Artikkeli: Kolumnit 2013–2018

21.2.2018 klo 12:06

Valtakunnanjulkkis

PIRKKO SEPPI
No niin, nyt sitä sitten on nautittu päivän verran julkisuutta. Miljoona ihmistä näki kuinka taannoin poseerasin kokoaukeaman kuvassa viikonvaihteen Ilta-Sanomissa. Päällä oli risat verkkarit, reikäiset sukat ja hajoava villapaita. Tukka takussa ja naama myrtyneenä julistan, että arkkurahaa on muori tässä hakemassa. Ja livenä sama henkilö esittää huolensa Suomen hauskin tavis -ohjelmassa 2.3. Nelosella.

Haastattelin pari vuotta sitten Eero Paloheimoa. Hän kertoi perustamastaan Unite the Armies -hankkeesta, joka yrittää kerätä allekirjoituksia ja porukkaa toteuttamaan sitä villiä unelmaa, että miekat vielä taottaisiin auroiksi – tai että edes osa ”puolustusvälineisiin” haaskattavista varoista käytettäisiin luonnonsuojeluun ja muuhun maailman pelastamiseen. Olen huonolla menestyksellä tarjonnut juttua hankkeesta eri lehtiin. Hömppälehtiin aihe on liian totinen ja vakava: noin umpitylsään ja omituiseen aiheeseen – ihmisetkö muka voisivat lakata tappamasta toisiaan – ei arvonsa tunteva viihdejulkaisu tartu. Vakavamieliset asiajulkaisut  taas vierastavat rehevähköä tyyliäni. Tekstissäni ei paperi rapise tarpeeksi, eikä viesti perustu lukuihin, taulukoihin ja tutkimustuloksiin. Niinpä sopivaa forumia ei löydy.

Mikä tässä yhteiskunnassa saa huomiota, mikä kiinnostaa? Ainakaan se ei näytä olevan vasemmistolainen sanoma. Muutenkin poliittinen viestittely tuppaa olemaan niin pirun sisäsiittoista. Keskenään pulistaan omassa samanmielisten piirissä. Ani harvoin onnistutaan heittämään läppää siihen tyyliin, että valtakunnanjulkkiksiksi päästäisiin. Harvoin saadaan uusia sieluja käännytetyksi. Kaikki tietää Putouksen hahmot ja huutokauppakeisarin, mutta rauhanpuolustajien ininöitä on kuullut joku harva yksilö.

Mikä mättää ja mitä voitaisiin tehdä? Ehkä politiikan totisten torvensoitajien pitäisi uskaltaa hitusen luopua arvokkuudestaan ja joskus revitellä – vaikka mokia ja ylilyöntejäkin tulisi. Varovainen kaunokielinen, oikeaoppinen taatusti paikkansa pitävä ja tilastoja lateleva hillitty asiaproosa ei  ikävä kyllä hullaannuta ketään barrikadeille. Eikä saa edes erimielisiä kirjoittaman yleisönosastoon. Kuka viitsisi aatteen miesten tylsiä litanioita tavata, kun viihdyttävämpääkin viestintää on tarjolla, muun muassa Tädin uudet tissit -terveysohjelmassa Subilla ja formulat ja hiihdot toisilla kanavilla, ja mummonkin on Kaunarinsa ja Salkkarinsa ehdittävä katsoa. Eihän sitä intoa ja istumalihaksia sitten enää riitä johonkin puisevaan politikointiin.

Maailma muuttuu, jos muuttajia löytyy tarpeeksi. Jotta joukkoja löytyisi, pitäisi meidän hillittyjen vihervassareiden idunpurennan lomassa kehitellä jotain repäisevämpää menoa ja meininkiä, sellaista joka vetäisi vertoja, jos ei ihan Putoukselle, niin edes Suomen hauskimmalle tavikselle tai surkeimmalle kuskille.

Ei voi vaikuttaa, jos ei uskalla näkyä ja kuulua arvokkuuden menettämisen pelossa. Otetaan oppia Pornolaulusta ja sanotaan reteesti vaan ruma sana niinkun sen on. Hauskuus, holjuus ja rajojen kokeilu ehkä houkuttelisi uusiakin ihmisiä kuulemaan viestejä. Etenkin nyt kun ollaan kurkkua myöten täynnä pilkunnussimista ja näpertelyä. Hallitus tanhuaa vuosikaudet olemattomien ”uudistusten” kanssa: vitonen vuorotellen lisätään ja poistetaan kaikkein köyhimpien etuuksista ja toimeentulosta. Ja tästä letkajenkasta hallitus ja satapäinen virkamiesten sakki nostaa hirmuista liksaa. (Sotea ei tässä jaksa nyt edes mainita). Lehdistö laatii tanhusta tiukkaa muotovaliota asiatekstiä. Ei ihme ettei politiikka kiinnosta, vaan mieluummin katsotaan vaikka hömppäpieruohjelma Hauskin tavis. (Muuten – kannattaa katsoa. Olisin piilottanut rooliini enemmänkin poliittista viestiä, mutta en saanut yleisöä ja tuomareita nauratettua kolmea minuuttia pidempään.)

Tarjoan pätevän reseptin poliittiselle menestykselle. Hanat auki, populismi kunniaan – jos se tarkoittaa ymmärrettävää puhetta, huumorin sallimista, mokailun pelkäämättömyyttä. Huonot tavat arvoonsa, päätä on auottava omaan vissiin tyyliin  aina kun luulee asiaa olevan ja on jokin foorumi käytettävissä. Mokia tulee, mutta tulkoon, nehän voi korjata.

Etusivun kuva:

Suomen hauskin tavis -ohjelman vakiokasvoja ovat Krisse Salminen, Elina Kottonen ja Riku Nieminen (Kuva: Hanna-Maria Grönlund, 2FNelonen)

 

*

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *