Valtiovarainministeriö on esittänyt työllisyysohjelmansa. Se on samankaltainen kuin valtiovarainministeriön, kokoomuksen ja Elinkeinoelämän keskusliiton työllistämisohjelmat ovat olleet 20 vuoden ajan. Niiden mukaan työpaikat lisääntyisivät joutuisasti kaventamalla työttömien leipää tai kaventamalla ja lakkauttamalla sosiaalietuja.
Todellisia vaihtoehtoja työllistymisen esteiden poistamiseksi on ollut koko ajan. Vasemmistoliiton puoluevaltuuston kokouksessa viime lauantaina Veera Kiretti ja Sanna-Maria Anttila nostivat esille jälleen koko joukon sellaisia.
Kiretti: Olisi monta tapaa poistaa työllistymisen esteitä
Veera Kiretti puhui työllistämispalveluiden ongelmista sillä asiantuntemuksella kuin julkisen puolen työllisyyspalveluiden sosiaaliohjaaja vain osaa. Yksi ongelma on, että työnantajan on halvempaa teettää ylitöitä yhdellä henkilöllä, kun palkata toinen työntekijä. Toinen ongelma on työttömän velat:
‒ Velkaneuvontaa ei ole saatavilla eikä henkilö jolla on paljon ulosottovelkaa uskalla ottaa palkkatyötä vastaan, koska ei tiedä, miten se vaikuttaa tuloihin. Jonot velkaneuvojalle ovat useita kuukausia, eikä työnantajat odota kuukausia työntekijän vastausta työn vastaanottamisesta.
Myös ajokortin puute tai sairaus voivat Kiretin mukaan olla työllistymisen este:
‒ Pienemmissä kaupungeissa ei ole julkista liikennettä ja usein työpaikat ovat esimerkiksi teollisuusalueilla, joihin eivät bussit kulje.
‒ Osatyökykyisten palkkaaminen pelottaa työnantajaa. Työnantajille tulisi tarjota konkreettista tukea ja apua osatyökykyisten palkkaamiseen. Oma ongelmansa on se, että pitkäaikaissairaat kuormittavat työllisyydenhoitoa, koska heidän on järjestelmämme takia pakko olla työttöminä työnhakijoina.
Kiretti kiirehti lakia työllisyyden edistämisen kuntakokeiluista. Esityksen mukaan eräitä valtion työ- ja elinkeinotoimistojen tehtäviä siirrettäisiin kokeilun ajaksi kuntien tehtäväksi.
‒ Kuntakokeilun lakien hyväksymistä on lykätty alkuvuodesta saakka, tämänhetkinen työttömyystilanne tarvitsee kuntakokeilun nyt! Kuntakokeilu on juuri sitä lähipalvelua, yksilöllistä ohjausta kohti työelämää, mitä maamme tarvitsee, Kiretti vetosi
Anttila: Myös työttömille oikeus osasairauspäivärahaan
Sanna-Maria Anttila vaati oikeutta osasairauspäivärahaan myös työttömille. Sairauden luonteen tai pitkän sairausloman jälkeen ihmisen työkyky ei välttämättä heti vastaa kokoaikatyöhön tarvittavaa. Myös työttömien toipumisajat ovat yksilöllisiä.
‒ Tällä hetkellä osasairauspäivärahan saaminen on mahdollista vain työsuhteessa oleville. Työsuhteessa olevan henkilön paluu takaisin työhön osasairauspäivärahan turvin tapahtuu lääkärin arvion sekä työnantajan ja työntekijän sopimuksen pohjalta.
‒ Työttömälle ei kuitenkaan myönnetä osittaista sairauslomaa, koska työttömyysetuutta ei makseta samalta ajalta kuin sairaus- tai osasairauspäivärahaa. Työttömän sairauden oletetaan päättyvän 100 prosenttisesti, kun henkilö on palaamassa takaisin työmarkkinoille, Anttila totesi.
‒ Muun muassa Kela toteaa, että osasairauspäiväraha tukee työkyvyttömän henkilön pysymistä työelämässä ja palaamista kokoaikaiseen työhön. Erilaiset osa-aikatyön ratkaisut voisivat olla hyvä vaihtoehto myös työttömälle henkilölle, mutta tässä kohtaa järjestelmän epätasa-arvoisuus ja kankeus tulevat vastaan.
‒ Mikäli henkilö ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi saadakseen työttömyysetuutta, on ehtona sitoutuminen kokoaikatyön vastaanottamiseen. Osa-aikatyöhön kykenevä henkilö ei todellisuudessa täytä tätä ehtoa, mutta joutuu byrokratian pakottamana näin toimimaan.
Anttila ehdotti, että Vasemmistoliitto selvittäisi miten osasairauspäivärahan laajennettaisiin kaikille työikäisille. Lisäksi tulisi tehdä selvitys osasairauspäivärahan kestosta. Nykyisellään sitä myönnetään vain 120 arkipäivää.
‒ Kokonaisuudessaan sairauspäivärahaan tulisi asettaa myös selkeät ansiotulorajat, koska sairastuminen ei aina automaattisesti tarkoita 100 prosenttista työkyvyttömyyttä. Ratkaisu ei ole ongelmaton nykyisen sosiaaliturvan tilkkutäkkimallissa, mutta myös työttömille tulee taata yhtäläinen oikeus palata työelämään kevennetysti.
Osatyökykyisten osaaminen ja arvo tulisi Anttilan mukaan olla mukana työllisyysasteen nostoon liittyvässä keskustelussa.
‒ Vasemmistoliitto on hienosti tuonut esille keinoja kohentaa työllisyysastetta ja tarvitsemmekin yhä kaikkien mahdollisten keinojen selvittämistä välttääksemme muun muassa työttömyysturvan heikentämiseen tähtääviä ratkaisuja. Tasa-arvoistavan vaikutuksen lisäksi osatyökykyisten tukeminen olisi merkityksellinen ratkaisu myös työllisyysasteen kannalta, korosti Anttila.