailija, kertaa viime syksynä ilmestyneen teoksen Paperilla seisova Perkele – Hannu Salaman elämä ja kirjat kirjoittanut Milla Peltonen. Kirja on ehkä osaltaan vaikuttanut siihen, että Salaman nimi on ollut julkisuudessa aika paljon esillä.
‒ Tuntuu siltä, että näinä populismin ja oikeiston mellastuksen sekä hyvinvointivaltion purkamisen aikoina Salaman merkitys jotenkin kirkastuu. Vaikka en hirveästi fanita Salaman usein lietsomaa vihaa ”lahtarin kakaroita” kohtaan, niin ymmärrän hyvin, mistä se kumpuaa. Siihen moni puna- tai köyhälistötaustasta tuleva ihminen pystyy edelleen samastumaan. Salama puhuu suorastaan kuolemanvakavista asioista, mutta hallitsee kyllä huumorin ja ironiankin, Peltonen kuvailee.
Salaman teokset ja Salama henkilönäkin on Peltoselle merkinnyt ehtymätöntä tutkimusaineistoa. Hän on jo vuosituhannen vaihteen lisensiaatintyössään käsitellyt Salaman tuotantoa, sitten väitellyt Salaman jälkirealismista vuonna 2008, kirjoittanut Salaman teoksista monta tutkimusartikkelia ja lopulta elämäkerrankin.
‒ Silti vielä sanottavaa jäi, Peltonen lupaa.
‒ Alkujaan kiinnostuin Salamasta henkilökohtaisista mieltymyssyistä. Jo lukiossa pidin perusteellisen esitelmän Juhannustansseista ja siitä nousseesta kohusta. Olin erittäin vaikuttunut Salaman tavasta yhdistää tekstiinsä herkkää ja juroa, elämän itkettäviä ja koomisia sävyjä, ja niin todentuntuisella tavalla. ”Pyhää ja pahaa”, kuten Salama itse sanoo. Se oli aito hurahtaminen, avaa Peltonen Salama-kiinnostuksensa syntyä.
‒ Myöhemmin olen alkanut suhtautua suhteellisen kriittisestikin Salaman tiettyihin asenteisiin, jotka toistuvat toistumistaan, mutta edelleen pidän häntä yhtenä mestarillisimpana ja vaikuttavimpana kirjailijana, joita tiedän. Arvostan paljon enkä voi olla pitämättä Salamasta myös henkilönä; olemme elämäkertaprojektin myötä ystävystyneet. Ystävyys ei päättynyt Salama-teokseni ilmestymiseen, joten se tuskin päättyy koskaan, uskoo Peltonen
Hannu Salama -seura mukana Työväenkirjallisuuden päivässä
Uusi yhdistys astuu julkisuuteen viimeistään Työväenkirjallisuuden päivässä Työväenmuseo Werstaalla syyskuun toinen päivä.
Hannu Salama onkin ollut näytävästi esillä Tampereella juuri Työväenkirjallisuuden päivän yhteydessä, vuonna 2010 ja viimeksi kolme vuotta sitten, kun Salaman ehkä tunnetuin teos Juhannustanssit täytti 60 vuotta.
‒ Molemmilla kerroilla sain toimia haastattelijana, ja tupa oli täynnä, iloitsee Milla Peltonen, joka on monivuotinen tapahtuman järjestelytyöryhmän jäsen.
Lue lisää muualta verkossa:
Milla Peltonen: Paperilla seisova Perkele (Kirjan esittely Into Kustannus Oy:n verkkosivuilla)
Työväenkirjallisuuden päivä 2017 (Verkkosivut)
Työväenkirjallisuuden päivä (Facebook-sivu)
Suomen kirjailijanimikkoseurat (Verkkosivut)
Aiheesta aikaisemmin Vasen Kaistassa:
Hannu Salamalle perustetaan nimikkoseura (18.5.2017)
Ei unohdeta juuriamme (12.12.2014)
Hyvinvoinnin puolikasta perkaamassa (31.8.2014)
*