Kaikkihan hänet ainakin Tampereelta tietävät. Ääni kuuluu Keskustorin vaalimökiltä tai mielenosoituksesta Koskipuistoon, ja nauru kiirii rautatieasemalle asti. Sinikka Torkkolan tarttuva nauru on kutsunut väkeä työhön rauhan- ja ympäristön sekä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta jo vuosikymmeniä. Vakavaa työtä on tehtävä ilolla.
Sairaanhoitaja, journalisti, kaupunginvaltuutettu, tutkija ja pääluottamusihminen Torkkolan 60-vuotispäivästä piti tulla suuri kansanjuhla, mutta koronakeväässä kävi toisin. Juhla sujui kaksin aviomiehen kanssa kotona Tampereen Tammelassa, kukkalähetyksiä vastaanottaen ja sähköisiä onnitteluja selaten.
Rauhanaktivismi teki sairaanhoitajasta organisaattorin
Sinikka Torkkola oppi rajat ylittävän solidaarisuuden merkityksen jo teini-iässä. Vastuuntunne koko maailmasta synnytti rauhanaktivistin:
‒ Tuolloin maailmansodan, ydinsodan uhka ja koko maapallon tuhoutuminen oli läsnä, sen torjumiseksi oli tehtävä jotain. Ajattelen, että tekemisen tarve vertautuu nykyiseen välttämättömyyteen torjua ilmastonmuutoksen uhka, Torkkola punnitsee.
Sinikka Torkkola valmistui Tampereen sairaanhoito-opistosta sairaanhoitajaksi vuonna 1985, mutta häntä odottikin vallan toisenlainen työ. Vuonna 1986 tuore 25-vuotias sairaanhoitaja kutsuttiin Suomen Rauhanpuolustajien Pohjois-Hämeen piirisihteeriksi.
‒ Rauhanaktivistina opin, että vastuu kuuluu jokaiselle, myös itselle. Opin todella paljon siitä, miten toimitaan yhdessä ihmisten kanssa. Kokemusta kertyi myös käytännön asioista, esimerkiksi tapahtumien järjestämisestä. Opin muun muassa sen, ettei poliisilaitos voi määrätä mielenosoituksen järjestäjää asettamaan liikennemerkkejä ja että soppatykkiin tarvitaan paljon vettä, muistaa Torkkola käymäänsä organisoinnin korkeakoulua ja kiteyttää:
‒ Opin myös, että ellei itse osaa, niin jossakin on joku, joka osaa ja tahtoo auttaa.
Kansainvälistyneeksi terveysviestinnän tutkijaksi
Sairaanhoitajan ammatin valinnan yksi syy oli halu lähteä kehittyviin maihin sairaanhoitajaksi. Rauhanpuolustajain kaksivuotisen työrupeaman jälkeen Torkkola toimi sairaanhoitajana ja aloitti tiedotusopin opinnot Tampereen yliopistossa.
‒ Sairaanhoitajana opin myös paljon vuorovaikutuksen merkityksestä, ihmisten kuuntelemisesta. Siitäkin on hyötyä politiikassa, Torkkola tuumii, ja tokaisee hetken mietittyään:
‒ Vaikka en kyllä kovin hyväksi kuuntelijaksi koskaan ole kasvanutkaan. No, sitä voi vieläkin treenata, iloitsee ikuinen optimisti.
‒ Terveysviestinnän tutkimuksessa sairaanhoitajan tiedoista on paljonkin hyötyä, ymmärtää myös biolääketieteellistä tapaa hahmottaa terveyttä ja sairautta, arvioi Torkkola ensin hankitun ammattitaidon etuja nykyisessä työssään.
Vuodesta 1997 hän on työskennellyt Tampereen yliopistolla eri tehtävissä, pääasiassa tutkijana, viimeiset 10 vuotta myös Tampereen yliopiston Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön, JUKO ry:n pääluottamushenkilönä, pääluottamusihmisenä, kuten hän itse tehtävää nimittää.
Kansainvälisyys on kulkenut yhteiskuntatieteiden tohtori Sinikka Torkkolan mukana työn ja elämän kaikissa vaiheissa. Hän on ollut vierailevana tutkijana Moskovassa, Oregonissa ja Bukarestissa, ja on hoitanut luottamustehtäviä kansainvälisissä viestinnän tutkijoiden järjestöissä. Nykyisin hän on Kansainvälisen viestinnän ja median tutkimusyhdistyksen (The International Association for Media and Communication Research, IAMCR) terveysviestinnän työryhmän varapuheenjohtaja.
Kirjoittaminen on sekä ajattelun että toiminnan tapa
Sinikka Torkkola kertoo tehneensä lehtiä koko ikänsä. Harrastajajournalistin ura alkoi kymmenvuotiaan lentävistä lautasista raportoivalla Ufo-lehdellä ja jatkui Viialan Demokraattisten Anti-Apatia-julkaisun yhtenä perustajana. Nuori Torkkola kuului myös sairaanhoito-opiston oppilaskunnan Leukosyytti-lehden perustajiin ja osallistui Tampereen Demokraattisten Nuorten Erneston ja myöhemmin vielä muiden vapaaehtoisvoimin tehtyjen julkaisujen tekemiseen.
‒ Pidän kirjoittamisesta, se on sekä toiminnan että ajattelemisen tapa, tunnustaa Torkkola.
Varsinaista toimittajan työtä Torkkola on tehnyt pari vuotta, ja tutkijana hän on ollut Tiedotustutkimus-lehden päätoimittajana. Suurimman urakkansa journalistina Torkkola on kuitenkin tehnyt vapaaehtoistyönä, Vasen Kaista -verkkolehden perustajana ja päätoimittajana reilut kuusi vuotta, viime maaliskuuhun saakka.
‒ Valtamedian ongelmana ei mielestäni niinkään ole laatu kuin yksipuolisuus. Journalismi on itse itsensä nimittänyt neljäksi valtiomahdiksi, mutta olisi jo aika kysyä, mitä tulee nykyjournalismin jälkeen, miettii Torkkola ammattijournalismin tilaa ja vapaaehtoisesti tuotetun viestinnän asemaa.
‒ Blogeja ja muuta journalismin ulkopuolella tuotettua mediajulkisuutta on kutsuttu viidenneksi valtiovallaksi ja sen on arveltu olevan kova kilpailija valtamedialle. En usko valtamedian, nykyjournalismin kuolemaan, mutta uskon tarvittavan muutakin kuin nykyistä valtajulkisuutta.
‒ Demokratiaan kuuluu moniäänisyys ja sitä vaihtoehtoiset mediat tuovat. Minulle toimittaminen on ennen muuta yhteiskunnallista vaikuttamista, tahtoa valaista niitäkin elämän nurkkia, jotka jäävät helposti pimentoon, Torkkola linjaa.
Journalismi on valintaa
Syntymäpäivähaastattelun lopuksi Sinikka Torkkola vielä pohtii journalismin merkitystä:
‒ Osallistuvassa journalismissa, jollaista myös Vasen Kaista edustaa, on kyse on näkyväksi tekemisestä. Äänettömien ääneen päästämisestä ja kuvattomien näyttämisestä. Tiivistäen sanoisin, että toimittaminen on minulle yhteiskunnallisen vaikuttamisen paikka.
‒ Vaikuttamisella en kuitenkaan tarkoita vain mielipiteiden julkaisemista vaan asioiden näyttämistä toisenlaisista näkökulmista. Osallistuvan journalisminkin tulee perustua hyvään journalistiseen tapaan, faktat on tarkistettava ja mielipiteet on erotettava tosiasioista.
‒ Journalismihan on aina valintaa, jossa jollekin annetaan tilaa ja jollekin ei.
‒ Valtajournalismi on omalla tavallaan myös vino, ja sitä vinoutta oikaisemaan tarvitsemme osallistuvaa journalismia. Siinä tahdon olla mukana, se on minulle paras tapa vaikuttaa ja muuttaa maailmaakin. Tutkijana uskon tietoon, ilman tietoa ei voi valtakamppailussa menestyä.
|||
