Pirkanmaalaiset ovat osa suomalaisuuden ydintä. Vaikka pirkanmaalaisuus on jo tuttu käsite, on se vielä kulttuuriperimältään nuorta eikä se ole samassa määrin tullut osaksi identiteettiä kuin tamperelaisuus tai hämäläisyys.
Pirkanmaa sijoittuu Hämeen, Satakunnan ja nykyään myös Keski-Suomen alueille. Uusin tulokas Pirkanmaalle on keskisuomalainen Kuhmoisten kunta, joka päätti liittyä maakuntaan vuoden 2021 alussa.
Maakunnan sijoittuminen kolmen hieman erilaisen kulttuurin alueille kuvaa hyvin sitä, mitä pirkanmaalaisuus nykyään on. Maakunta on sekoitus itää ja länttä. Kun jääkauden jälkeen nykyisen Helsingin ja Turun seudut olivat vielä veden alla, täällä jo metsästettiin, kalastettiin ja käytiin kauppaa. Läntinen vaikutus tuli Ruotsista Ahvenanmaan ja Länsirannikon kautta. Idästä puolestaan savolaiset toivat omia vaikutteitaan ja kun vielä Lapista tuli pohjoissuomalaiset tavat, oli Pirkanmaa monen kulttuurin risteyskohta.
Maakunnan alue ei kuitenkaan ollut mikään metropoli, vaan väkimäärä oli hyvin vaatimatonta, kuten se oli koko Suomessa. Arkeologisten löytöjen avulla on selvinnyt, että Pirkanmaan alue on ollut monikulttuurista ja täällä on ollut hyvin elinvoimainen asutus jo tuhansia vuosia sitten.
Paikallisen hämäläisyyden lisäksi lähellä olevat Satakunta ja Keski-Suomi ovat vaikuttaneet hämäläiseen kulttuuriin, eikä tarkkaa rajaa voida vetää siihen, missä hämäläisyys loppuu ja mistä satakuntalaisuus ja keskisuomalaisuus alkaa. Pirkanmaa sanana kuvaakin hyvin alueen monimuotoisuutta.
Nykyisillä maakunnilla on usein jokin suuri keskus, jonka ympärille maakunta rakentuu. Pirkanmaalla Tampereen vetovoima tuo elinvoimaa myös sen ympäristökuntiin ja maakunta on myös pitovoimaltaan hyvä. Ihmiset viihtyvät Pirkanmaalla.
Nykyään Pirkanmaahan kuuluu 23 kuntaa ja noin 10 prosenttia Suomen väestöstä asuu täällä. Pirkanmaalla on hyvä asua palvelujen lähellä. Pirkanmaa on tietenkin suomalaisuuden keskipiste ja kuten nykyään hienosti sanotaan, Pirkanmaalla on hyvä pöhinä.