Vasemmistoliitto menestyi hyvin koko maassa ensimmäisissä aluevaaleissa, mutta erityisen hyvin Pirkanmaalla. Etukäteen vaaliasiantuntijat tarjosivat Pirkanmaan vasemmistolle seitsemän paikkaa ja vasemmistoaktiivit tavoittelivat kahdeksaa paikkaa. Vaaliin osallistuneet kansalaiset antoivat kuitenkin yhdeksän paikkaa.
Pirkanmaan puolueiden suuruusjärjestyksessä vasemmistoliitto nousi neljänneksi ohittamalla vihreät ja keskustan.
Jokaista ääntä taas tarvittiin
Vasemmistoliitto jäi parin tuhannen äänen päähän kolmossijasta. Puolue sai viimeisen aluevaltuustopaikan pienellä marginaalilla ensimmäiseen varasijalle jääneeseen ehdokkaaseen. Ero oli vain 235 ääntä. Tämä osoittaa jälleen kerran, että jokainen ehdokas, jokainen esite ja jokainen keskustelu vaalikentillä on ratkaisevan tärkeä.
Näitä vaaleja ei voi verrata aikaisempiin aluevaaleihin, joten vertailukohdaksi on otettava edelliset eduskunta- ja kuntavaalit, vaikka ne monella tapaa ovat aivan eri vaalit.
Näissä vertailuissa vasemmistoliiton voiton suuruus korostuu. Ainoa negatiivinen tulos puolueella löytyy vertailussa eduskuntavaalien äänimäärään. Äänimäärä pieneni kaikilla asemansa vakiinnuttaneilla puolueilla. Äänestysprosentti Pirkanmaalla oli eduskuntavaaleissa vuonna 2019 71,3 prosenttia, kuntavaaleissa 2021 56,8 prosenttia ja aluevaaleissa 49,4 prosenttia. Eduskuntavaalitulokseen verrattuna vasemmistoliiton ääniosuus nousi 2,5 prosenttiyksikköä, toiseksi eniten kokoomuksen jälkeen.
Vertailussa kuntavaaleihin osallistuneiden puolueiden tuloksiin vasemmistoliitto nosti äänimääräänsä ja ääniosuuttaan eniten.
Ylivoimaisesti suurin osa vasemmistoliiton kannatuksesta Pirkanmaalla tulee maakunnan suurimmista kaupungeista. Kolmesta suurimmasta kaupungista vasemmistoliitto saa 72,2 prosenttia äänistään. Niissä asuu 59,3 prosenttia Pirkanmaan asukkaista.
Vasemmistoliiton suurimman ääniosuuden kaupunkien joukossa saavutti Nokia, joka 18,5 prosentin kannatuksella on aivan omaa luokkaansa. Suurimman suhteellisen voiton otti kuitenkin Orivesi, jossa ääniosuus oli komea 14 prosenttia, nousu eduskuntavaaleihin verrattuna 8,1 ja kuntavaaleihin verrattuna 5,2 prosenttiyksikköä.
Vasemmistoliiton ääniosuus kasvoi liki kaikissa kaupungeissa tässä vertailtaviin vaaleihin nähden. Yli kymmenen prosentin ääniosuuksiin vasemmisto ylsi jo mainittujen kaupunkien lisäksi Sastamalassa, Tampereella ja Valkeakoskella. Virroilla ja Mänttä-Vilppulassa vasemmisto koputti maagista 10 prosentin kannatuksen rajaa.
Vasemmistoliitto on säilyttänyt hyvät asemansa monilla Pirkanmaan entisistä pienehköistä teollisuuspaikkakunnista. Hämeenkyrössä ja Ruovedellä kannatus on 10 prosentin tietämillä.
Suurin positiivinen yllätys koettiin Kihniössä, jossa vasemmistoliitto sai 13 prosenttia äänistä. Vasemmistoliitolla ei ole ollut valtuutettuja Kihniössä, mutta sen edeltäjä, Suomen Kansan Demokraattinen Liitto (SKDL) sai valtuustopaikan viimeksi vuoden 1980 kuntavaaleissa.
Niistä kunnista, joissa vasemmistoliitolla oli ehdokkaita kuntavaaleissa puolue eteni Lempäälässä, Pirkkalassa, Pälkäneellä ja Ruovedellä kuntavaaleihin verrattuna.
Hallitusvastuu saa äänestäjiltä kiitosta
Hallitusvastuuta kantavien puolueiden kannatuksen laskun vaaleissa on katsottu kuuluvan politiikan lainalaisuuksiin. Maan suosituin hallitus ei näistä kaavoista piittaa, vaan jatkaa kansan enemmistön etuja suosivaa toimintaansa vaikeissakin olosuhteissa. Hallituspuolueet voittivat aluevaaleissa oppositiopuolueet ääniosuuksin mitattuna prosentein 58,8–38,7.
Vasemmistoliitolle vaalivoitto on erityisen tärkeä. Vaalivoitto hallitusasemassa on uusvasemmistolaiselle puolueelle harvinaista herkkua eurooppalaisessakin mitassa.
Lue lisää aluevaalien tuloksista:
Vasemmistoliitto ja sote-uudistus saivat luottamuslauseen (Vasen Kaista 24.1.2022 Pirkanmaan vasemmiston aluevaltuutetut ja varavaltuutetut, vasemmistoliiton aluevaltuutettujen määrä kaikilla hyvinvointialueilla)
Anna Kontula ja Kukka Kunnari vasemmiston aluevaltuustoryhmän johtoon (Vasen Kaista 25.1. Pirkanmaan aluevaltuuston vasemmistoryhmän järjestäytymisestä)
Vasemmiston jättipotti suli taas ennen loppuvihellystä (Vasen Kaista 25.1. vasemmistoliiton ääniosuuden toistuvasta laskusta ennakkoäänten ääniosuuksien julkistamisen jälkeen)
Erittäin hyvää tilastointia. Esim. hallituspuolueiden yhteenlaskettu ääniosuus ja sen muutokset unohtuu lähes aina valtamedialta. Kiitos Cai Melakoski.