Norjassa puolueet jakautuvat kahteen kilpailevaan blokkiin, punaiseen ja siniseen. Siniset saivat enemmistön parlamenttipaikoista vuoden 2013 vaaleissa ja säilyttivät enemmistönsä vuonna 2017 niukasti. Eilen siniset kärsivät rökäletappion, ja punaiset saivat vakuuttavan enemmistön suurkäräjille.
Norjalaiset antoivat vaaleissa tukensa tositoimia ilmastotuhon torjuntaan ajaville puolueille ja ilmaisivat halunsa lopettaa norjalaisen kokoomuksen ja persupuolueen rikkaita suosivan ja eriarvoisuutta lisäävän politiikan.
Punavihreät nostivat ääniosuuttaan 6,7 prosenttiyksikköä
Kaikki punavihreän liittouman puolueet voittivat, lukuunottamatta sosiaalidemokraattista työväenpuoluetta (Arbeiderpartiet, A/Ap), joka hävisi yhden paikan. Vaalien suurin voittaja oli toista kertaa peräkkäin keskustapuolue (Senterpartiet, Sp), joka sai yhdeksän lisäpaikkaa ja nousi suurkäräjien kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi. Senterpartiet ei ole suoraan verrattavissa Suomen keskustapuolueeseen. Senterpartiet siirtyi jo vuonna 2005 punaiseen blokkiin, eikä ole suostunut menemään oikeistopuolueiden kanssa hallituksiin, vaikka kysyntää on ollut.
Sosialistinen vasemmistopuolue (Sosialistisk Venstreparti, SV) sai kaksi lisäpaikkaa, yhteensä 13. Vuonna 1975 perustettu puolue on uusvasemmistolaisten puolueiden pioneerejä ja sen edustajat toimivat pohjoismaiden vihreässä vasemmistossa yhteistyössä vasemmistoliiton kanssa. Puolueen vaalitunnus oli For de mange – ikke for de få (monien ‒ ei harvojen puolesta) ja päätavoitteikseen se asetti oikeudenmukaisen vihreän siirtymän ja oikeudenmukaisen Norjan.
Toiseksi suurin vaalivoittaja oli marxilaisuuttaan ja palkkatyöläisten etuja korostava puolue Punaista (Rødt), joka sai edellisissä vaaleissa ensimmäisen paikkansa suurkäräjillä, nyt kahdeksan. Rødt syntyi vuonna 2007 kun joukko pieniä vasemmistolaisia puolueita ja ryhmiä yhdisti voimansa. Puolue syntyi samaan tapaan kuin monet asemansa maidensa parlamentissa jo vakiinnuttaneet uuden vasemmiston puolueet, esimerkiksi Portugalin Vasemmistoblokki ja Tanskan Yhtenäisyyslista. Rødtin keskeisiä vaaliteemoja oli oikeudenmukainen ympäristöpolitiikka ja hyvinvointiyhteiskunta ilman voittoja. Julkiset varat on käytettävä lasten ja sairaiden, ei kaupallisten toimijoiden hyväksi.
Ympäristöpuolue vihreät (Miljøpartiet De Grønne, MDG) nosti paikkalukunsa yhdestä kolmeen. Yksi suurkäräjäpaikka meni tällä kertaa blokkien ulkopuoliselle yhden asian liikkeelle, kun Altaan sairaalaa ajava Pasientfokus nousi suurkäräjille.
Oikeisto hävisi 2017 vaaleissa seitsemän paikkaa, nyt 20 paikkaa
Norjaa on vuodesta 2013 lähtien hallinnut konservatiivipuolueen (Høyre, H) ja perussuomalaistyyppisen nationalistisen edistyspuolueen (Fremskrittspartiet, FrP) vähemmistöhallitus liberaalipuolueen (Venstre, V) ja kristillisdemokraattisen kansanpuolueen (Kristelig Folkeparti, KrF) tuella. Edistyspuolue tosin yritti tammikuussa 2020 kohentaa kymmenen prosentin pintaan pudonnutta kannatustaan eroamalla hallituksesta, kun ulkoministeriö toi kotiin sairaan lapsen ja hänen äitinsä Al Holin pakolaisleiriltä.
Ero hallituksesta oli vain kosmeettinen. Alkukauden hallitsi Høyren ja FrP:n vähemmistöhallitus kristillisten ja venstren tuella, loppukauden Høyren, kristillisten ja venstren vähemmistöhallitus edistyspuolueen tuella. Politiikan sisältö oli samankaltaista kylmää oikeistopolitiikkaa kuin Suomessa edellisen oikeistohallituksen aikana.
Vasemmistohallitus ei syntyne ilman muuta
Työväenpuolueen puheenjohtaja Jonas Gahr Støre käynnistää hallitusneuvottelut. Jo ennen vaaleja hän kertoi toivovansa työväenpuolueen, keskustan ja sosialistisen vasemmistopuolueen yhteishallitusta. Näillä puolueilla on yhteensä 89 paikkaa, enemmistöhallitukseen riittää 85 paikkaa. Edessä on kovat neuvottelut. Keskustapuolue on etukäteen ilmoittanut ettei sillä ole hinkua samaan hallitukseen sosialistisen vasemmistopuolueen kanssa. Sosialistisen vasemmistoliiton puheenjohtaja Audun Lysbakken puolestaan sanoi eilisessä voitonpuheessaan, että hänen puolueensa voi osallistua vain sellaiseen hallitukseen, jolla on sangen kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ja joka sitoutuu vahvasti hyvinvointivaltion kehittämiseen.
Vuoden 2021 tähänastiset vaalitulokset Vasen Kaista -verkkolehdessä:
Näin Eurooppa on äänestänyt parlamenttivaaleissa 2021 (13.9.2021 Kaikki vaalitulokset heinäkuun loppuun)
Vasemmiston Inuit Ataqatigiit -puolueelle riemuvoitto Grönlannin vaaleissa (7.4.2021)
Bulgaria: Neljä äärioikeistolaista puoluetta putosi parlamentista (12.4.2021)
Alankomaiden vaaleissa voitto liberaaleille ‒ vasemmistolle tappiota ja voittoja (30.3.2021)