Artikkeli: Maailma

13.9.2021 klo 10:58

Näin Eurooppa on äänestänyt parlamenttivaaleissa 2021

Yhteenvetomme Euroopan parlamenttivaaleissa kevätkaudelta 2021 esittelee vaalitulokset kahdeksasta valtiosta. Norjassa alkaa tänään parlamenttivaalien syyskausi.

Euroopassa on tänä vuonna järjestetty järjestetty yhdeksät parlamenttivaalit, niistä Bulgariassa kahdet. Syys-lokakuussa järjestetään vaalit vielä ainakin viidessä maassa. Lisäksi Bulgaria on ajautumassa vuoden kolmansiin ennenaikaisiin parlamenttivaaleihin.

Vasen Kaista -verkkolehti raportoi parlamenttivaalitulokset kaikissa Euroopan neuvoston 47 jäsenmaassa. Tässä katsauksessa mukana on myös Kosovo. Niistä maista joissa vaalit on tänä vuonna järjestetty, on uudella vasemmistolla parlamentaarista voimaa vain Alankomaissa. Loppuvuoden vaaleissa ovat mukana muiden muassa Norjan Sosialistisk Venstreparti, Islannin Vinstrihreyfingin – grænt framboð ja Saksan Die Linke.

Tässä lyhyt yhteenveto jo järjestetyistä vaaleista siinä järjestyksessä kun ne pidettiin:

Liechtenstein tyytyy konservatiiveihin

Liechtenstein on perustuslaillinen monarkia, jonka ruhtinaalla on laajat valtaoikeudet. Ruhtinas voi erottaa hallituksen ja veto-oikeudellaan kumota lakiesitykset. Maapäivät on maan 25-jäseninen parlamentti, joka valitaan joka neljäs vuosi järjestettävissä vaaleissa.

Molemmat maan valtapuolueet kuuluvat Euroopan neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa liberaalien ALDE-ryhmään. Kansalliskonservatiivinen Edistyksellinen kansanpuolue (Fortschrittliche Bürgerpartei, FBP) ja Kristillisdemokraattinen Isänmaallinen liitto -puolue (Vaterländische Union, VU) saivat kumpikin helmikuun vaaleissa kymmenen paikkaa maapäiville. FBP sai lisäpaikan, VU kaksi.

Vuoden 2017 vaaleissa 18,4 prosentin ääniosuudella viiteen paikkaan yltänyt oikeistopopulistinen, tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa ajava Sitoutumattomat-puolue (Die Unabhängigen, DU) jäi nyt 4,2 prosentin ääniosuudella ilman paikkoja. Nationalistit eivät kuitenkaan kokonaan hävinneet maapäiviltä, kun DU:sta lohjennut Demokraatit Liechtensteinin puolesta (Demokraten pro Liechtenstein, DpL) sai kaksi paikkaa. 

Sosiaaliseksi, demokraattiseksi ja ekologiseksi itsensä määrittelevä Vapaa lista (Die Freie Liste, FL) piti kolme paikkaansa.

Sosiaalidemokraateille riemuvoitto Kosovossa

Kosovon tasavallan kansainvälinen asema on ristiriitainen. Kosovo julistautui vuonna 2008 yksipuolisesti itsenäiseksi, mutta Serbia pitää yhä Kosovoa maakuntanaan. YK:n 193 jäsenvaltiosta puolet (94) on tunnustanut Kosovon tasavallan, toinen puoli (93) ei. Euroopan unionin jäsenmaista Espanja, Kreikka, Kypros, Romania ja Slovakia eivät ole tunnustaneet Kosovoa. Euroopan neuvoston parlamentaarisessa Kosovon valtuuskunta kuuluu ainoana kategoriaan “muut valtuuskunnat”.

Kosovon kansalliskokoukseen valitaan 120 jäsentä. Paikoista kymmenen on jyvitetty serbialaiselle vähemmistölle, jonka paikkoja pitää kokoomuslaisen Euroopan kansanpuolueen (EPP) liitännäisjäsen Serbien lista -puolue. Toiset kymmenen paikkaa on varattu muiden vähemmistöjen edustajille. 

Helmikuussa järjestetyissä kansalliskokouksen vaaleissa sosiaalidemokraattinen Itsemääräämisliike (Lëvizja Vetëvendosje, VV) sai 50,3 prosenttia äänistä ja 58 parlamenttipaikkaa, jossa lisäystä oli 29 paikkaa.

Toiseksi suurimmaksi puolueeksi nousi viiden paikan tappiosta huolimatta 19 paikkaa saanut konservatiivinen Kosovon demokraattinen puolue (Partia Demokratike e Kosovës, PDK). Kokoomuslainen Kosovon demokraattinen liiga (Lidhja Demokratike e Kosovës, LDK) menetti 15 paikkaa, puolet paikoistaan.

Alankomaiden 150-paikkaisessa parlamentissa on 17 puoluetta

Alankomaat on perustuslaillinen monarkia, jonka parlamentin (Staten-Generaal) lakia säätävä toinen kamari (Tweede Kamer) valitaan joka neljäs vuosi. Hallituksen aikaansaaminen on Alankomaissa usein vaikeaa, sillä yli 20 prosenttia äänistä saavia puolueita vaaleissa on enää yksi. Puolueita 150-paikkaisessa toisessa kamarissa on ollut toistakymmentä, maaliskuun vaaleista lähtien peräti 17.

Alankomaat toimi pitkään kuten useimmat länsieurooppalaiset maat, maata johti vuoronperään sosiaalidemokraattinen tai konservatiivinen puolue reilusti yli 20 prosentin kannatuksen ja yhteistyöpuolueidensa voimin. Alankomaiden tapauksessa puolueet olivat Työn puolue (Partij van de Arbeid, PvdA) ja Kristillisdemokraattinen puolue (Christen Democratisch Appèl, CDA). PvdA:n ääniosuus romahti vuoden 2012 vaalien lähes 25 prosentista alle kuuteen prosenttiin vuonna 2017 ja on samalla tasolla edelleen. CDA:n vuoden aikaisempi lähes 30 prosentin kannatus on pudonnut alle kymmenen prosentin.

Ainoa yli 20 prosentin kannatuksen puolue vuodesta 2010 lähtien on konservatiivinen liberaalipuolue Vapauden ja demokratian kansanpuolue (Volkspartij voor Vrijheid en Democratie, VVD), jonka on löydettävä muutama liittolainen muodostaakseen hallituksen. Uutta hallitusta ei Alankomaissa ole saatu aikaiseksi, vaikka vaaleista on kulunut puoli vuotta.

Maaliskuun vaaleissa VVD:n kilpailija, sosiaalista liberalismia edustava Demokraatit 66 (Democraten 66, D66) sai suurimman vaalivoiton, viisi lisäpaikkaa 15 prosentin kannatuksella. Kolmanneksi suurin puolue on perussuomalaisten kanssa europarlamentin ID-ryhmässä istuva nationalistisen Vapauspuolue (Partij voor de Vrijheid, PVV), jonka kannatus parhaimmillaan on ollut 15,5 prosenttia, maaliskuun vaaleissa 10,8 prosenttia.

Vuoden 2017 vaaleissa Euroopan vihreän puolueen (EGP) jäsen Vihreä vasemmisto (GroenLinks, GL)  oli käynnistämässä niin sanottua eurooppalaista vihreää aaltoa nostamalla parlamenttipaikkansa neljästä neljääntoista. Näissä vaaleissa se koki saman kohtalon kuin moni muu vihreä puolue viime aikoina. Se menetti liki puolet kannatuksestaan ja joutui tyytymään kahdeksaan paikkaan.

Vasemmistoliiton kanssa Euroopan parlamentin vasemmistoryhmässä istuvat Sosialistinen puolue (Socialistische Partij, SP) ja Eläinten puolue (Partij voor de Dieren, PvdD) saivat erimerkkisen vaalituloksen. SP hävisi kuuden prosentin kannatuksella viisi paikkaa ja PvdD voitti 3,8 prosentin kannatuksella paikan. SP:llä on nyt yhdeksän paikkaa ja PvdD:llä kuusi. 

Kahdet ennenaikaiset vaalit eivät tuoneet ratkaisua Bulgarian hallituskriisiin

Neuvostoliiton valtapiiristä irrottautuneissa maissa siirtyminen länsimaiseen poliittiseen järjestelmään noudatti monasti kaavaa, jossa seurattiin Länsi-Euroopassa suosittua kahden puolueen järjestelmää. Maata hallinnut kommunistinen puolue vaihtoi nimeä ja otti sosiaalidemokraattisen puolueen roolin, ja länsimaista tukea saanut oppositio järjestäytyi konservatiiviseksi puolueeksi. Puolueet vuorottelivat pääministeripuolueina ja asiat tuntuivat sujuvan mallikkaasti pari vuosikymmentä. Yksi toisensa jälkeen nämä maat ovat kuitenkin ajautuneet yhden puolueen valta-asemaan tai jatkuvaan poliittiseen kriisiin korruption ja oligarkkeja suosivan politiikan kanssa.

Myös Bulgaria noudatti tätä mallia. Sosiaalidemokraattinen Bulgarian Sosialistisen puolueen BSP (Българска социалистическа партия) ja konservatiivinen Kansalaiset Bulgarian eurooppalaisen kehityksen puolesta GERB (Граждани за европейско развитие на България) vuorottelivat vallassa, mutta vuoden 2009 vaaleista lähtien GERB on ollut vallassa, enimmäkseen äärioikeistolaisten puolueiden tuella.

Bulgaria on Euroopan korruptoituneimpia valtioita. Bulgarialaiset pienyrittäjät ja -viljelijät eivät hyödy mittavista EU-tuista, jotka hyödyttävät vain maan valtapuolue GERBiin kytköksissä olevia suuryrityksiä ja suurtiloja. GERB on kokoomuksen lailla Euroopan kansanpuolueen (EPP) jäsen. EPP on varmistanut sen, että EU:n toiminta tukiensa väärinkäytösten suitsimiseksi on varsin hampaatonta.

Bulgarialaisten mitta tuli täyteen vuoden 2020 heinäkuussa, ja satojen tuhansien kansalaisten jatkuvat mielenosoitukset johtivat ennenaikaisiin vaaleihin viime huhtikuussa.

Huhtikuun vaaleissa sekä GERB että BSP kärsivät rökäletappiot, ja neljä laitaoikeistolaista nationalistipuoletta putosi parlamentista. GERB sai 75 paikkaa (-20), BSP 43 paikkaa (-37) ja neljä perussuomalaistyyppistä puoluetta menetti 39 paikkaa. Liberaali Liike oikeuksien ja vapauksien puolesta DPS (Движение за права и свободи) sai 30 paikkaa (+4).

Toiseksi suurimmaksi puolueeksi noussut, viime vuonna perustettu populistinen yleispuolue Sellaisia ihmisiä on, ITN (Има такъв народ) sai 51 paikkaa. Uutena puolueena parlamenttiin nousi myös kolmen vanhan puolueen muodostama vaaliliitto Demokraattinen Bulgaria DB (Демократична България) joka sai 27 paikkaa. Kolmas uusi puolue oli 14 paikkaa saanut Nouse pystyyn! Mafia, painu ulos! ISMV (Изправи се! Мутри вън!).

Hallitusneuvottelut eivät tuottaneet tulosta, joten toiset ennenaikaiset vaalit järjestettiin heinäkuussa. Suurimmaksi puolueeksi nousi ITN 65 paikallaan (+14) ja muista uusista puolueista DB sai 34 paikkaa (+7) ja ISMV 13 paikkaa (-1).

Vanhoista puolueista GERB jäi toiseksi suurimmaksi 63 paikallaan (-12), BSP sai 36 paikkaa (-7) ja muihin vanhoihin puolueisiin kriittisesti suhtautuva DPS 29 paikkaa (-1).

Hallitusneuvottelujen pattitilanne jatkui muun muassa sen vuoksi, että ITN on luvannut ettei se ryhdy hallitukseen vanhojen puolueiden kanssa. Bulgariaan odotetaan kolmansia ennenaikaisia vaaleja ennen vuodenvaihdetta.

Albania osaa yllättää

Albania on monen suomalaisen mielikuvissa takapajuinen valtio syvällä idässä. Itä on aina suhteellinen käsite. Ahvenanmaan kanssa samoilla leveysasteilla sijaitsevasta Albaniasta katsoen Suomi on idässä. Albania on Euroopan köyhimpiä maita, mutta poikkeaa eräissä kysymyksissä edukseen monista varakkaimmista maista. Pakolaiskysymystä se ei monen muun Euroopan maan tapaan ratkaise rakentamalla muureja ja piikkilankaesteitä, vaan se on ottanut vastaan yli 400 000 pakolaista Kosovosta, tuhansia Syyriasta ja nyt jälleen tuhansia Afganistanista.

Albania yllättää myös naisten roolilla päätöksentekijöinä. Viime viikolla esiteltiin ehdokkaat uuden hallituksen jäseniksi. Hallituksessa on 12 naista ja viisi miestä.

Myös Albaniassa on 1990-luvulta lähtien ollut kaksipuoluejärjestelmä, jossa vuoroin konservatiivinen Albanian demokraattinen puolue (Partia Demokratike e Shqipërisë, PD) ja sosiaalidemokraattinen Albanian sosialistinen puolue (Partia Socialiste e Shqipërisë, PS) ovat vuoronperään muodostaneet hallituksen. Vuoden 2013 vaaleissa PS sai vakuuttavan vaalivoiton, ja vuonna 2017 enemmistön parlamenttipaikoista. Oppositio syytti voittajia vaalivilpistä, mutta kansainvälisten vaalitarkkailijoiden mukaan vaalit toteutettiin asiallisesti.

Viime huhtikuun vaaleissa konservatiivinen PD liittoutui 12 pienemmän oikeistopuolueen kanssa palatakseen valtaan. PD saikin 16 lisäpaikkaa, mutta ne tulivat kahden muun oppositiopuolueen, sosiaalidemokraattisen Sosiaalinen liike integration puolesta (Lëvizja Socialiste për Integrim, LSI) ja nationalistisen Oikeudenmukaisuuden, integraation ja yhtenäisyyden puolueen (Partia Drejtësi, Integrim dhe Unitet, PDIU) kustannuksella. Sosialistinen puolue piti yksinkertaiseen enemmistöön oikeuttavat 74 edustajaansa 140-paikkaisessa parlamentissa.

Kyproksen vaalit yhä kahden kauppa

Kyproksen parlamentissa on 80 paikkaa, mutta mutta turkkilaisenemmistöisten pohjoisten vaalipiirien 24 paikkaa ovat jääneet täyttämättä jo vuodesta 1964. 

Myös Kyproksella on käytännössä ollut kaksipuoluoluejärjestelmä. Kommunistinen Kyproksen edistyksellinen työväenpuolue AKEL (Ανορθωτικό Κόμμα Εργαζόμενου Λαού, ΑΚΕΛ) on yhtä poikkeusta lukuunottamatta ollut parlamenttivaalien suurin tai toiseksi suurin puolue aina Kyproksen itsenäistymisvuodesta 1960 lähtien. Kristillisdemokraattinen oikeistopuolue Demokraattinen liike, DISY (Δημοκρατικός Συναγερμός ΔΗΣΥ) on sijoittunut ensimmäiseksi tai toiseksi kaikissa vaaleissa vuodesta 1981 lähtien.

Jompikumpi puolueista on vuorollaan muodostanut hallituksen, DISY nyt kolmatta kertaa peräkkäin kevään vaalien jälkeen. Puolueiden etumatka muihin puolueisiin on kaventunut, mutta niiden kannatus on yhä omaa luokkaansa verrattuna pienempiin puolueisiin.  

AKELin kannatuosuus jäi alle 30 prosentin ensimmäistä kertaa vuoden 2016 vaaleissa ja DISYn tämän vuoden vaaleissa. DISY yritti turhaan saada vaalien jälkeen pienempiä puolueita jakamaan hallitusvastuuta, joten DISYn vähemmistöhallitus jatkaa Kyproksella.

Hävitty sota ei kaatanut Armenian hallitusta

Armeniassa järjestettiin keväällä 2018 joukkomielenosoituksia jotka johtivat verettömään vallankumoukseen. Parlamentti valitsi pakon edessä oppositiojohtaja Nikol Pašinjanin pääministeriksi. Vallanvaihtoa seuranneissa ennenaikaisissa parlamenttivaaleissa Pašinjanin johtama vaaliliitto sai yli 70 prosenttia äänistä ja enemmistön parlamenttipaikoista.

Pašinjanin asema kyseenalaistettiin Armenian hävittyä vuoden 2020 Vuoristo-Karabahin sodan Azerbaidžanille.  Pašinjan erosi tämän vuoden huhtikuussa ja ennenaikaiset vaalit järjestettiin kesäkuussa.

Pašinjanin Kansallissopimus, KP (Քաղաքացիական պայմանագիր) sai 54 prosenttia äänistä ja 71 parlamentin 107 paikasta. Sosiaalidemokratiaan kallellaan oleva opposition Armenia-allianssi, HD (Հայաստան դաշինք) voitti 21 prosenttia äänistä ja 29 paikkaa. 

Ennen vuoden 2018 vallankumousta maata johtanut Armenian tasavaltalaispuolue HHK (Հայաստանի Հանրապետական Կուսակցություն, ՀՀԿ) nousi takaisin parlamenttiin neljän paikan voimin. Vallankumousta seuranneissa vaaleissa vuonna 2018 se menetti kaikki 58 paikkaansa, joiden turvin sillä oli enemmistö parlamenttipaikoista.

HHK sai neljä paikkaansa oikeistolaisessa Minulla on kunnia -liittoumassa, joka sai yhteensä seitsemän paikkaa. Muut perinteiset oikeistopuolueet menettivät kaikki paikkansa parlamentissa.

Moldova käänsi kurssin länteen

Moldovan tasavallan naapuri lännessä on Romania, muissa ilmansuunnissa Ukraina. Koillisella Ukrainan rajakaistaleella on Moldovasta itsenäiseksi julistautunut Transnistria. Transnistriaa ei ole tunnustettu kansainvälisesti.

Moldovan suuria poliittisia kiistakysymyksiä on yhteistyökumppanien valinta. Osa kansalaisista haluaa tiivistää yhteistyötä Venäjän kanssa, osa Euroopan unionin kanssa. Myös liittymisellä osaksi Romaniaa on kannattajansa.

Venäläismielinen Moldovan tasavallan kommunistinen puolue (Partidul Comuniștilor din Republica Moldova, PCRM) oli pitkään maan suosituin puolue. Se sai enemmistön maan parlamenttipaikoista vuoden 2001 vaaleista aina vuoden 2009 huhtikuun vaaleihin. Puolueen edustaja oli samanaikaisesti maan presidentti. Vuoden 2014 vaaleissa PCRM menetti puolet paikoistaan ja putosi kokonaan parlamentista vuoden 2019 vaaleissa.

Venäläismieliset puolueet jäivät kuitenkin vaikutusvaltaisiin asemiin, kun Romanian tasavallan sosialistinen puolue (Partidul Socialiștilor din Republica Moldova, PSRM) otti kommunistisen puolueen aseman ykköspuolueena vuosien 2014 ja 2019 vaaleissa. Puolueen edustaja toimi Moldovan presidenttinä vuodesta 2016 vuoden 2020 loppuun.

Vaikka sekä kommunistinen (PCMR) että sosialistinen (PSRM) puolue julistavat olevansa vasemmistopuolueita, ovat ne arvokysymyksissä konservatiivisia ja lähempänä perussuomalaisia kuin modernia vasemmistoa.

Ensimmäinen merkki Moldovan kääntymisestä lähteen saatiin presidentinvaaleissa viime vuoden marraskuussa, kun kokoomuslaisen Euroopan kansanpuolueen (EPP) tarkkailijajäsenen, Toiminnan ja solidaarisuuspuolueen (Partidul Acțiune și Solidaritate, PAS) ehdokas Maia Sandu voitti sosialistipuolueen istuvan presidentin Igor Dodonin selvin numeroin.

Euroopan unioniin suuntautuminen jatkui heinäkuun ennenaikaisissa parlamenttivaaleissa, PAS sai 63 paikkaa 101-paikkaisessa parlamentissa. Toisen suuren länteen suuntautuvan puolueen, sosiaalidemokraattisen Romanian demokraattisen puolueen (Partidul Democrat din Moldova, PDM) kävi kehnommin, puolue hävisi kaikki 30 paikkaansa.

Vanhat kilpakumppanit, kommunistien PCMR ja sosialistien PSRM yhdistivät näissä vaaleissa voimansa. Puolueiden muodostama Kommunistien ja sosialistinen vaaliliitto (Blocul electoral al Comuniștilor și Socialiștilor, BECS) jäi kakkossijalle 32 parlamenttipaikallaan. Kommunistit palasivat parlamenttiin kymmenen paikan voimin, sosialistit saivat 22 paikkaa (-13).

Tänä vuonna jaettu uudelleen jo 7,8 prosenttia Euroopan parlamenttipaikoista

Tämän vuoden jo järjestetyissä parlamenttivaaleissa on jaettu uudelleen jo 819 Euroopan valtioiden 10 527 parlamenttipaikasta. Käytyjen vaalien perusteella ei vielä auta tehdä lopullisia johtopäätöksiä eri puoluesuuntausten kannatuksen muutoksista.

Kun kaikki vaalitulokset lasketaan yhteen, ovat tähän mennessä plussan puolella kommunistit, vihreät, kokoomuslaiset ja uudet puolueet joita on vaikea sijoittaa puoluekartalle.

Kun katsotaan vain EU:n kolmen jäsenmaan tuloksia (taulukko alla), on kuva hieman erilainen. Plussan puolella ovat vain vihreät, liberaalit ja perinteisen puoluekentän ulkopuoliset ryhmät.

Uutta vasemmistoa, vihreitä ja liberaaleja edustavat puolueet ovat aliedustettuna tänä vuonna tähän mennessä pidetyissä vaaleissa. Niiden suhteellinen osuus kaikista puolueista on suurempi kuin niiden osuus puolueista, jotka ovat olleet mukana kevään vaaleissa. Siksi niiden kannatus näyttää todellista pienemmältä.

Tänään (13.9.) jaetaan Norjassa 169 paikkaa. Myöhemmin syyskuussa jaetaan 450 paikkaa Venäjällä ja 63 paikkaa Islannissa. Saksassa jaettavien paikkojen lukumäärää ei etukäteen tiedä, mutta siellä jaetaan joka tapauksessa suurin potti tänä vuonna, vähintään 598 paikkaa. Saksan vaaleissa noudatettavan, paikat suhteellisen kannatuksen mukaan jakavan järjestelmän vuoksi lopullisia paikkoja on enemmän. Istuvassa kokoonpanossa on 709 paikkaa. Tšekissä jaetaan lokakuussa 200 parlamenttipaikkaa. Syksyn viiden parlamentin vaaleissa jaetaan joka tapauksessa noin kaksinkertainen määrä parlamenttipaikkoja verrattuna kevätkauden kahdeksan maan vaaleihin.

Mielipidemittausten perusteella on odotettavissa sangen jännittävät vaalit Norjassa, Islannissa, Saksassa ja Tšekissä. Venäjän vaalituloksissakin on jännitettävää, vaikka lopputulos tuskin tulee ketään yllättämään.

Aikaisempia Vasen Kaista -verkkolehden vaaliraportteja ja yhteenvetoja: 

Liechtenstein 2017:
Pienpuolueet etenivät Liechtensteinissa (6.2.2017)

Albania ja Armenia 2017:
Demarit jälleen Euroopan suosituimpia (17.9.2017)

Bulgaria 2021 ja 2017:
Bulgaria: Neljä äärioikeistolaista puoluetta putosi parlamentista (12.4.2021)
Bulgaria: kolmannet pikavaalit eivät päästäneet ahdingosta (28.3.2017) 

Alankomaat 2021 ja 2017:
Alankomaiden vaaleissa voitto liberaaleille ‒ vasemmistolle tappiota ja voittoja (30.3.2021)
Hallituspuolueille rökäletappio Alankomaiden vaaleissa (16.3.2017) 

Muita vaalituloksia 2021:
Vasemmiston Inuit Ataqatigiit -puolueelle riemuvoitto Grönlannin vaaleissa (7.4.2021)

Vuoden 2020 vaalitulosten yhteenveto:
Vaalit 2020: Näin valittiin 1 658 kansanedustajaa Euroopassa (30.12.2020)

Katsaus uuden vasemmiston asemiin Euroopassa:
Uusi vasemmisto kasvaa Euroopan maiden parlamenteissa ‒ osa 1/3 (7.2.2021)
Uusi vasemmisto kasvaa Euroopan maiden parlamenteissa ‒ osa 2/3 (21.2.2021)
Uusi vasemmisto kasvaa Euroopan maiden parlamenteissa ‒ osa 3/3 (28.2.2021)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.