ULLA-LEENA ALPPI
Viimeisimmässä kaupunginvaltuuston kokouksessa kokoomuksen valtuutettu Ilkka Sasi esitti pontta, jossa edellytetään sosiaali- ja terveyspalveluilta toimenpideohjelmaa siitä miten talousarviossa pysytään.
Omassa puheenvuorossani sanoin, ettei kenellekään ole epäselvää se, että ylimääräistä rahaa ei ole ja että kaikessa toiminnassa edellytetään säästäväisyyttä. Tämä ei taatusti ole epäselvää myöskään sosiaali- ja terveyspalveluille.
Kun on itse tutustunut sosiaali- ja terveyspalveluiden konkreettiseen arkeen, tietää että kehittämis- ja tehostamistyötä on tehty paljon ja että enempää tehostamista ei voida vaatia. Kun esimerkiksi hyvin kuormittavassa lastensuojelussa yhdellä sosiaalityöntekijällä on vastuullaan jopa yli 60 asiakasperhettä, oikeampi vaatimus olisi se, että alibudjetointia ei enää sallita.
Myös muiden sosiaalipalveluiden, kuten myös vanhuspalveluiden arjessa on vaikea löytää tehostamisen ja säästämisen paikkoja. Vanhushoivaan tarvitaan päinvastoin lisää käsipareja. Perusterveydenhuollossakin olisi parannettavaa; joillakin terveysasemilla lääkärin puheille joutuu jonottamaan pitkään.
Viime aikoina paljon julkisuudessakin esillä olleiden mielenterveyspalveluiden riittämättömyys on ilmiselvää. Huolestuttavaa on lisäksi se, että mielenterveyspalveluita tarvitsevat yhä useammin nuoret ja jo lapset; heidätkö pitäisi jättää hoitamatta?
Päihdepalveluissa muun muassa huumehoitoihin, katkaisuun ja vieroitukseen tarvitaan lisää resursseja. Suuri osa huumehoitoa tarvitsevista nuorista on entisiä lastensuojelun asiakkaita. Kun lastensuojelun ja myös jälkihuollon toimet eivät ole riittäneet turvaamaan elämänhallintaa, joutuvat monet putoamaan yhteiskunnan turvaverkkojen lävitse kun tarvittavaa huumehoitoa ei ole riittävästi tarjolla. Näiden nuorten ihmisten kohdalla on hyytävällä tavalla kyse syrjäyttämisestä.
Valtaosa sosiaali- ja terveysmenoista on lakisääteisiä eikä valtuustoryhmässämme pidetä hyvänä tilannetta, jossa joudutaan toimimaan lakien rikkomista hipoen. Muistutan tilanteesta, jossa valtuusto vuosi toisensa jälkeen puuttui siihen, ettei lastensuojelutarpeen arviointeja pystytty tekemään lain säätämässä ajassa. Lopulta siihen panostettiinkin, asia saatiin korjattua, mutta tämä johti siihen, että muu lastensuojelutyö kärsi. Tätä tuskin kukaan toivoi, mutta alibudjetointi johti juuri siihen.
Valtuuston kokouksen asialistalla oli myös arviointikertomus, josta löytyvät lautakuntien vastaukset tarkastuslautakunnalle. Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunnossa kannettiin myös huolta taloudesta, mutta esittämässäni ja lautakunnan yksimielisesti hyväksymässä lausunnossa todettiin myös realistisen budjetoinnin tärkeys. Onhan aivan selvää, että alibudjetoinnin seurauksena budjetit ylittyvät ja tämän takia sosiaali- ja terveyspalveluita voidaan syyttää huonosta taloudenpidosta. Kuten juuri jaetusta ensi vuoden talousarvioesityksestä näkyy, alibudjetoinnin perinne jatkuu.
Kokoomuksen ponsiesitystä kannattaneet vakuuttelivat, ettei ponsi tarkoita leikkauslistojen tekemistä. Meidän ryhmämme ei ollut tästä lainkaan vakuuttunut. Viesti on mielestämme tulkittavissa väärin ja siitä syystä emme kannattaneet sitä. Lisäksi pormestari ilmoitti käynnistävänsä välittömästi koko talouden tasapainottamisohjelman valmistelun, joten oli turhaa ja osoittelevaa nostaa erikseen tikun nokkaan sosiaali- ja terveyspalvelut.
Ainoa keino tasapainottaa taloutta pidemmällä aikavälillä on lisätä kaupunkilaisten hyvinvointia. Siinä on työllisyyden parantumisen ohella suuri merkitys oikein mitoitetuilla sosiaali- ja terveyspalveluilla.
Kirjoittaja on tamperelainen kaupunginvaltuutettu
|||
Etusivun kuva:
*