Elokuun aluevaltuuston kokouksessa käytiin kiivasta keskustelua paperittomien terveydenhuollon laajuudesta. Valtuutettu Anna Kontula esitti ponnessaan, että kotikunnattomien henkilöiden terveyspalveluiden laajuudesta ja ehdoista linjattaisiin syksyn 2022 aikana, jonka jälkeen asiakasmaksuasiakirjaan tehtäisiin linjauksesta johtuvat muutokset. Ponsi kaatui äänin 48–31.
Ponsiesitys viittasi asiakasmaksuasiakirjan kohtaan, jossa linjataan, että muualta kuin EU- tai Eta-maasta, Sveitsistä, Isosta-Britanniasta tai Pohjois-Irlannista Suomeen tulleella henkilöllä oikeus vain kiireelliseen sairaanhoitoon. Tampereen kaupungilla oikeus kattaa tällä hetkellä myös välttämättömät palvelut sekä laajat palvelut lapsille ja raskaana oleville. Asiakasmaksuasiakirjassa esitetään tämänhetkisen lain vaatimaa minimitasoa, mikä Tampereen osalta tarkoittaisi palvelujen supistumista.
– Tämä valtuuston linjaus johtaisi siihen, että muutaman lapsen osalta hoitosuhde katkeaa. Tampereella on annettu raskaana oleville ja lapsille laajat terveyspalvelut. Käytännössä tämä on tarkoittanut kolmesta neljään lasta vuodessa, jotka sairastavat esimerkiksi diabetesta, syöpää tai astmaa. Tällä lauseella näiden lasten hoitosuhteet katkeavat ensi vuoden alusta, Kontula perusteli.
– Jos palvelujen tarjontaa halutaan supistaa ja luopua Tampereen linjasta, silloin sen päätöksen paikka on ehdottomasti muualla kuin asiakasmaksuasiakirjan liitteessä, Kontula jatkoi.
Hallitus on valmistellut paperittomien sotepalveluista kaikkia hyvinvointialueita velvoittavan lakiesityksen, jonka olisi määrä tulla voimaan ensi vuoden alusta. Lakimuutos velvoittaisi tarjoamaan kiireellisen hoidon lisäksi välttämätöntä hoitoa kotikunnattomille ihmisille. Alaikäisille tulisi esityksen mukaan tarjota kaikki terveydenhuollon palvelut saman laajuisina kuin niille alaikäisille, joilla on Suomessa kotikunta.
Paperittomien sotepalvelut ovat olleet kiperä ja puhututtava asia Suomessa jo pitkään. Paperittomien terveydenhuoltoa koskeva vastaavanlainen valiokuntakäsittelyn läpäissyt lakiesitys kaatui pöytäämiseen vaalikauden lopulla eduskunnan täysistunnossa vuonna 2015.
Ilkka Sasi (kok.) kritisoi Kontulan ponsiesitystä sillä perusteella, että pelkäsi terveyspalveluiden laajentamisen kotikunnattomille koskettavan laittomasti maahan tulevia. Valtuutettu Kari-Matti Hiltunen (kok.) totesi valtuutettu Leena Kostiaisen (kok.) myötäilemänä ponnen olevan turha, koska lakimuutos takaisi joka tapauksessa palvelujen katkeamattomuuden vuoden alusta.
Vastauksessaan Kontula korosti, että ponsiesitys koskisi monenlaisissa tilanteissa olevia henkilöitä.
– Vastaan Sasille, joka epäilee, että ponnellani tavoitellaan laittomasti maassa olevien palvelujen laajentamista. Tämä ei koske vain paperittomia eli niitä, joilla ei ole oleskeluoikeutta Suomessa, vaan myös sellaisia henkilöitä, jotka eivät ole minkään terveysvakuutuksen piirissä oleskellessaan Suomessa.
– Tällainen tilanne syntyisi esimerkiksi silloin, jos valtuutettu Sasi rakastuisi thaimaalaiseen henkilöön, he menisivät naimisiin ja tulisivat Suomeen ja puoliso odottaisi täällä sitten oleskelulupaa. Tällaisessa tilanteessa Sasin puoliso ei pääsisi meillä äitiysneuvolaan, Kontula havainnollisti.
Anna Kontula huomautti, että YK on antanut Suomelle huomautuksia lainsäädännöstä, joka ei ole ihmisoikeusvelvoitteiden mukainen paperittomien terveydenhuollon osalta. Myös esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on todennut, etteivät paperittomien henkilöiden terveyspalvelut toteudu Suomessa asianmukaisesti tällä hetkellä.
Kontula painotti lisäksi, että valtuuston tehtyä päätöksensä sitä ei olisi helppo mennä kumoamaan, mikäli näyttäisi siltä, että jonkun hoito katkeaisi päätöksen takia vuoden vaihteessa. Kontula osoitti huolensa, että lakimuutos viivästyisi eduskunnassa eikä aluevaltuusto ehtisi reagoida ajoissa. Tällöin palvelujen katkeaminen olisi hyvinkin mahdollista.
