Pyöräily, kävely ja Tohlopin rannan uusi asuinalue olivat tiistaina yhdyskuntalautakunnan esityslistalla. Eniten kuitenkin puhutti Vehmaisten ostoskeskuksen paikalle tuleva kortteli. Pelkona on, että kasvavan alueen palvelut huononevat.
Aloitetaan silti iloisista asioista. Kaupungilla on valmisteilla ohjelmat sekä pyöräliikenteen että kävelyn ja kaupunkielämän kehittämiseksi. Se on hienoa! Jo ohjelmien laatiminen antaa aihetta iloon, sillä se osoittaa, että asiat otetaan tosissaan.
Molemmat ohjelmat ovat vielä luonnosvaiheessa, mutta selvästi pyrkimys on tehdä kaupungista nykyistä viihtyisämpi paikka. Ohjelmissa luvataan komeasti, että ”kaupunki suunnitellaan kävelijälle” ja ”kävely-ympäristö on toimiva läpi vuoden”. Tosin, kuten viime päivinä on nähty, ainakin aurauksen ja muun talvikunnossapidon pitää parantua reilusti, jotta nuo tavoitteet voidaan saavuttaa.
Positiivista kokouksessa olivat myös suunnitelmat, jotka helpottavat ja mahdollistavat kahviloiden ja ravintoloiden terassien perustamista.
Huono talvikunnossapito esteenä pyöräilyn kasvulle
Pyöräväylien talvikunnossapito on ollut murheenkryyni jo pitkään – myös vähälumisina talvina. Kaupunkilaisten palautteen mukaan parempi talvikunnossapito olisi yksi tärkeimmistä kannustimista kävelyn ja pyöräilyn lisäämiseksi. Viranhaltijat vakuuttivat, että asia on tiedossa ja siihen etsitään parannusta.
Kritiikin paikka on myös Tampereen kaupungin suhtautuminen pyöräväylien suunnitteluun. Väylävirasto on laatinut valtakunnalliset ohjeet pyöräväylien leveydestä ja muista laatukriteereistä. Tampereella niistä kuitenkin herkästi poiketaan autoliikenteen eduksi.
Kävelyn ja pyöräilyn kehitysohjelmien toteuttamiseen tarvitaan myös rahaa. Jotta pyöräilyoloja voidaan kehittää, siihen pitäisi investoida ainakin 20-30 euroa asukasta kohti vuodessa. Nyt ollaan 25 eurossa, mutta näinkin hyvästä tasosta saadaan kiittää ratikkaa, sillä iso osa uusista pyöräväylistä on tehty ratikkalinjojen oheen. Pyöräteitä tarvitaan kuitenkin muuallekin.
Mediapoliksen lähijuna-asema on mahdollinen
Tohlopinjärven rannan uuden asuinalueen rakentaminen etenee. Entisen Abloyn tehtaan alueelle tulee noin 750 asukkaan asuinkortteli.
Uuden alueen arkkitehtuuri ei ole kovin mullistavaa, mutta myöskään ankeinta betonilähiötä ei näytä olevan tulossa. Julkisivujen tulee olla pääosin tiiltä. Lisäksi asemakaava määrää, että julkisivumateriaalien tulee olla korkealuokkaisia ja yksityiskohdiltaan viimeisteltyä. Saa nähdä, mitä se käytännössä tarkoittaa.
Kun kaava käsiteltiin aikaisemmin joulukuussa 2020, nousi kiivas keskustelu siitä, miten se vaikuttaa Mediapoliksen eli entisen TV2:n Tohlopin studion kohdalle mahdollisesti tulevaan lähijuna-asemaan. Mediapolis on merkitty kantakaupungin yleiskaavaan ”tutkittavana ohjeellisena lähijuna-asemana”.
Asiasta pyydettiin lausunto Väylävirastolta. Se suhtautuu Mediapoliksen asemaan nihkeästi. Toisaalta välillä tuntuu, että Väylävirastolla on ylipäänsä nihkeä asenne lähijunia kohtaan. Nyt hyväksytty kaava ei kuitenkaan estä aseman rakentamista, sillä asema tulisi kaava-alueen ulkopuolelle.
Vehmaisissa pelätään palvelujen puolesta
Sitten Vehmaisiin. Vehmainen on kasvava pientalovaltainen alue Kangasalan rajalla. Sinne muuttaa erityisesti lapsiperheitä. Vehmaisten eräänlaisena keskuksena on ollut ostoskeskus Kangasalantien varressa. Nyt ostoskeskuksen tilalle tulee asuinkortteli, johon tulee 130 uutta kerrostaloasuntoa.
Vanha ostoskeskus on 1980-luvulla rakennettu lättänä halli, joka tuskin moni jää kaipaamaan, ainakaan arkkitehtuurin takia. Uusi kortteli on 3–5-kerroksinen, ja siinä julkisivujen pitää olla paikallaan muurattua tiiltä, rappausta tai puuta. Sikäli kaupunkikuva siis kohentuu.
Sen sijaan vehmaislaiset kaipaavat kauppaansa. Heitä huolestuttaa se, että uudessa korttelissa liiketiloja on yli puolet vähemmän kuin nyt. Valikoimat siis pienenevät.
Uuden korttelin myötä siis alueen asukasluku kasvaa, mutta palvelut heikkenevät. Se taas todennäköisesti lisää yksityisautoilua, kun yhä isompi osa kauppareissuista tehdään muualle, esimerkiksi Linnainmaalle. Jos linja 17 lakkautetaan, niin kuin on suunniteltu, sinne ei pian edes pääse bussilla.
Siksi esitin, että asemakaava palautetaan valmisteluun, jotta sitä muutetaan niin, että kortteliin mahtuu isompi kauppa. Liiketilojen kasvattaminen vähentää hieman rakennuttajan voittoja, mutta kaavoituksessa pitäisi huomioida myös alueen asukkaiden tarpeet. Hävisin äänestyksessä 10–3. Esitystäni kannattivat perussuomalaiset.
Päätöksen lisättiin tosin kokoomuksen esityksestä toivomusponsi, jonka mukaan kaupungin tulee varmistaa, että liiketiloja rakennetaan vähintään kaavan mukainen määrä. Tämä on tosin kirjattu jo itse kaavaan, joten ponsi ei käytännössä tarkoita mitään. Siksi äänestin siitä tyhjää.
Salhojankatu 5:n viiden asemakaava jäi taas pöydälle ajanpuutteen vuoksi.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton 1. varavaltuutettu ja rakentamisesta ja kaupunkisuunnittelusta vastaavan yhdyskuntalautakunnan jäsen Tampereelta. Tällä palstalla hän kertoo kuulumisia lautakunnan kokouksista.
III
Merkintöjä-sarja kokoaa yhteen vasemmistoliiton pirkanmaalaisten luottamushenkilöiden näkökulmia politiikkaan ja päätöksentekoon.