Teksti ja kuvat: MARKKU UUSINIEMI
Viime torstaina julkaistu kansalaisaloite Avohakkuut historiaan! sai yli 10 000 kannattajaa jo ensimmäisen vuorokauden aikana. Viikonlopun jälkeen jo yli 15 000 kansalaista on yhtynyt kansalaisaloitteeseen. Aloitteessa vaaditaan avohakkuiden lopettamista valtion mailla.
Aloitteen käynnistivät suomalaiset ympäristöjärjestöt Suomen Luonnonsuojeluliitto, Greenpeace, Luonto-Liitto, Birdlife Suomi ja Natur och Miljö
Tampereen Keskustorille kokoontui aurinkoisena torstaina iloinen joukko kampanjaväkeä. Mukana oli myös suojeluasiantuntija Suomen Luonnonsuojeluliiton Paloma Hannonen, joka selvitti nimenkeräyskampanjan lähtökohtia.
– Avohakkuu muuttaa aina luontoa voimakkaasti. Puuston hakkaaminen hävittää alueen lajistoa ja muuttaa olosuhteita. Avohakkuut kiihdyttävät ilmastonmuutosta ja kuormittavat vesistöä ravinteilla. Vaadimme avohakkuiden lopettamista valtion mailla, Paloma Hannonen kertoo.
– Tänään kampanjan aloituspäivänä keräämme nimiä toritapahtumissa yli kymmenellä paikkakunnalla ja lisäksi Kansalaisaloite.fi:ssä on nimienkeräys verkossa, sanoo Paloma Hannonen.
Avohakkuut historiaan! -kampanjan verkkosivuilta selviää, että yli kolmannes Suomen uhanalaisista lajeista on metsälajeja. Suurimpia syitä metsälajien uhanalaistumiselle ovat lahopuun määrän väheneminen ja metsien hakkuut. Metsäluontotyypeistämme 70 prosenttia on uhanalaisia.
Avohakattu alue on hiilen päästölähde
Viime vuonna Suomessa hakattiin enemmän metsää kuin koskaan ennen. Avohakkuut tuhoavat maiseman ja hävittävät tuhansien metsälajien kodit. Aiemmin tavalliset lajit, kuten hömötiainen ja töyhtötiainen ovat nyt uhanalaisia. Mustikkaa kasvaa huomattavasti vähemmän kuin ennen.
Metsillä on myös tärkeä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Avohakkuut eivät ainoastaan tuhoa metsäluontoa, vaan hidastavat kamppailuamme ilmastokatastrofia vastaan. Samalla ne rasittavat vesistöjämme.
Metsien puut sitovat jatkuvasti ilmakehästä hiiltä itseensä. Vaikka hakkuuaukolle istutetaan uusia puuntaimia, muuttuu avohakattu alue ensimmäiseksi pariksikymmeneksi vuodeksi hiiltä sitovasta hiilinielusta hiilen päästölähteeksi, mikä kiihdyttää ilmastonmuutosta. Jatkuvapeitteisestä metsästä löytyy jatkuvasti myös isompikokoisia puita, jotka vastaavat hiilensidonnasta, kerrotaan kampanjan www-sivuilla.
Vesistöt kärsivät avohakkuista
Avohakkuut ja niihin liittyvä maanmuokkaus nostavat vesistöihin valunnan myötä päätyvien ravinteiden ja kiintoaineksen määrää. Se kuormittaa vesistöjä, erityisesti herkkiä latvavesiä.
Ravinteet sekä kiintoaines lisäävät vesistöjen rehevöitymistä ja aiheuttavat muun muassa veden samentumista sekä hapen vähenemistä vesistöistä. Avohakkuiden ja maanmuokkauksen on todettu myös lisäävän vesieliöille hyvin haitallisen elohopean kulkeutumista vesistöihin.
Kampanjan verkkosivuilla kerrotaan muun muassa, että jatkuvapeitteisessä metsänkasvatuksessa maanmuokkausta ei yleensä tarvita ja säilyvä puusto estää maaperän huuhtoutumista vesistöön. Myös suometsien ojituksen tarve vähenee jatkuvapeitteisessä metsänkasvatuksessa, mikä osaltaan vähentää vesistöhaittoja.
Miksi on luovuttava avohakkuista juuri valtion mailla?
– Valtio on suurin yksittäinen metsänomistaja Suomessa ja valtion metsät ovat meidän kaikkien suomalaisten yhteistä omaisuutta, vastaa Paloma Hannonen Vasen Kaistan kysymykseen.
Kyselytutkimuksen mukaan 70 prosenttia suomalaisista suhtautuu avohakkuisiin kielteisesti, kerrotaan Avohakkuut historiaan! -kampanjan verkkosivuilla. Metsähallitus vastaa metsistä. Sen on metsien taloudellisen hyödyntämisen lisäksi huolehdittava muun muassa luonnon monimuotoisuudesta ja virkistyskäytön edistämisestä. Siirtyminen pois avohakkuista edistäisi osaltaan Suomen biologista monimuotoisuutta sekä perustuslakiin sisältyvää yhteistä vastuutamme luonnosta ja sen ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä.
Lue lisää muualta verkossa:
Avohakkuut historiaan kampanjasivu
Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla (aloitteen voi allekirjoittaa täällä)
Kannatusilmoitusten karttumista voi seurata reaaliajassa seuraavasta kuvaajasta:
*