Tampereen Vasemmiston puheenjohtaja ja vasemmistoliiton puoluehallituksen jäsen Jouni Sirén ja Vasemmistoliiton Pirkanmaan piirijärjestö puheenjohtaja Virva-Mari Rask odottavat Nato-keskustelun jatkuvan puoluekokouksessa. He eivät kanna huolta siitä, että keskustelu jättäisi muut tärkeät aiheet jalkoihin.
Vasemmistoliitto on uudistunut ja nuortunut. Sekä Virva-Mari Rask että Jouni Sirén ovat sitä mieltä, että puoluekokousedustajat ja jäsenistö ei jää menneissä piehtaroimaan, vaan keskittyy tulevaisuuden haasteisiin, niitähän riittää.
Virva-Mari Rask ja Jouni Sirén ovat asettuneet ehdolle vasemmistoliiton puoluehallitukseen. Vasen Kaista kysyi heiltä tunnelmia puoluekokouksen alla.
Naton päälobbari oli Putin
– Tapa, jolla Nato-ratkaisu tehtiin, median totaalinen vyörytys toinen toistaan seuraavine gallupeineen, ei todellakaan ollut hyvä. Mutta Naton ’päälobbari’ oli luonnollisesti Vladimir Putin. Ennen kuin Putin aloitti sodan, lähestulkoon kaikki Suomessa olivat esimerkiksi kansanäänestyksen kannalla. Ne puheet unohtuivat viimeistään maaliskuussa, sanoo Jouni Sirén.
– Kukaan vasemmistossa ei hurraa, että ollaan sotilasliitossa. Yhdysvaltojen rooli epädemokraattisten hallintojen tukijana ja konfliktien aiheuttajana tunnetaan. Tehty ratkaisu oli vähiten huono, sanoo Virva-Mari Rask.
Katse eteenpäin!
– Oli Nato-ratkaisusta mitä mieltä vain, eteenpäin on katsottava. Suomi puolustaa Natossa omaa aluettaan, ei hyväksy tänne ydinaseita eikä tukikohtia. Ei tule olemaan helppoa ihmisoikeuksien ja rauhan puolustaminen Naton sisällä, siitä saa esimakua Turkin kovista vaatimuksista, niihin ei pidä suostua, sanoo Virva-Mari Rask.
– Olen optimistinen. Vaikka Nato-ratkaisu jakaa, niin esimerkiksi puoluevaltuuston realiteettien taju oli hyvä: tästä ei tehty hallituskysymystä. Liikkeen pitää mennä eteenpäin, ei jäädä menneisyyteen tuijottamaan. Nato-maissakin on rauhanliike, niillä on tehtävänsä, ei se mihinkään katoa, sanoo Jouni Sirén.
Yksinkertaisinta olisi perustulo
Jouni Sirén tuo esiin yhteistyön merkityksen. Tiukan paikan tullen siihen kyettiin maan hallituksessa.
– Kun yhteistä tahtoa riittää, isotkin muutokset ovat mahdollisia. Esimerkiksi työttömyyskorvausta yrittäjille pidettiin melkein mahdottomana, mutta se toteutui, selkeimmin yksinyrittäjille: korona-aikana heille tuli mahdolliseksi hakea työmarkkinatukea, sanoo Jouni Sirén.
– Toki perustulo olisi ollut se yksinkertaisin tapa hoitaa asia. Vasemmistoliiton periaateohjelman luonnoksessa todetaan, että perustulo vastaa joustavan työelämän ja yrittäjyyden tarpeisiin, ja mahdollistaisi aktiivisen kansalaisuuden.
Virva-Mari Rask sanoo, että vasemmistoliitto on puolue, joka selkeimmin liputtaa perustulon puolesta.
– Sitä on nyt aidosti kokeiltava. Ja kokeilun piiriin pitää valita työttömiä, palkansaajia, opiskelijoita, pienyrittäjiä ja työvoiman ulkopuolella olevia, sanoo Virva-Mari Rask.
Irti fossiiliriippuvuudesta – oikeudenmukaisesti
Vasemmistoliiton pitkään edustamasta Ilmastonäkökulmasta tuli Ukrainan sodan myötä nopeasti suosittu. Jopa perussuomalaisten entinen puheenjohtaja sanoi fossiilisista polttoaineista luopumisen olevan Venäjän hyökkäyksen vuoksi ”sekä välttämätöntä että mahdollista”, sanoo Jouni Sirén.
Hän jatkaa, että meidän on päästävä irti riippuvuudesta paitsi Venäjän myös muiden autoritääristen hallintojen energiatoimituksista ja että Suomen on investoitava erityisesti tuuli-, aurinko- ja geotermiseen voimaan.
– Lähtökohta on energiaoikeudenmukaisuus: irtaantumisen fossiilisista polttoaineista tulee tapahtua niin, ettei siitä aiheudu kohtuuttomia kustannuksia pieni- ja keskituloisille eivätkä tuloerot kasva.
Kanneoikeus ammattiliitoille
Virva-Mari Rask on Teollisuusliiton aktiivi. Hän viittaa kevään työtaisteluihin ja korostaa haastattelun lopuksi Vasemmistoliiton hyvistä työelämätavoitteista kahta.
– On säädettävä laki minimipalkasta ja kriminalisoitava alipalkkaus. Ja ammattiliitoille on annettava kanneoikeus ja on luotava työpaikoille anonyymi väylä ilmoittaa väärinkäytöksistä viranomaisille, sanoo Virva-Mari Rask.